Onko Suomi pudonnut EU - junasta?

[Kansleri Karajärvi]

1. Suomessa vallankäyttäjät porskuttavat laeista ja yhteisistä säännöistä piittaamatta.

2. Suomessa vallankäyttäjien ei tarvitse noudattaa lakeja.

3. Suomessa vallankäyttäjät määrittävät itse valtansa rajat.

4. Suomessa puuttuvat tehokkaat ja ennaltaehkäisevät seuraamukset vallankäyttäjien väärinkäytöksiä vastaan.

Kallistuksen kautta uuden aikakauden avajaisiin?

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli rehvasteli yllättävän avoimesti rikkovansa lakeja, jättämällä paljastamatta vaalirahoituksensa salat (Helsingin Sanomat 11.5.08).

Rehvastelu kuvaa laajemmin sitä suomalaiseksi standardiksi muodostunutta rakenteellista korruptiota, jonka varaan koko yhteiskuntajärjestelmämme valitettavasti rakentuu.

Eduskunta säätää lait jo lähtökohtaisesti tiettyjen tahojen - esim. vaalirahoittajien - eduksi. Esimerkkeinä pankki – ja vakuutusalan sekä kaupan- ja rakennusalan toimijat.

Poliittisen valtaeliitin ohjauksessa ja valvonnassa toimiva oikeuslaitosjärjestelmä soveltaa ei-läpinäkyviä lakeja siten, että keskustan Kallin tapaiset ja heidät vaalirahalla maksamat nk. muskelimiehet ovat suojassa, mutta tavallisen kansalaisen tai oikeushenkilön kohdalla syyteperusteet kyllä aina täyttyvät.

Tämä vallankäyttäjiä suojeleva rakenteellinen korruptio on johtanut siihen, ettei kansalaisella ja oikeushenkilöllä ole oikeusturvaa vallankäytön vääryyksiä vastaan.

TV 1:n Ykkösdokumentti: ”Suomalainen korruptio” 11.5.08 raotti korruption saloja. Tosin vain pintaraapaisten, mutta hyvän avauksen suorittaen.

Päät pilvissä porskuttava rakenteellisen korruption pönäköimä valtakoneisto on kuitenkin pudonnut EU-junasta. Tai istuu sitten pidenneessä EU-junassa niin perällä, ettei tiedä mitä kaikkea EU-junan ohjaamossa tapahtuu ja näkyy.

Vuosien aikana erilaisissa iloliemissä marinoituneet ”hyvä veli”- ja ”sutki sisko” - järjestelmät eivät tunne EU-lakeja, kuten KKO:n presidentti Pauline Koskelokin on myöntänyt. (Viite: presidentti Koskelon pitämä puhe 2.10.07 Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa)

Virheistä ei voi oppia, ellei niitä ensin myönnetä

Suomessa ei myöskään tunneta Euroopan yhteisöjen marssijärjestystä.

Euroopasta saadun tiedon mukaan Suomessa ei ymmärretä miten vakavasta asiasta rikkomusmenettelyn aloittamisessa on kysymys.

Rikkomusmenettelyä ei aloiteta kevyin perustein. Kyseessä ei ole esitutkintaa vastaava prosessi. Rikkomusmenettelyn aloittaminen merkitsee, että Yhteisöjen oikeuden rikkomus on todettu tapahtuneeksi ja että kansallisia käytäntöjä on muutettava joko neuvottelujen tai tuomioistuinkäsittelyn kautta.

Suomessa on pikaisesti ymmärrettävä, että myös vallankäyttäjien on aloitettava noudattamaan lakeja ja että kansalliset lait tulee saattaa tehokkaasti ja oikein vastaamaan Yhteisöjen oikeutta.

Yhä useampi valveutunut kansalainen vaatii tätä ja on myös toiminut. Internetin aikana tietoa leviää nopeasti ja avoimesti.

Lisäksi nykyisten vallankäyttäjien on pikaisesti ymmärrettävä, että he ovat vastuussa lisäkustannuksista, jotka aiheutuvat käytännöstä, että Suomessa muutetaan käytäntöjä vasta EY-tuomioistuimen tuomioiden kautta.

Huomattavasti kustannustehokkaammaksi veronmaksajien ja Suomen valtion maineen kannalta tulisi muuttaa käytäntöjä sovintomenettelyjen kautta.

Virheiden myöntäminen ja niistä reilusti maksaminenkin kannattaa sekä luo puuttuvaa uskoa oikeusjärjestelmän toimivuuteen Euroopan unioninkin tulevaisuuden kannalta kaikista tärkeimmällä tasolla. Ruohonjuuritasolla.

Kansalaisten katseet ovat nyt ulkoministeriön duracelli - Stubissa, sillä näitä Suomen valtion tekemiä konnankoukkuja ja konklaaveja mietitään, jo aika monessa pelkästään ulkomaan kielellä toimivassa päänupissa….