Komission 141-päätös 27.2.2008

[Jorma Jaakkola]

Minkälainen teksti onkaan komission helmikuussa 2008 tekemässä 141-päätöksessä K(2008) 696?

Suomessa on uutisoinnissa kerrottu vain eri vuosien tukimäärät!

Olen koonnut komission 141-päätöksestä tiivistelmän, joten lukekaa tekstiä eteenpäin.

Komission päätösteksti K(2008) 696 on kokonaisuudessaan tiivistelmän perässä olevassa kirjoitusketjussa.

Kysessä on petos.


 VAALIPETOKSEN YDIN: KANSANÄÄNESTYSLAKI


Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä.
Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi
neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"[/b]
 
- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

 Jos kolme merkittävää sanaa ”neuvotellun sopimuksen mukaisesti”
puuttuisivat EU-kansanäänestyslaista, ei mitään olisi enää tehtävissä.

Keskeiset ministerit sekä presidentit Koivisto ja Ahtisaari ilmeisesti tiesivät,
mikä oli neuvoteltu sopimus, koska sen tiesi myös keskeinen EY-/EU-neuvottelija
Antti Kuosmanenkin, joka joutui vetämään pois myynnistä paljastavan kirjansa
”Suomen tie EU:n jäseneksi”, Ultima Thule, Oulu 1999.

 Kiistämätön todiste: LIITTYMISASIAKIRJA

  Jo EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelosta,
selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian kirjansa sivulla 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:

”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä
kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa
siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat
(138-144) ovat lueteltuina sivunumeron 46 edessä.


Käytä kuvan siirtämiseen oikealta vasemmalle "lossia", joka löytyy allekirjoittaneen
yhteystietojen alta.

Lisätietoa:

1. Tiivistelmä vaalipetoksesta  (141, 142 ja EMU/euro) osoitteessa
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0


2. Taustaraportti "Suomalainen vaalipetos – Salaten ja valehdellen EU:hun"
Ks. http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html


Huom!
Olen tiedottanut sähköpostitse ministeri Anttilalle ja MTK-puheenjohtajistolle jo 25.7.2007.

Nauttivatko he viljelijöiden luottamusta, jos eivät puutu esille nostamiini tosiasioihin?
Ks. viesti osoitteesta:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=532.msg1538#msg1538

Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorjaa(a)suomi24.fi

PS. Käytä lossia kuvan siirtämiseksi vasemmalle.

[Jorma Jaakkola]

Olen lihavoinnut ja alleviivannut komission 141-lakitekstistä tärkeimmät kohdat.

Viekää viestiä tästä "torjuntavoitosta" eteenpäin.


Totuusterveisin
Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorjaa(a)suomi24.fi

JK:
Aamupäivällä (14.3.) sain puhelinsoiton, jossa pyydettiin tutustumaan Käytännön Maamies -lehden pääkirjoitukseen (s. 3) ja sivulta 6 alkavaan tekstiin.

[Jorma Jaakkola]

TIIVISTELMÄ

Tärkeimmät kohdat  komission 141-päätöksestä
lihavoituina ja alleviivattuina.

Komission päätöksen merkittävin teksti on päätöksen loppukaneettina:

"4 artikla

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

Tekstin tiivistelmä muista päätöksen kohdista.

Komission vastauksen kohdasta:

"Tuotantorakenteiden kehittäminen":

(23)   Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä edellä mainitun tuotantorakenteiden kehittämistuen myöntämistä koskeva Suomen pyyntö. Komissio edellyttää, että kaikki tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti suoraan tulotukeen oikeutetut viljelijät, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, voivat hakea ja saada investointitukea, jonka määrä mahdollistaa riittävät investoinnit suoran tulotuen tekemiseksi tarpeettomaksi mahdollisimman pian.

Komission vastauksen kohdasta:

"Suoratulotuki":

(34)   Koska tällaisten 141 artiklaan perustuvien kansallisten tukien tarkoituksena on yhdentyminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan, niiden on oltava tilapäisiä, kestoltaan välttämättömään aikaan rajoitettuja ja alenevia, jotta niillä voidaan kannustaa viljelijöitä tekemään tarvittavat rakennemuutokset ja estää tukiriippuvuus.

(38)   Komission päätöksen K(2004) 475 lopullinen mukaisesti Suomi toimitti 9 päivänä kesäkuuta 2006 yksityiskohtaisen kertomuksen liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisista tukitoimenpiteistä. Kertomukseen sisältyi myös arvio siitä, millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saatu vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

(44)   Komission arvioinnin mukaan sika- ja siipikarjataloudessa on saavutettu ennen liittymistä vallinnut kannattavuustaso, alan rakennekehitys on ollut nopeaa, mikä on lisännyt tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta, ja tilojen nettoarvonlisäys on noussut muiden jäsenvaltioiden vastaavien alueiden tasolle. Sen vuoksi suorien tukien jatkaminen alalla ei periaatteessa enää ole perusteltua liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla.

(50)   Kotieläintilojen vakaa hehtaarituki vaikuttaa hyväksyttävältä, koska sillä on määrä korvata osittain tuotantoon sidotut suorat tulotuet eikä se vaikuta näiden tukien kokonaistason alenevuuteen. Se antaa myös tuottajille suuremman vapauden valita oma tuotantosuuntansa, mikä auttaa alaa yhdentymään yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

54)   Kokemuksen perusteella väliaikaista alenevaa suoraa tulotukea voidaan pitää rakennepolitiikan hyödyllisenä lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että se ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että sen kesto on ajallisesti rajattu.

(55)   Suorien tulotukien asteittainen alentaminen ja niiden osittainen irrottaminen tuotannosta edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.

(56)   Suomi on antanut takeet siitä, että suoraa tulotukea maksetaan viljelijöille ainoastaan siinä tapauksessa, että rakennetuki pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön.

(57)   Kun otetaan huomioon rakennemuutoksen toteuttamiseen tarvittava aika, tällä päätöksellä hyväksytyn tuen päättymispäivämääräksi on syytä vahvistaa 31 päivä joulukuuta 2013.

[Jorma Jaakkola]

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO
Bryssel 27/02/2008
K(2008) 696 lopull.
 

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty, 27/02/2008

Suomen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta

(Ainoastaan suomen- ja ruotsinkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

[/size]

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan,
ottaa huomioon Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:

Johdanto

(1)   Suomen pysyvä edustusto toimitti komissiolle 2 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä ja 7 päivänä elokuuta 2007 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä liittymissopimuksen 143 artiklan mukaisesti ehdotuksen vuoden 1994 liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaiseksi Manner-Suomen tukialueita A ja B sekä näiden alueiden saaristoalueita koskevaksi kansalliseksi tukiohjelmaksi, jäljempänä ’ehdotettu tukiohjelma’.

(2)   Suomi toimitti lisätietoja ehdotetun tukiohjelman muutoksista 19 päivänä lokakuuta 2007 ja 17 päivänä joulukuuta 2007 päivätyissä, 23 päivänä lokakuuta 2007 ja 19 päivänä joulukuuta 2007 saapuneiksi kirjatuissa kirjeissä.

(3)   Komissio teki 30 päivänä heinäkuuta 1996 Suomen aikaisemman ehdotuksen perusteella päätöksen 97/428/EY  Suomen tukiohjelman ja muiden siihen liittyvien toimenpiteiden hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan erityisesti 141 artiklan osalta.

(4)   Suomi teki 27 päivänä lokakuuta 1999 ehdotuksen tukiohjelmaksi, jolla jatketaan ja muutetaan päätöksellä 97/428/EY hyväksyttyä tukiohjelmaa. Komissio teki 22 päivänä joulukuuta 1999 päätöksen 2000/167/EY  ehdotetun tukiohjelman hyväksymisestä ja 14 päivänä maaliskuuta 2000 päätöksen 2000/364/EY  päätöksen 2000/167/EY muuttamisesta.

(5)   Suomi ilmoitti komissiolle 7 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä ja 13 päivänä marraskuuta 2003 tukinumerolla N 518/2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä tukiohjelmasta, jolla jatketaan ja muutetaan päätöksellä 2000/167/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/364/EY, hyväksyttyä tukiohjelmaa. Komissio teki 16 päivänä maaliskuuta 2004 päätöksen K(2004) 475 lopullinen tukiohjelman hyväksymisestä. Tukiohjelma päättyi 31 päivänä joulukuuta 2007.

(6)   Ehdotetulla tukiohjelmalla muutetaan tiettyjä tukitoimenpiteitä, jotka komissio oli jo aiemmin hyväksynyt päätöksellä K(2004) 475 lopullinen, jatketaan kyseisten toimenpiteiden voimassaoloaikaa vuoden 2013 loppuun ja otetaan käyttöön uusia toimenpiteitä, joita niin ikään sovelletaan vuoden 2013 loppuun asti.

(7)   Ehdotettu tukiohjelma koostuu toimenpiteistä maatalouden tuotantorakenteiden kehittämiseksi tukialueilla A ja B sekä tuotantorakenteiden kehittämistoimenpiteitä täydentävästä alenevasta suorasta tulotuesta kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle ja eräille viljelykasveille.

[Jorma Jaakkola]

Toimenpiteet tuotantorakenteiden kehittämiseksi

Suomen ehdotus


( 8 )   Suomi esittää 2 päivänä elokuuta 2007 päivätyssä ehdotuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna myöhemmillä kirjeillä, päätöksen K(2004) 475 lopullinen 1 artiklan 1 kohdan mukaisen investointitukijärjestelmän muuttamista ja intensiteetiltään kiinteämääräisen 55 prosentin tai 60 prosentin suuruisen tuen myöntämistä, korotettuna 65 tai 70 prosenttiin nuorten viljelijöiden osalta, vuosina 2008–2013 tiettyihin alkutuotantoon tehtäviin investointeihin.

(9)   Edellisessä kohdassa mainittua investointitukea on tarkoitus myöntää lypsykarja- ja lihakarjatalouden, lammas- ja vuohitalouden, sika-, siipikarja- ja hevostalouden sekä puutarhatalouden aloilla tuotantorakennuksiin, niihin erottamattomana osana kuuluvat koneet ja laitteet mukaan luettuina, tuotantorakennusten yhteyteen tehtäviin rehuvarastoihin, rehunkäsittelytiloihin ja kaasutiiviisiin viljavarastoihin, pelkästään tuotantoa palveleviin lämpökeskuksiin sekä perinteisten kanahäkkien korvaamiseen virikehäkeillä. Ylimääräiset rakennus- ja konekustannukset ympäristönsuojeluun, eläinten hyvinvointiin ja tuotantohygieniaan liittyvistä syistä on tarkoitus kattaa tuella 75-prosenttisesti.

(10)   Tuotantoon sidotun tulotuen päättymisen jälkeen vuodesta 2009 alkaen sika- ja siipikarjatalouden investointeihin, joiden tarkoituksena on tuotannon lisääminen, voidaan myöntää tukea ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio sallii sen markkinatilanteen perusteella ja että tukitaso on 35 prosenttia (nuorten viljelijöiden osalta 45 prosenttia).

(11)   Suomi esittää, että vuodesta 2008 alkaen otetaan käyttöön valintamenettely, jonka mukaan investointitukea voidaan myöntää kerran tai kahdesti vuodessa järjestettävän haun perusteella. Menettelyssä valitaan puolueettomin perustein hakijat, jotka täyttävät tuen myöntämisen yleiset edellytykset, erityisesti hakijan tilan pitkän aikavälin kannattavuus. Tukea myönnetään käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa, lukuun ottamatta liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisen suoran tulotuen piiriin kuuluvia tiloja, joiden saama tuki maksetaan aina viimeistään hakemuksen esittämisvuotta seuraavan vuoden aikana, mikäli tilat täyttävät edellä tarkoitetut puolueettomat edellytykset.

(12)   Tässä päätöksessä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta ehdotetun ohjelman mukaista investointitukea myönnetään ainoastaan tuottajille, jotka täyttävät perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006  4 artiklassa säädetyt edellytykset.

(13)   Suomi ehdottaa, että kansallista investointitukea myönnettäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin enintään 1 680 000 euron rajoissa silloin, kun on kyse kolmen maatalousyrittäjän investointihankkeista tai yhteisömuotoisesta maatalousyrityksestä, jossa osakkaina tai jäseninä on kolme tukikelpoista henkilöä, ja enintään 1 260 000 euron rajoissa silloin, kun on kyse kahden maatalousyrityksen yhteishankkeesta tai kahden osakkaan tai jäsenen muodostamasta yhteisömuotoisesta maatalousyrityksestä. Poiketen siitä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 säädetään, investointituen enimmäismäärä olisi 1 000 000 euroa edellä mainittujen yhteishankkeiden osalta, joiden tukikelpoiset kustannukset olisivat enintään 1 680 000 euroa, ja 750 000 euroa, kun tukikelpoiset kustannukset olisivat enintään 1 260 000 euroa.

(14)   Suomi ehdottaa, että nuorille viljelijöille, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 ja sen soveltamisasetuksessa (EY) N:o 1974/2006 säädetyt vaatimukset sekä kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut puolueettomat edellytykset, myönnetään edellä mainittujen asetusten mukaisen aloitustuen enimmäismäärän lisäksi aloitustukena 15 000 euron korkotuki käytettäväksi maatilan tai maatalouden tuotantolaitteiden hankintaan.

(15)   Ehdotetun ohjelman mukaisesti Suomi tarjoaa tuettuina palveluina 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen kaikille viljelijöille tukea tilakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Tällaisen tuen intensiteetti on vähintään 90 prosenttia mutta enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, ja sen on täytettävä asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklassa säädetyt edellytykset.

[Jorma Jaakkola]

Toimenpiteet tuotantorakenteiden kehittämiseksi

Komission arviointi

(16)   Tiedoista, jotka Suomi on toimittanut päätöksen K(2004) 475 lopullinen 4 artiklan mukaisesti, ilmenee, että intensiteetiltään riittävän korkea kiinteämääräinen alkutuotannon investointituki vaikuttaa maatalouden rakenteita parantamalla olemassa olevien tuotantotapojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

(17)   Suomen ehdottamat investointitukikohteet vaikuttavat sellaisilta, että niiden avulla voidaan alentaa yksikkökustannuksia, ja ehdotettu kiinteämääräinen tuki-intensiteetti on riittävän korkea muodostamaan todellisen kannustimen tarvittavien investointien tekemiseen. Tällaisen investointituen myöntäminen kaikille liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaista tulotukea saaville viljelijöille, jotka täyttävät puolueettomat valintaperusteet, varmistaa investointituen saatavuuden ja edistää osaltaan rakenteiden kestävää kehittämistä.

(18)   Investointituen intensiteetin alentaminen sika- ja siipikarjataloudessa vuoden 2008 jälkeen vaikuttaa hyväksyttävältä, koska kyseisten alojen tulotuki irrotetaan tuotannosta vuoden 2009 alusta.

(19)   Suomen esittämät tukikelpoisten kustannusten ja investointitukien enimmäismäärät vaikuttavat oikeasuhteisilta viljelijöiden välisen yhteistyön kehittämistä koskevaan tavoitteeseen ja sen rahoitustarpeisiin nähden.

(20)   Suomen ehdottama investointituki myönnetään asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti, jollei tässä päätöksessä säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

(21)   Ylimääräinen aloitustuki nuorille viljelijöille vaikuttaa asianmukaiselta toimenpiteeltä maatilan hankintaan ja tuotannon aloittamiseen liittyvien kustannusten alentamiseksi, koska se on käytettävä maatilan ja/tai sen tuotantovälineiden hankintaan. Tuki myönnetään nuorille viljelijöille, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 ja sen soveltamisasetuksessa (EY) N:o 1974/2006 säädetyt vaatimukset sekä kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut puolueettomat edellytykset.

(22)   Tuki tilakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimiseen vaikuttaa hyödylliseltä keinolta auttaa viljelijöitä kehittämään tilojaan kestävällä ja taloudellisesti tasapainoisella tavalla. Sen vuoksi sillä voidaan täydentää merkittävästi investointitukea.

(23)   Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä edellä mainitun tuotantorakenteiden kehittämistuen myöntämistä koskeva Suomen pyyntö. Komissio edellyttää, että kaikki tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti suoraan tulotukeen oikeutetut viljelijät, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, voivat hakea ja saada investointitukea, jonka määrä mahdollistaa riittävät investoinnit suoran tulotuen tekemiseksi tarpeettomaksi mahdollisimman pian.

(24)   Edellä kuvatun tuen myöntäminen tuotantorakenteiden kehittämistoimenpiteisiin on edellytys suoran tulotuen myöntämiselle tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti.

[Jorma Jaakkola]

Suora tulotuki

Suomen ehdotus

(25)   Suomi on ehdotetun ohjelman osana myös pyytänyt komissiota hyväksymään liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisen tulotuen, toisin sanoen tietyt tuottajille maksettavat alenevat suorat tulotuet märehtijä-, sianliha- ja siipikarja-alalla, puutarhataloudessa ja eräiden viljelykasvien tuotannossa (avomaanvihannekset ja tärkkelysperuna), sekä kotieläintilojen alenemattoman hehtaarituen. Tukea on tarkoitus myöntää 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana.

(26)   Tuen alenevuutta sovelletaan suorien tulotukien kokonaismäärään ja kuhunkin tuettavaan alaan siten, että suorien tulotukien kokonaismäärä olisi vuonna 2008 enintään 93,90 miljoonaa euroa, vuonna 2009 enintään 90,36 miljoonaa euroa, vuonna 2010 enintään 87,03 miljoonaa euroa, vuonna 2011 enintään 83,90 miljoonaa euroa, vuonna 2012 enintään 75,23 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 enintään 62,93 miljoonaa euroa.

(27)   Sallittu alakohtainen enimmäistuki yksikköä kohti vuodessa sekä hehtaarituen sallitut enimmäismäärät on esitetty tämän päätöksen liitteessä II.

(28)   Sika- ja siipikarja-alan suora tulotuki on tarkoitus irrottaa tuotannosta vuodesta 2009 alkaen, ja sen määrä laskettaisiin viitemäärän perusteella; viitemäärä perustuisi tilakohtaiseen eläinyksikkömäärään vuonna 2007 tai – erityisistä syistä – vuonna 2006, ja siinä otettaisiin huomioon tuotantorakennuksen vuokrauksen, laajennus- ja uusinvestointien yhteydessä lisätyt eläinyksiköt. Viitemäärä ei olisi vaihdanta- tai siirtokelpoinen, paitsi silloin, kun on kyse koko tilan hallinnan siirrosta. Tuotannosta irrotettua suoraa tukea maksettaisiin ainoastaan tiloille, joita voidaan pitää kotieläintiloina, sellaisina kuin ne on määritelty luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa Suomessa koskevassa komission päätöksessä . Siirtymätoimenpiteenä suora tulotuki säilyisi tuotantoon sidottuna vielä vuonna 2008, mutta ainoastaan tuottajat, joilla on edellä mainittu viitemäärä, olisivat oikeutettuja suoraan tulotukeen vuoden 2008 jälkeen.

(29)   Suomi ehdottaa, että sika- ja siipikarja-alan tuottajat voisivat hakemuksesta saada edellä tarkoitettua tuotannosta irrotettua suoraa tulotukea rakennemuutoskorvauksena enintään 20 000 euroa vuodessa tilaa kohti kahden vuoden ajan, minkä jälkeen edellä mainittu viitemäärä lakkautettaisiin kyseisten tilojen osalta eivätkä ne enää saisi suoraa tulotukea. Korvaus voitaisiin maksaa myös tiloille, joita ei pidetä kotieläintiloina, jos niille on vahvistettu edellä tarkoitettu viitemäärä.

(30)   Hehtaaritukea maksettaisiin tiloille, joita voidaan pitää kotieläintiloina, sellaisina kuin ne on määritelty edellä tarkoitetussa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa koskevassa komission päätöksessä, enintään sille hehtaarimäärälle, joka on ollut oikeutettu osarahoitettuun luonnonhaittakorvaukseen vuonna 2007.

[Jorma Jaakkola]

Suora tulotuki

Komission arviointi


(31)   Liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisesti siinä tapauksessa, että liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun on sovellettu täysimittaisesti 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä ja yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

(32)   Liittymisasiakirjan 137 artiklan 3 kohdan mukaisesti määräaika, jonka kuluessa 138, 139 ja 140 artiklan mukaista tukea voidaan myöntää, päättyy 31 päivänä joulukuuta 1999.


(33)   Liittymisasiakirjan 142 artiklaa ei sovelleta alueisiin, jotka kuuluvat 2 päivänä elokuuta 2007 komissiolle ilmoitetun kansallisen tukiohjelman piiriin.

(34)   Koska tällaisten 141 artiklaan perustuvien kansallisten tukien tarkoituksena on yhdentyminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan, niiden on oltava tilapäisiä, kestoltaan välttämättömään aikaan rajoitettuja ja alenevia, jotta niillä voidaan kannustaa viljelijöitä tekemään tarvittavat rakennemuutokset ja estää tukiriippuvuus.

(35)   Erityisesti pienen keskimääräisen tilakoon, alhaisen tilakohtaisen eläinmäärän ja kiinteiden kustannusten korkean tason vuoksi maataloustuotannon kannattavuus Etelä-Suomessa on erittäin alhainen.

(36)   Alhainen kannattavuus korvattiin ilmeisesti ennen liittymistä kansallisten viranomaisten vahvistamilla korkeilla tuottajahinnoilla.

(37)   Liittymisen yhteydessä tuottajahintoja mukautettiin yhteisön tason hintoja vastaaviksi, minkä johdosta viljelijäperheen tulot vähenivät merkittävästi, sillä tuotantokustannukset eivät laskeneet samassa suhteessa kun hinnat.

(38)   Komission päätöksen K(2004) 475 lopullinen mukaisesti Suomi toimitti 9 päivänä kesäkuuta 2006 yksityiskohtaisen kertomuksen liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisista tukitoimenpiteistä. Kertomukseen sisältyi myös arvio siitä, millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saatu vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

(39)   Vaikka Suomen maatalouden yhdentymisessä yhteiseen maatalouspolitiikkaan on kertomuksen mukaan saavutettu edistystä, näyttäisi siltä, että yhdentymisprosessi on kesken ja että rakenneongelmia esiintyy edelleen, vaikka sekä yhteisön että kansallisia tukitoimenpiteitä on hyödynnetty täysimääräisesti.

(40)   Märehtijät-ryhmässä ja erityisesti maidon- ja naudanlihantuotannon alalla keskimääräinen tilakoko ja eläinten lukumäärä tilaa kohti ovat kasvaneet mutta ovat yhä pieniä verrattuina tuotanto-olosuhteiltaan vertailukelpoisiin Keski-Ruotsin kaltaisiin alueisiin. Tuotannon määrä on jatkuvasti laskenut, ja reaalinen kannattavuus ja viljelijäperheiden tulotaso ovat itse asiassa alemmalla tasolla kuin vuosina 1992–1994. Tuotannon aleneminen, tuotannon puutteellinen rationalisoiminen ja alhainen tulotaso – tilan tuottama lisäarvo on alle puolet Keski-Ruotsin tasosta – näyttäisivät viittaavan siihen, että tilojen rakenteeseen ja kannattavuuteen liittyy edelleen vakavia ongelmia.

(41)   Märehtijöiden suorien tukien lakkauttaminen tai tuntuva alentaminen johtaisi nykytilanteessa todennäköisesti huomattavaan tuotannosta luopumiseen ja pysäyttäisi alan rakenneuudistuksen, koska tilojen liian alhainen tulotaso tekisi mahdottomaksi tuotantorakenteiden kehittämisen ja jopa nykyisten tuotantotasojen ylläpitämisen.

(42)   Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella märehtijöiden alenevien suorien tukien säilyttäminen vaikuttaa perustellulta tuotannon vakauttamisen ja tuotantorakenteiden kehittämisen kannalta.

(43)   Sika- ja siipikarjatalouden osalta Suomi ehdottaa suoran tulotuen irrottamista tuotannosta vuodesta 2009 lähtien, tuen myöntämistä ainoastaan tiloille, joilla oli sianlihan tai siipikarjan tuotantoa vuonna 2007 (poikkeustapauksissa vuonna 2006), ja tuen alentamista noin 61 prosentilla vuosien 2008 ja 2013 välillä. Vuonna 2008 tuki säilyisi tuotantoon sidottuna, jotta tuottajilla olisi aikaa sopeutua uuteen järjestelmään.

(44)   Komission arvioinnin mukaan sika- ja siipikarjataloudessa on saavutettu ennen liittymistä vallinnut kannattavuustaso, alan rakennekehitys on ollut nopeaa, mikä on lisännyt tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta, ja tilojen nettoarvonlisäys on noussut muiden jäsenvaltioiden vastaavien alueiden tasolle. Sen vuoksi suorien tukien jatkaminen alalla ei periaatteessa enää ole perusteltua liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla.

(45)   Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatilojen tuloja koskevasta komission tilannearviosta ilmenee kuitenkin, että vuonna 2005 lähes puolet tilojen nettoarvonlisäyksestä muodostui liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisista suorista tuista.

(46)   Liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisten tukien lakkauttamisesta johtuva tukitason äkillinen aleneminen aiheuttaisi vakavia vaikeuksia vähentämällä merkittävästi tilojen tuloja. Tällainen äkillinen tulonmenetys pysäyttäisi todennäköisesti positiivisen rakennekehityksen ja vaarantaisi tuotannon jatkumisen myös rakenteellisesti terveillä Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatiloilla.

(47)   Suomi ehdottaa sika- ja siipikarjatalouden suorien tukien irrottamista tuotannosta ja merkittävää alentamista sekä niiden rajoittamista vuodesta 2009 lähtien ainoastaan alalla vuonna 2007 toimineisiin tiloihin; tällöin tuki on lyhyen aikavälin siirtymätoimenpide, jolla mahdollistetaan alalla jo toimivien tilojen tuotannon uudelleensuuntaaminen ja rajoitetaan tuen kilpailuvaikutuksia.

(48)   Ottaen huomioon edellä mainitut näkökohdat sekä pyrkimys vähentää asteittain alalle myönnettyjä suoria tulotukia, tällaisten tukien jatkaminen vaikuttaisi ilmeisestikin myönteisesti alan hallittuun rakenneuudistukseen siirtymäkaudella ja sen lopulliseen yhdentymiseen yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Sen vuoksi nämä tuet olisi hyväksyttävä.

(49)   Puutarhatalouden ja eräiden viljelykasvien suorat tuet olisi hyväksyttävä puutarhatalouden alhaisen tulotason vuoksi; tilojen nettoarvonlisäys on jo yli 10 vuotta polkenut paikoillaan ja on vain noin 55 prosenttia EU-15:n keskiarvosta. Tuottajahinnat puolestaan vaikuttavat olevan alhaisemmalla tasolla kuin ennen liittymistä. Tilanne on samankaltainen myös eräiden tukijärjestelmän piiriin kuuluvien viljelykasvien kohdalla.

(50)   Kotieläintilojen vakaa hehtaarituki vaikuttaa hyväksyttävältä, koska sillä on määrä korvata osittain tuotantoon sidotut suorat tulotuet eikä se vaikuta näiden tukien kokonaistason alenevuuteen. Se antaa myös tuottajille suuremman vapauden valita oma tuotantosuuntansa, mikä auttaa alaa yhdentymään yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

(51)   Alkaen osarahoitetun luonnonhaittakorvausjärjestelmän uudistuksen ensimmäisestä toimeenpanovuodesta Suomessa tässä päätöksessä hyväksyttyjen liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisten suorien tukien vuosittaisesta määrästä vähennetään täysimääräisenä tällaista tulotukea saaville tuotannonaloille myönnetty luonnonhaittakorvauksen korotus. Suorien tulotukien alenevuutta vuodesta 2008 lähtien ei oteta huomioon vahvistettaessa niiden luonnonhaittakorvausten määrä, joka vähennetään kyseisistä tuista. Vähennys koskee kaikkia suoraa tukea ja luonnonhaittakorvausta saavia tuotannonaloja.

(52)   Päätöksissä 97/428/EY, 2000/167/EY ja K(2004) 475 lopullinen komissio katsoi, että liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisilla tuilla pitäisi pyrkiä muutettavissa olevan rakenteellisen tehottomuuden hoitamiseen, jotta tuottajien täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan voitaisiin helpottaa.

(53)   Suomi esitti 2 päivänä elokuuta 2007 päivätyssä ehdotuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna myöhemmillä kirjeillä, rakennetukiohjelman, jolla taataan suoria tulotukia saaville viljelijöille tietty vakaa investointituen taso. Suomi on myös ottanut käyttöön nuorten viljelijöiden korotetun aloitustuen ja jatkaa neuvontapalvelujen muodossa viljelijöille suunnatun teknisen avun järjestelmää.

(54)   Kokemuksen perusteella väliaikaista alenevaa suoraa tulotukea voidaan pitää rakennepolitiikan hyödyllisenä lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että se ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että sen kesto on ajallisesti rajattu.

(55)   Suorien tulotukien asteittainen alentaminen ja niiden osittainen irrottaminen tuotannosta edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.

(56)   Suomi on antanut takeet siitä, että suoraa tulotukea maksetaan viljelijöille ainoastaan siinä tapauksessa, että rakennetuki pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön.

(57)   Kun otetaan huomioon rakennemuutoksen toteuttamiseen tarvittava aika, tällä päätöksellä hyväksytyn tuen päättymispäivämääräksi on syytä vahvistaa 31 päivä joulukuuta 2013.

(58)   Tukikelpoinen kokonaistuotanto on alle yksi prosentti yhteisön tuotannosta kaikilla tuen piiriin kuuluvilla aloilla, minkä vuoksi tuen voidaan otaksua vaikuttavan yhteisön markkinoihin ainoastaan rajoitetussa määrin.

(59)   Suomea pyydetään toimittamaan ennen 30 päivää kesäkuuta 2012 yksityiskohtainen kertomus kaikista asianomaisista toimenpiteistä ja aloista, mukaan luettuna arvio siitä, millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saatu jäljellä olevien vakavien ongelmien ratkaisemiseksi ja Etelä-Suomen viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan,

[Jorma Jaakkola]

Euroopan yhteisöjen komissio

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Suomelle annetaan lupa myöntää liitteessä I tarkoitettua investointitukea, teknistä apua ja nuorille viljelijöille suunnattua tukea edellyttäen, että 2–7 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät kaikilta osin.

2.   Suomi myöntää tämän päätöksen liitteessä I esitettyjen kiinteiden enimmäistasojen mukaista investointitukea kaikille tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti tukikelpoisille hakijoille, jotka täyttävät tällaisen tuen saamisen puolueettomat edellytykset. Kyseiset edellytykset vastaavat maatalousalan investointitukeen Suomessa ja Ahvenanmaalla sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja yleisiä edellytyksiä ja valintaperusteita.

3.   Suomi myöntää 2 kohdassa mainittua investointitukea kaikille hakijoille, jotka täyttävät investointituen myöntämisen objektiiviset edellytykset, viimeistään hakemuksen vireilletulovuotta seuraavana vuonna, eikä se voi evätä tai alentaa tukea määrärahojen rajallisen saatavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Suomi aloittaa hakemusten käsittelemisen maatalousalan investointitukihakemusten käsittelyä yleisesti koskevissa kansallisissa säännöksissä vahvistetusta ensimmäisestä päivästä alkaen.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1857/2006 säädetään, Suomella on lupa myöntää maatalouden alkutuotannossa toimiville tiloille investointituen enimmäismääränä 1 000 000 euroa, kun on kyse kolmen maatalousyrittäjän yhteishankkeista tai kun tuenhakija on maatalousyritys, jonka osakkaina tai jäseninä on kolme tukikelpoista henkilöä, ja 750 000 euroa, kun kyse kahden maatalousyrittäjän yhteishankkeesta tai maatalousyrityksestä, jonka osakkaina tai jäseninä on kaksi tukikelpoista henkilöä.

5.   Suomi myöntää tuettujen palvelujen muodossa tukea tilakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimiseen vähintään 90 prosenttia mutta enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista edellyttäen, että asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

6.   Suomi myöntää nuorille viljelijöille, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 ja sen soveltamisasetuksessa (EY) N:o 1974/2006 säädetyt vaatimukset sekä kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut puolueettomat edellytykset, edellä mainittujen asetusten mukaisen aloitustuen enimmäismäärän lisäksi aloitustukena 15 000 euron korkotuen käytettäväksi maatilan tai maatalouden tuotantolaitteiden hankintaan.

7.   Tässä artiklassa tarkoitettu investointituki myönnetään asetuksen (EY) N:o 1857/2006 4 artiklan mukaisesti, jollei tässä päätöksessä säädetyistä kyseisen artiklan säännöksiä koskevista poikkeuksista muuta johdu.

2 artikla

1.   Suomella on lupa myöntää 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana liitteessä II tarkoitettua tukea samassa liitteessä mainittujen enimmäismäärien rajoissa ja käyttäen määriteltyjä muuntokertoimia.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään ainoastaan, jos 1 artiklassa tarkoitettu tuki myönnetään samassa artiklassa ja liitteessä I määriteltyjen kiinteiden tasojen mukaisesti.

3.   Alkaen osarahoitetun luonnonhaittakorvausjärjestelmän uudistuksen ensimmäisestä toimeenpanovuodesta Suomessa tässä päätöksessä hyväksyttyjen liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisten suorien tukien vuosittaisesta määrästä vähennetään täysimääräisenä tällaista tulotukea saaville tuotannonaloille myönnetty luonnonhaittakorvauksen korotus. Suorien tulotukien alenevuutta vuodesta 2008 lähtien ei oteta huomioon vahvistettaessa niiden luonnonhaittakorvausten määrä, joka vähennetään kyseisistä tuista.

4.   Liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaista komission päätöstä muutetaan vastaavasti heti, kun komissio on antanut Suomelle luvan myöntää korotettua luonnonhaittakorvausta.

5.   Ensimmäisen toimeenpanovuoden aikana edellä tarkoitettu vähennys voidaan tehdä alentamalla luonnonhaittakorvausta. Suomi tekee komissiolle ehdotuksen suorien tulotukien kokonaismäärän vähennyksen yksityiskohtaiseksi jakautumiseksi seuraavina vuosina, ja komissio päättää, miten vähennys jaetaan.

3 artikla

Suomea pyydetään toimittamaan ennen 30 päivää kesäkuuta 2012 yksityiskohtainen kertomus kaikista tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä ja aloista.

4 artikla

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Suomen tasavallalle.

Tehty Brysselissä
   Komission puolesta
   Mariann FISCHER BOEL
   Komission jäsen