Eduskunnan uskottavuus koetuksella

[Jorma Jaakkola]

Satakunnan Kansa kertoo tänään (10.6.), s. 11:

Pääotsikko:

"Etelän lihantuottajat pelkäävät markkinakuilun yhä syvenevän

142-neuvottelut: Suomen esitys lähtee komissiolle ehkä jo ennen juhannusta"


"Valtio ja MTK eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, millaisen esityksen Suomi antaa EU:n komissiolle pohjoisesta 142-tuesta"

Väliotsikot:
Markkinakuilu kasvaa

Kova pala MTK:lle

Kommentti:
Totuuden peittely Suomen EU-neuvotteluista ottaa Keskustapuolueessa koville!
Sopimuksen mukaan myös 142 on vain siirtymäkauden tuki.

[Jorma Jaakkola]

Motto:

Tiesitkö, että ...

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan
kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin?

Saako presidentti, ministeri ja kansanedustaja rikkoa lakia?

Ovatko Suomen kansanedustajat korruptoituneita vaiko vain lukutaidottomia?[/b]

Tässä viestiketjussa kerrotaan, miten eduskunta ja valtiojohto ovat menettäneet uskottavuutensa muutoinkin kuin vaalirahoituksella.

Eduskunnan ja korkean valtiojohdon uskottavuutta murentavat asiat, jotka voi muotoilla seuraavilla kysymyksillä:

1. Tiesitkö, että Eduskunta menetti valtansa jo 17.1.1992 - poikkeuslailla?

2. Tiesitkö, että presidentin valta purettiin jo 10.12.1993?

3. Tiesitkö, että Eduskunnassa oli äänestysnäytelmä 18.3.1992?
- Nimittäin vastaan äänestäneillä (32 kansanedustajaa) ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin äänestää tyhjää!

4. Tiesitkö, että Suomen EU-jäsenyys ei ole oikeudellisesti pätevä?

Perustelut yo. kysymyksiin löytyvät tästä viestiketjusta.


Lukemisiin
Jorma Jaakkola

[Jorma Jaakkola]

Tiesitkö, että Maa- ja metsätalousministeriö ei ole kertonut kaikkea komission viimeisestä (27.3.2008) 141-päätöksestä?

Komission päätöksestä vaikeminen on rinnastettavissa valehteluun.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan uskottavuus on ohuemmalla kalvolla kuin tekstiviestiensä johdosta eroamaan joutunut Ilkka Kanerva.

[Jorma Jaakkola]

Tiesitkö, että Suomen eduskunta ei ole saanut lakiesitystä Hallitusmuotoon kirjoitetun Suomen markan hävittämisestä?

[size=1Miten tällainen ristiriita on mahdollista? [/size]

Kansanedustaja Juha Korkeaoja on tunnustanut asian SataSeutu-lehdelle 25.10.2001, otsikko:
 
”Suomen markan kohtalo puhuttaa edelleen, Juha Korkeaojan haastattelu”
 
”Kansanedustaja Juha Korkeaojan mukaan kaikki kulminoituu kuitenkin perustuslakiin, sillä vahvistettava laki voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa kunhan se säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslakiin kirjattuja poikkeusmahdollisuuksia käyttivät äärimmilleen venyttäen enemmistönä eduskunnassa olleet kansanedustajat sitoessaan Suomen rahaliittoon ja Euroon.
 -Itse olisin halunnut eduskunnan käsittelevän erillisen lakiesityksen Suomen markkaa koskevan hallitusmuodon 72 §:n kumoamisesta. Erillistä lakia ei ole annettu."

Toinen sitaatti uutisesta:
"Kansanedustaja Juha Korkeaoja kertoi jääneensä vähemmistöön omasta rahasta päätettäessä.
- Olen kuitenkin omaksunut kannan, että jäin vähemmistöön tässä asiassa ja olen tyytynyt enemmistön päätökseen. Demokratiassa toimitaan tällä tavalla, vaikka päätökset eivät olisi aina oman kannan mukaisia.
Eduskunnan pöytäkirjoista löytyy asiasta jättämäni eriävä mielipide vuodelta 1998. Päätöksen parlamentaarisuutta voi oikeutetusti arvostella, sillä Suomen markasta luopuminen olisi pitänyt päättää toisella tavalla vuosina 1997-98."

SataSeudun uutinen:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200

Perustuslain venyttämisestä eli VJ 69 §:n muuttamisesta lisää toisaalla tässä viestiketjussa ja osoitteessa:
 http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html

Kommentti Korkeaojan kertomaan päätöksentekoon:
Jos hallitus jättää lakiesityksen antamatta, ei eduskunnassa ole olemassa vähemmistöä eikä enemmistöä!
Lakiesitys olisi pitänyt antaa jo syksyllä 1994.
Keväällä 1998 (johon Korkeaoja viittaa) eduskunta äänesti euroon liittymisestä Valtioneuvoston tiedonannosta, jolla ei perustuslakia muuteta, joten Korkeaojan sanoin " Päätöksen parlamentaarisuutta voi oikeutetusti arvostella ..."


Mainittakoon, ettei Korkeaoja huomannut, että eduskunta päätti euroon menosta Valtioneuvoston tiedonannosta jo 18.3.1992.

Markka nimittäin muuttui kuolleeksi kirjaimeksi eduskunnan äänestysnäytelmässä 18.3.1992 -  ilman, että eduskunta edes tiesi Maastrichtin sopimuksen sisältöä.
 
Äänestyksen jälkeen presidentti Koivisto ja pääministeri Aho katsoivat voivansa allekirjoittaa Suomen jäsenyyshakemuksen, koska hallituksen EY-toimintalinja nautti eduskunnan luottamusta.

Korkeaoja viittaa SataSeudun haastattelussa vuoteen 1997.
Sitaatti eduskunnan Suuren valiokunnan mietinnöstä (SuVM 2/1997 vp, sivu 2):

"Valtionvarainvaliokunta sekä talousvaliokunta käsittelivät talous- ja rahaliittoa hallituksen esityksen johdosta antamissaan lausunnoissa. Valtionvarainvaliokunta totesi lausunnossaan (VaVL 6/1994 vp, s. 110/II), että Suomi hyväksyi jo jäsenyyshakemuksessaan EU:n talous- ja rahaliittoon tähtäävän politiikan, jonka tavoitteena on yhteinen rahapolitiikka ja yhteinen rahayksikkö."

18.3.1992 tapahtui suuri häpeä Suomen parlamentaarisuudelle; päiväykseen liittyy eduskunnan ensimmäinen näytelmä.  Maastrichtin sopimuksen suomennos jaettiin kansanedustajille vasta tammikuussa 1993.

Lukijoiden kannattaa painaa mieleensä päiväys 18.3.1992, koska se tulee viestiketjussa vastaan.


Lukemisiin
Jorma Jaakkola

[Jorma Jaakkola]

Uutinen:
Vanhanen varoittaa uskottavuuskriisistä

Julkaistu 20.05.2008 14:38 (päivitetty 16:31)Uutisen osoite: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/05/648254

"Pääministeri Matti Vanhanen varoittaa politiikan vakavasta uskottavuuskriisistä. Vanhasen mukaan sen välttämiseksi on tärkeää, että kaikki vaalirahailmoitusten täydennykset tehtäisiin, puolueisiin katsomatta.

- Sitten ryhdytään uudistamaan lainsäädäntöä ja tehdään laista niin selkeä, ettei tulkintaristiriitoja enää ole, Vanhanen sanoo.

Huomattavan suuri joukko kansanedustajia on toiminut vaalirahoitusilmoituksissa vastoin itse säätämäänsä lakia.

- Arvelen, että tässä on suuremman poliittisen legitimiteettikriisin ainekset olemassa, Vanhanen myöntää.

Hänen mukaansa rahoitusten täydennykset on tehtävä "totuuskomission hengessä", jotta poliittisen järjestelmän uskottavuus palautuu." [/SIZE]



EDUSKUNNAN JA KORKEAN VALTIOJOHDON USKOTTAVUUS MURENEE

Vaalirahoitusjupakan lisäksi Eduskunnan uskottavuus on koetuksella monella muullakin tavalla.

Samoin korkean valtiojohdon ja oikeuslaitoksen uskottavuus.

Eduskunnan uskottavuutta ei lisää esim. jälkikäteen hyväksytty laki ylimääräisestä pankkituesta, josta A-P Pietilän kirja Pankkikriisin peitellyt paperit kertovat, ks. Taloussanomat:
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/22/persaukisilta-on-turha-pyytaa-mitaan/200813968/12
Asiasta tarkemmin toisaalla viestiketjussa.

Eduskunnalle on kiusallinen asia on myös jälkikäteen hyväksytty laki, jolla lähdeverojen maksamatta jättäminen laillistettiin.


Käytäntö Suomen lain noudattamatta jättämiseen tulee presidenttitasolta. Ks. A-P Pietilän kirjasta kertova kohta Taloussanomien sivulta:

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/22/koivisto-painosti-oikeuslaitosta/200813935/12


"Koivisto painosti oikeuslaitosta"

"Antti-Pekka Pietilä väittää kirjassaan, että presidentti Mauno Koivisto painosti oikeuslaitosta pankkien puolelle. A-P Pietilä väittää presidentti Mauno Koiviston painostaneen oikeuslaitoksen suosimaan pankkeja. Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolestaan salasi pöytäkirjat Koiviston keskusteluista."

Istuva presidentti Tarja Halonen salaa Koiviston tekemisiä eli oikeuslaitoksen painostusta.
Ks. todiste dokumenttina:
http://www.promerit.net/halonen_manninen.htm

Tässä on Halosen allekirjoittamia salassapitopäätöksiä:

Tasavallan Presidentin Kansliapäätös nro 3/30.7.2002
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös nro 4/19.08.2002
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös A/7407/2004  27.4.2004
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös A/8546/2005  21.2.2005
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös A/8820/2005  7.6.2005
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös A/6879/2003  2.9.2005
 
 Kahdessa ensimmäisessä salaamispäätöksessä teksti alkaa sanoilla:
"Presidentti Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään..."
 
Perusteet Halosen salaamiselle ovat kestämättömiät, koska julkisen hallinnon pitää olla avointa.[/size]


"Kymmenen miljardia tukea vahingossa"  

"A-P Pietilän kirja antaa raadollisen kuvan siitä, miten poliitikot, pankkivalvojat ja oikeuslaitoskin olivat pankkien juoksutettavissa pankkikriisin aikaan."

Ks  asiasta lisää A-P Pietilän kirjan tekstiä Taloussanomien sivulla:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2008/05/22/kohukirja-nostaa-wahlroosin-pankkikriisin-ketuksi/200813932/12


Johtopäätös:

Presidentti Koivisto on eläkevaarina edelleen Suomen oikeuslaitoksen yläpuolella.

[Jorma Jaakkola]

Laittomuus laillistettiin - jälkikäteen


Tiesitkö, että eduskunta hyväksyi takautuvasti lainmuutoksen, jolla laittomuus laillistettiin?

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin.

Kyseessä on Vanhasen I hallituksen esitys HE 118/2005.

Kun suomalaiset pörssiyhtiöt olivat ottaneet lain omiin käsiinsä ja jättäneet perusteettomasti myyntivoittojen ja osoinkojen lähdeveron perimättä, lakia muutettiin vuonna 2005. Vanhasen hallituksen peruste lainmuutokselle oli se, että lain noudattaminen "vaikuttaa epäedullisesti suomalaisten yhtiöiden osakekurssien kehitykseen".
Samalla annettiin hiljainen hyväksyntä käytännölle, jonka mukaan pörssiyhtiöiden ei ole tarvinnut noudattaa Suomen lakia eikä niiden tarvinnut maksaa jälkikäteen valtiolle lain
mukaisia pidättämättä jätettyjä lähdeveroja.

Helsingin Sanomat uutisoi asiasta 19.10.2005.
Tuomo Pietiläisen kirjoittamassa jutussa Helsingin Sanomissa kerrotaan näin:

"Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat maksaneet ainakin kymmenen vuotta osinkoja ulkomaisiin hallintarekistereihin vastoin lakia. Asia on ollut vuosia verottajan tiedossa, mutta verotarkastajat ovat tyytyneet vain huomauttelemaan pörssiyhtiöitä."
ja
"Pörssiyhtiöiden olisi pitänyt varmistua osinkojen lopullisen saajan kansallisuudesta, mutta yhtiöt ovat tyytyneet ulkomaisten pankkien ilmoituksiin. Esimerkiksi vuosina 2002 ja 2003 pörssiyhtiöiden olisi
pitänyt pidättää osingoista ennakkoon noin miljardi euroa vuodessa, koska saajien kansallisuutta ei ollut varmistettu."

Uutisen mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt ovat jättäneet perimättä noin miljardi euroa vuodessa ulkomaisilta osakkeenomistajilta. 

Toimittaja Pietiläinen oli laskenut, että pörssiyhtiöt olivat pidättäneet ulkomaalaisomistajilta veroja lähes 5 000 miljoonan euron vuosittaisista suomalaisosingoista yhteensä 6 %, kun oikea ennakonpidätysprosentti olisi ollut 28 %. Käytäntö on ollut se, että omistajien ei ole tarvinnut toimittaa lain vaatimia tietoja osingon maksajalle.
Sen käytännön mukaan valtiolle on jäänyt tilittämättä ennakonpidätyksiä miljardi euroa vuodessa.


Oikeuskansleri sai laittomuuden johdosta kantelun.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on päätöksellään hyväksynyt epäillyt laittomuudet ja hyväksynyt miljardien eurojen veronkierron. Eduskunta on hiljaisella siunauksella hyväksynyt rikolliseksi epäiltävän menettelyn.

Johtopäätös:
Talousrikollisuus on rikkaille sallittua. Eduskunnan päätöksellä ja oikeuskanslerin siunaamana...
Useiden miljardien eurojen verotulot jätettiin perimättä noin kymmenen vuoden ajalta.

[Jorma Jaakkola]

Tiesitkö, ettei eduskunta tiennyt, mistä se päätti hyväksyessään takautuvan lain?

Viite kysymykseen: Antti-Pekka Pietilän kirja Pankkituen peitellyt paperit:

A-P Pietilä kertoo kirjassaan, että verottaja alkoi vuonna 1992 vaatia pankeilta kymmenen vuoden ajalta maksamatta jääneitä leimaveroja. Oikeutettu vaatimus tuli hirvittävässä tilanteessa, jossa pankit olivat muutenkin polvillaan.

Viinanen ja lähimmät virkamiehet päättivät, että verot on pakko antaa anteeksi. Lakiesitys verojen anteeksiannosta sorvattiin nopeasti ja eduskunta siunasi lain täysin tietämättömänä lain merkityksestä. Esko Ahon hallitus totesi lakiesityksessään, että lailla ei ole suurta taloudellista merkitystä.

Lue sivulta:
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/22/persaukisilta-on-turha-pyytaa-mitaan/200813968/12
 

[Jorma Jaakkola]

Tiesitkö, että presidentti Halonen rikkoo perustuslakia?


Johannes Koskinen haluaa Halosen luopuvan EU-politiikasta
Julkaistu 26.05.2008, klo 00.39 (päivitetty 26.05.2008, klo 01.50)

  Eduskunnan varapuhemies, entinen oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) haluaa presidentti Tarja Halosen pois EU-politiikasta. Sanomalehti Kalevan haastatteleman Koskisen mukaan presidentin tulisi vapaaehtoisesti jättää Eurooppa-politiikka pääministerin ja hallituksen vastuulle. 

Lue lisää osoitteesta:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id91689.html

Mainittakoon, että runsas vuosi sitten Liisa Jaakonsaari halusi korjata presidentin valtaoikuksiin tulleen valuvirheen...

Presidentti Tarja Halonen on itse ollut kansanedustajana vuonna 1993 hyväksymässä presidentin valtaoikeuksien muutosta. Silti Halonen presidenttinä jatkaa perustuslain rikkomista.[/size]


Eivätkö kansanedustajat tiedä, minkälaisia lakeja tulevat hyväksyneeksi?!

Lukekaapa, millainen muutos presidentin valtaoikeuksiin liittyvään Hallitusmuodon (HM) 33 §:ään tehtiin vuonna 1993!

Kysymyksiä:

1. Rikkoiko presidentti Mauno Koivisto presidentin valtaoikeuksia koskevaa perustuslakia, kun hän esitti EU-neuvottelijoille toivomuksen ettei maatalouteen liittyvät tavoitteet saa kaataa valtakunnan etua eli EU-jäsenyyttä.

2.  Rikkoiko presidentti Martti Ahtisaari presidentin valtaoikeuksia koskevaa perustuslakia, kun hän antoi 1.3.1994,  heti presidentin valan vannottuaan ohjeet, miten Suomen maatalouden neuvottelutulos saavutetaan?

3. Rikkoiko presidentti Martti Ahtisaari presidentin valtaoikeuksia koskevaa perustuslakia, kun hän osallistui Korfun sopimuksen allekirjoittamisjuhlapäivälliselle?
Hallitusmuodon 33a -lisäyksen mukaan lautanen kuului PMi Esko Aholle.

4. Rikkoiko presidentti Martti Ahtisaari presidentin valtaoikeuksia koskevaa perustuslakia, kun hän allekirjoitti Suomen EU-ratifiointiasiakirjan 8.12.1994?

[Jorma Jaakkola]

Perustuslain EU-mukautus 1:

Presidentin valtaoikeuksien purku

[/b][/size]

Tiesitkö, että presidentin valtaoikeudet purettiin jo vuonna 1993? 

Presidentin valtaoikeuksien purkamiseen liittyy 10.12.1993 voimaan tullut Hallitusmuodon 33 §:n muutos.

Tiesitkö, että KE Jouko Skinnari ja Pentti Arajävi (Halosen puoliso) ovat presidentin valtaoikeuksien karsimisen taustalla?

Presidentin valtaoikeuksia koskeva 33 § ennen Hallitusmuodon rukkausta:

"Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat."

Hallitusmuoto muutettuna eli lisättynä HM 33a-kohdalla:

"33 a § (10.12.1993/1116)

Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansainväliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.

Valtioneuvosto määrää, sen estämättä mitä 33 §:ssä säädetään, 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansainvälisestä valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä."

Huomiot muutokseen:

1. HM 33 a lisäys tehtiin Hallitusmuotoon presidentin suojelemiseksi EY-liittymisasioissa.

2. HM 33 a:n 1 momentissa viitataan eduskunnan VJ 69 §:n valtaoikeuksiin.
Ks. toisaalta VJ 69 §:n poikkeuslakimuutos 17.1.1992!

3. HM 33 a:n 2 momentissa hallitus sai vallan myös presidentiltä ("... sen estämättä mitä 33 §:ssä säädetään, ..."

Kun yo. tekstit lukee huolella, huomaa, että niin eduskunnalta kuin presidentiltäkin vietiin ovelalla tavalla EU-päätöksentekoon liittyvä valta![/font]

[Jorma Jaakkola]

Perustuslain EU-mukautus 2:

Eduskunnan vallan menettäminen

[/size]

Tiesitkö, että Eduskunta menetti valtansa poikkeuslailla jo 17.1.1992?

Tämä poikkeuslaki liittyy A-P Pietilän kirjaan Pankkikriisin peitellyt paperit.

Vahvan markan politiikkaan liittyy se, että 1990-luvun lama tehtiin tarkoituksella.

Voiko joku tosissaan väittää, että Eduskunta olisi vapaaehtoisesti tehnyt Suomen perustuslain EU-mukautuksen eli oman valtansa riisumisen?

Eduskunta tuli poikkeuksellisesti töihin heti loppiaisen jälkeen 1992, koska valtiontalous oli saatettu kuralle.
 
Säästöpäätösten varjolla tehtiin poikkeuslaki, josta tehtiin tie EY-jäsenyyden hyväksymiseksi.
Eduskunta ei juurikaan keskustellut asiasta muuta kuin mitä KE Sulo Aittoniemi kiusasi PMI Esko Ahon sisäpiiriin kuulumatonta KESirkka-Liisa Anttilaa, joka oli kaataa hallituksen ja demareiden keskenään tekemän sopimuksen enemmistöparlamentarismiin siirtymiseksi.

Lakitekstin ymmärtäminen vaatii ymmärrystä, joten lukekaa huolella ja ajatuksella.

Miten eduskunta menetti valtansa?

Poikkeuslailla Valtiopäiväjärjestyksen (VJ) 69 §:n tekstiä rukattiin VJ 66 ja VJ 67 pykäliin viittaavissa kohdissa.

Kyseessä on eduskunnan kiireellisenä 17.1.1992 hyväksymä poikkeuslaki, joka myöhemmin sai numeron: 28.8.1992/818.

Verratkaa alla olevia VJ 69 §:n tekstejä.

VJ 69 § kuului ennen:

"Ehdotus joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty.
Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään."

VJ 69 § poikkeuslaiksi muutettuna:

"Ehdotus, että eduskunta hyväksyisi sellaisen valtiosopimukseen sisältyvän määräyksen, jossa valtakunta sitoutuu voimassa pitämään joitakin lainsäännöksiä määrätyn ajan, niin myös ehdotus sellaisen valtiosopimuksen tai valtiosopimukseen sisältyvän määräyksen hyväksymisestä, joka, koskematta lainsäädännön alaa, valtiosäännön mukaan vaatii tahi johon hallitus muuten pyytää eduskunnan suostumusta, käsitellään noudattamatta 66 §:ssä säädettyä käsittelyjärjestystä, ja asia ratkaistaan äänten enemmistöllä.
Ehdotukseen sellaisesta muutoksesta valtakunnan rajoihin, joka sisältää valtakunnan alueen vähentämisen, katsotaan kuitenkin eduskunnan antaneen suostumuksensa ainoastaan, jos sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä."


Huom!
1. Muutoksen jälkeen ei enää tarvinnut noudattaa vanhaa VJ 66 §:ää!

2. Viittaus perustuslainsäätämisjärjestykseen eli VJ 67 §:äänkin poistettiin.  Eli EU-jäsenyydestä päättämiseen ei enää tarvittu 5/6 kiireellisyysenemmistöä.

3. Mainittakoon, että VJ 69 pykälämuutokset liittyvät kierolla tavalla myös presidentin valtaoikeuksien karsimiseen tekstillä, joka vei vallan myös eduskunnalta "...siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään." (ks. HM 33a) [/font]

[Jorma Jaakkola]

Tiesitkö, ettei eduskunta tiennyt, mistä se tuli poikkeuslakina päättäneeksi?

Tiesitkö, että varsinaisesta lain sisällöstä ei eduskunnassa edes keskusteltu?

Helsingin Sanomien uutinen lauantaina 18.1.1992

”Hallitus esittää siirtymistä enemmistöparlamentarismiin
 
67 kansanedustajaa voi estää lakisääteisen perusturvan heikentämisen
 
Suomi siirtyi perjantaina askeleen kohti enemmistöparlamentarismia, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksen lepäämäänjättämissäädösten pysyvästä purkamisesta. Hallitus sopi muutosesityksestä viime vuoden lopulla Sdp:n kanssa. Esitys merkitsee sitä, että kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettävät lait hyväksytään suoraan yksinkertaisella enemmistöllä, eikä kolmasosan vähemmistö voi nykyiseen tapaan äänestää niitä lepäämään yli yksien valtiopäivien.”
 
”Verolait mukana 
 
Lepäämäänjättämismahdollisuus jää voimaan sellaisten valtion menoja säästävien lakien osalta, jotka koskevat ”toimeentulon lakisääteistä perusturvaa”. Lakiesityksen perusteluissa tällaisiksi tuloiksi mainitaan muun muassa vammaistuki, rintamamiestuki, ja -lisä, asumistuki, työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansioon sidotun päivärahan perusosa, opintoraha, toimeentuloraha ja elatustuki.
 
Perusturvaa koskevia esityksiä ei voida kuitenkaan äänestää lepäämään, jos ne liittyvät eduskunnan hyväksyttäviksi tuleviin valtiosopimuksiin. On mahdollista, että Eta-säännöstö tai EY-direktiivit sisältävät esityksiä, joita ei voi jättää lepäämään.”



Tämä sitaatti Hesarin uutisessa kertoo eduskuntakeskustelusta, jossa Sulo Aittoniemi kiusasi KE Sirkka-Liisa Anttilaa, jolloin poikkeuslaki oli kaatua:

”Eduskunta hyväksyi kompastellen säästölakeja helpottavan muutoksen
 
"Keskustan Anttila oli sotkea hallituksen ja Sdp:n sopimuksen
 
Anttilan ilmoitus melkein pudotti sosiaalidemokraatit penkeiltään. Uusi hallituksen esitys ja sen kiireellinen käsittely olivat nimenomaan ehtona sille, että Sdp suostui hyväksymään väliaikaisen muutoksen. Kolmas ehto oli perusoikeusuudistuksen hyväksyminen lopullisesti seuraavassa eduskunnassa.”
 
”Eduskunta hyväksyi perjantaina äänin 144-28 valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen, joka helpottaa säästölakien säätämistä.” [/size]
  [/font]

[Jorma Jaakkola]

Eduskunnan äänestysnäytelmä


Tiesitkö, että Eduskunnassa käytiin 18.3.1992 näytelmä "EY-jäsenyyshakemuksen" hyväksymiseksi?

Demarit ja vasemmistoliitto kirjoittivat ponsikäsikirjoituksen näytelmään, jolla hävitettiin eduskunnan todelliset vaihtoehdot.

Ensimmäisessä äänestyksessä demareiden ponsi voitti vasemmistoliiton kannan, jolloin vastakkain jäi kaksi hallituksen EY-linjaa puoltavaa kantaa:

1. hallituksen EY-tiedonanto (EY-myönteinen) sellaisenaan.

2. demareiden EY-toimintalinjaa puoltava kanta.

Näin pääministeri Aho sai antaa hallituspuolueiden kansanedustajille vapaat kädet - ilman ryhmäkuria!
 
EY-jäsenyyttä vastaan äänestäneitä kansanedustajia oli 32. He joutuivat äänestämään tyhjää, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut!

Mainittakoon vielä, että eduskunta ei äänestänyt EY-jäsenyyshakemuksen jättämisestä vaan luottamuksen antamisesta hallituksen EY-toiminatalinjalle.

Herää kysymys:
Oliko jäsenyyshakemus jätetty varaslähtönä jo 17.2.1992, mihin eräät UM:n dokumentit viittaavat?

[Jorma Jaakkola]

Vaalipetos Suomessa


Tiesitkö, että EU-kansanäänestys oli vaalipetos?

Olen tehnyt tälle kotisivulle aiheesta nettiraportin, "Suomalainen vaalipetos – Salaten ja valehdellen EU:hun".
Lue osoitteessa:
 http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html

Raportti  julkaistiin painettuna tekstinä Uudenmaan Veropörssissä vuoden 2007 lopulla.

--

"Tiesitkö, että" -kysymyksiin liittyviä asioita ovat luettavissa kokoamani tiivistelmän eli A-nelosen kautta osoitteessa http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0


Lopuksi kiitos.

Haluan lausua kiitokseni kotisivulla http://www.satanen.com olevien nettikirjojen kirjoittajille, jotka ovat tehneet mittaamattoman arvokkaan työn!
Olen nimittäin käyttänyt mm. nettikirjojen Perustuslakinäytelmä ja Suomalainen salaliitto tekstejä.

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
jorjaa(a)suomi24.fi