Hyssälän asian vierestä sanailua..

[Pirkka]

SuomiExpress ohjelmassa tuli 5. pv kuluvaa kuuta jakso Yleisön pyynnöstä. Nyt tuon ajankohtaisen ongelman voi onneksi katsoa Ylen areenassa.

Sos. ja terv. ministeri Liisa Hyssälä jatkaa vakuutuslääkärien puolustamista.

Toivottavasti mahdollisimman moni Suomen 17 400 EI -vakuutuslääkäristä näkee ohjelman.

Jakson kesto 8 minuuttia > http://areena.yle.fi/toista?id=2184447

>>>>>>>>>>>>>>>> Poistuu areenasta 4. pv kesäkuuta

Jakson nimi on - Onnettomuus vai sairaus? Taistelua vakuutusyhtiön kanssa.

[Kansleri Karajärvi]

Erinomaista tietoa! Taas kerran!

Suomessa toimii tehokkaasti kehäpäätelmien ketju. Vakuutuslääkäri on aina oikeassa, koska vakuutusoikeuskin on tullut samaan lopputulokseen vakuutusyhtiön kanssa.

SATA-komitean työtä ja Kelan toimia saa näköjään arvostella rankallakin kädellä mm.  "Helsingin Sanomattomissa". Kuitenkin koko ajan vaietaan vakuutusoikeuden "kehittämistyöryhmän" kuin tapaturma-ja ammattitautilakia uudistavista työryhmistä.

Kaupallisessa kehäketjussa toimivat taasen nykyisin ainakin OP-Pohjola/Kesko, If/S-ketju, Lähivakuutus/Tradeka. Kaikkien vakuutusyhtiöiden kanssa taas toimivat SAK/AKAVA/STTK alaiset ammattiliitot.

Kepu, kokoomus ja SDP piiloutuvat näissä asioissa aina muiden etujärjestöjen selän taakse. PERKELE Teitä!

Onneksi Vakuutusongelmaisten liitto on saanut annettua oikeusministeriön vakuutusoikeutta "kehittävän" työryhmän käyttöön MINIMIVAATIMUKSET. kun Suomi Ylen uutisten (9.11.) mukaan "pyrkii nykyaikaiseksi oikeusvaltioksi".

Täällä sivustoilla olleen tiedon perusteella Suomi ei tosin ole mielestäni saavuttanut edes vanhanaikaisen oikeusvaltion minimivaatimuksia.

Vakuutusoikeus ja sen alaiset lautakunnat ovat siitä järkyttävä todiste. Tässä seuraavaksi lainaus Vakuutusongelmaisten liiton julkisuuteen antama lausunto, josta Hyssälälläkin riittää paljon ammennettavaa STM:n alaisten lautakuntien toimintaa, vaikka heti.

Tosin vakuutusyhtiöiden etäisministeriönä vuosikymmenten ajan toiminut STM pitää liittää pikaisesti oikeusministeriöön, koska mielestäni puurot ja vellit ovat menneet sekaisin aikoja sitten!

Vakuutusvalvontavirastosta puhumattakaan.




VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 
 
Seuraavaksi Vakuutusongelmaisten liitto r.y:n mukaan tarvittavista kehittämiskohteista vakuutusoikeudessa ja sen toimintaan liittyvissä osasissa.
 
 
1. LÄÄKÄRIJÄSEN TOIMIMAAN VAIN VALAN VANNONEENA ASIANTUNTIJANA JA VALITUKSEN ALAISEN ASIAN LÄÄKETIETEELLISEN ALUEEN TUNTEVANA ERIKOISLÄÄKÄRINÄ
 
Vakuutusoikeudesta lankeava lääketieteellinen asiantuntemus ei näy tällä hetkellä millään tavalla valittajaan päin.   
 
Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.
 
Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.
 
Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa. 
 
Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin.  Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
Helsingin Sanomat kirjoitti tästä ongelmakohdasta artikkelissaan 28.1.2004, jossa asianajaja Markku Fredman kertoi seuraavaa:
 
Fredman muistuttaa, että joulukuussa mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen. Myös Fredman oli komitean jäsen. 
 
Komitea esitti, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon. 
 
"Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat salaisia, sillä ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin", Fredman huomauttaa. 
 
Komitean mielestä pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
 
Vakuutusoikeuden lääketieteellistä ratkaisua koskevat seikat tulee olla aina asianomaisjulkisia.
 
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
 
Vakuutuslääketieteen asema vastaamaa sen todellista luonnetta.Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan kyseessä on sellaisen lääketieteen muoto, joka ei perustu tieteellisen tutkimuksen pohjalta hankittuun faktaan. 
 
Kyseessä on lääketieteen muoto, joka perustuu väittämiin. Vakuutuslääketiede on siten paramedisiinaa eli uskomuslääketiedettä.
 
2. VALITUKSEN KÄSITTELYLLE MAKSIMIAIKA
 
Omien kokemustemme mukaan valitusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa menee tällä hetkellä keskimäärin 12-24 kuukautta. 
 
Jatkossa tavoiteaika vakuutusoikeuden valituskäsittelyille pitää olla maksimissaan 6 kuukautta.
 
Mikäli esittämämme kokonaisvaltainen toimintapaketti tietotekniikan suhteen toteutetaan, niin valitusten käsittelyaika pystytään puristamaan 3 kuukauteen!
 
3. TODELLISEN TYÖMARKKINATATILANTEEN KARTOITUS
 
Tehdään lailla pakolliseksi vakuutusoikeudelle ja sen alaisille lautakunnille pyytää valittajan omalta työvoimatoimistolta ja omalta ammattiliitolta kirjallinen lausunto valittajan työllistymismahdollisuuksista vajaakuntoisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
 
Kolmikannan mukaiset työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat tietojemme mukaan usein mukana erityistuomioistuimissa nimenomaan lakiasiain asiantuntijoina. Ei niinkään nykyisin vallitsevien koventuneiden työelämän vaatimusten asiantuntijoina.
 
Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta 10.11.06:

”Vammaiset ovat viimeisellä sijalla, kun työnantajat rekrytoivat väkeä, työministeriön tutkimus totesi alkuvuonna. 65 prosenttia vastanneista yksityisistä palveluyrityksistä kertoi vaikeuksista saada pätevää työväkeä, mutta vain 2–4 prosenttia oli valinnut vammaisen tai vajaakuntoisen työntekijän.
 
Noin 700 000 suomalaista saa ansiotuloista invalidivähennyksen, eli heillä on vähintään 30 prosentin invaliditeetti. Työikäisiä heistä on noin 400 000. Suuri osa heistä on työkyvyttömiä alkuperäiseen ammattiinsa.”
 
Lainaamme vielä perusteluiksi STM:n kansliapäällikön Markku Lehdon kommentti, joka on lausunnosta 3.6.2004 työministeriölle:
 
”Lisäksi pelkkä työnantajalle maksettava tuki ei vielä useinkaan auta henkilöä palaamaan työelämään, vaan kokemus on osoittanut, että vajaakuntoiset työntekijät usein tarvitsevat muuta tukea voidakseen jatkaa työelämässä tai päästäkseen sinne takaisin.”
 
Kyseinen lausunto liittyi vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistukijärjestelmän kehittämishankkeeseen. 
 
4. NYKYAIKAINEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY JA ARKISTOINTI 
 
Myös vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin nopeasti käyttöön sähköinen asiakirjojen käsittely, siirto ja arkistointi vakuutusyhtiöiden tapaan.
 
Paperilla olevat tiedot tallennetaan jatkossa myös vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa kuvamuodossa tietokoneelle tehokkailla asiakirjaskannereilla, jonka jälkeen valittaja voisi esimerkiksi pankki- sekä sotu-tunnuksellaan käydä tutustumassa oman tapauksensa asiakirjamassaan vakuutusoikeudessa tai sen alaisissa lautakunnissa myös etäyhteyden kautta.
 
Toki myös näin toimien omassa vahinkovakuutus- tai eläkeyhtiössään.
 
Uudesta järjestelmästä näkee myös itse valittaja, ketkä henkilöt ovat asiakirjoihin tutustuneet. 
 
Henkilön suhde ja status asiankäsittelyyn selviävät myös klikkaamalla. Toisella klikkauksella avautuu tarvittaessa sähkökytkentäkaavio henkilön sidonnaisuuksiin ja kytkentöihin vakuutusalalla.
 
Mikäli sama järjestely ulotetaan myös ensimmäisen asteen lautakuntiin, niin hyödyt kokonaisuuden kannalta ovat mielestämme kiistattomat. 
 
Etenkin lakien takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen suhteen.
 
5. ASIANOSAISJULKISTEN ASIAKIRJOJEN SIVUNUMEROINTI KUNTOON
 
Erityistuomioistuimen päätöksen sekä käsittelijä-/esittelymuistioiden sivujen numerointi tyyliin 1 (3), 2 (3) ja 3 (3) pakolliseksi. Suluissa oleva numero kertoisi sivujen kokonaismäärän.   
 
Sivunumeroinnissa vakuutusoikeudessa oli käytössä päätöksessä ja käsittelijämuistiossa vain 1,2,3 jne. ilman mainintaa sivujen kokonaismäärästä ja esittelymuistioissa ei ollut sivunumerointia ollenkaan.   
 
6. TALLENNE TUOMIOISTUIN KÄSITTELYN TAPAHTUMISESTA PAKOLLISEKSI 
 
Koska valtaosa vakuutusoikeuden asian käsittelyistä on jatkossakin kirjallisia, niin nykytekniikka antaa mahdollisuuden virtuaaliseen avoimuuteen asianomaiselle päin.
 
Ellei sitten siirrytä näissä vakuutusoikeuden käsittelemissä valituksissa kokonaan käräjäoikeusmenettelyyn. Esimerkiksi valittajan loppuelämää koskevissa eläkeasioissa.
 
Siirtymäajalle pakollinen audiovisuaalinen kuva- ja äänitallenne tulisi päätöksen liitteeksi ja todisteeksi siitä, että asia on todella käsitelty vakuutusoikeuden istunnossa.
 
Nyt itse kukin saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta. 
 
Kyseessä on niin kutsuttu liitepäätösmenettely, jonka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi lakiemme vastaiseksi päätöksessään 31.12.1996 Dnro 489/2/96.
 
Vaihtoehtoisesti voidaan kukin vakuutusoikeuden käsittelemä valituksen tuomioistuinkäsittely äänittää ja purkaa tekstimuotoon päätösasiakirjojen liitteeksi.
 
7. YKSILÖITY ASIAKIRJALUETTELO KÄRÄJÄ- JA HOVIOIKEUKSIEN TAPAAN 
 
Tiedot vakuutusoikeuden päätösten taustalla olevista yksilöidyistä asiakirjoista puuttuvat tällä hetkellä kokonaan. 
 
Eli vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin pakolliseksi henkilökohtainen sekä aikajärjestykseen perustuva kattava koontiluettelo yksilöidyistä asiakirjoista mihin kunkin asian valituskäsittely ja päätös perustuvat erityistuomioistuimessa.
 
Käräjä- ja hovioikeuksista löytyy tietojemme mukaan valmiiksi kopioitavissa oleva toimintamalli tähän ongelmaan.
 
8. LAADUN TARKKAILU JOKAPÄIVÄISEKSI TOIMINNAKSI VAKUUTUSOIKEUDESSA JA ENSIMMÄISEN ASTEEN LAUTAKUNNISSA
 
Määrätään lailla kaikille vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien päätöksille ulkopuolinen täysipäiväinen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen laillisuusvalvoja.
 
Puolueeton laillisuusvalvoja vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta kunkin vakuutusoikeuden päätöksen voimassa olevien lakien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettamien ennakkopäätösten vaatimien muutosten mukaan tehdyiksi. 
 
Tarvittaessa henkilöitä palkataan lisää 10-50 kappaletta, jotta pitkään jatkuneet ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset saadaan kitkettyä pois erityistuomioistuinjärjestelmästä.
 
9. PERUSTUSLAIN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNTÖÖN ERITYISTUOMIOISTUIMISSA 
 
Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. 
 
Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi. 
 
Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä. 
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
21 § Oikeusturva
 
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
 
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
 
22 § Perusoikeuksien turvaaminen
 
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
 
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
 
Erityistuomioistuimien kaikki kustannukset maksettava valtion budjetista.
 
Erityistuomioistuimien vuosittaisten kustannusten maksattaminen oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan toimesta erilaisilla nimikkeillä kikkailulla pitää saada mielestämme loppumaan. Kuten oikeushallintomaksu.
 
10. TAPATURMA-ASIOIDEN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA TÄYSIN AVOIMEKSI JA LÄPINÄKYVÄKSI
 
Tapaturma – ja ammattitautitapausten oikeuskäytäntöjen taustalla vaikuttava tapaturma-asioiden korvauslautakunta puuttuu vakuutusoikeuden toimintaa esittävistä kaavioista.
 
Liitteenä kaavio, josta tapaturma-asiain korvauslautakunta puuttuu kokonaan.
 
Kuitenkin tapaturma-asioiden korvauslautakunta käyttää virallisen tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin erittäin näkyvää toimeenpanovaltaa, miten korvauskäytäntöjä tuomioistuinjärjestelmässä ja vakuutusoikeudessa sovelletaan.
 
YHTEENVETO
 
Tämän 10-portaisen toimintamallin kautta kansalaisilla on viimeinkin mahdollista saada vakuutusoikeuden ja ensimmäisen asteen lautakuntien päätöksiin tosiasiallisia perusteluita, jotka puuttuvat tällä hetkellä mielestämme päätöksistä kokonaan. 
 
Annamme tästä esityksestä ja toimialaamme liittyvistä asioista mielellämme lisätietoja.
 
Annoimme 13.6.08 tapaamisen yhteydessä oikeusministeriön ylijohtaja Kari Kiesiläiselle ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketin, jossa vakuutusoikeudenkin osalta tiedossa olevia epäkohtia on käsitelty kattavammin.
 
Helsingissä 6.10.2008
Vakuutusongelmaisten liitto r.y.
 
 
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
 
 
Esityksen lähdemateriaalia:
 
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 31.12.1996 Dnrot 2675/2/96 ja 489/2/9
Kielteisten työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien päätösten perustelut
 
Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
9. PÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
13. LÄÄKETIETEELLISTEN SEIKKOJEN ARVIOINTI
Lausuntoja ja selvityksiä 2003:21, Maija Sakslin
 
2003:3 Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintö
X TUOMIOISTUINORGANISAATIO - ASIANTUNTIJAJÄSENET
 
Lausunnot toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietinnöstä ja vakuutusoikeustyöryhmän ehdotuksesta.
Lausuntoja ja selvityksiä 2002:3
 
# # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # #
 

LÄHDEAINEISTOA VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE:
 
 
Lääkäri tuomarina : lääkärijäsenen roolista toimeentuloturvan muutoksenhakuelimissä
 
Havu Timo
Juntunen Juhani
(Suomalainen lakimiesyhdistys, Lakimies 100 (2002) : 4)
 


Toisaalta nuo kymmenen kohtaa osoittavat mielestäni sen, että vakuutusoikeuden toiminta pitää lakkauttaa ja valitusasioiden käsittely siirtää avoimempaan käräjäoikeuskoneistoon. HETI!

[Kansleri Karajärvi]

Erinomaista tietoa! Taas kerran!

Suomessa toimii tehokkaasti kehäpäätelmien ketju. Vakuutuslääkäri on aina oikeassa, koska vakuutusoikeuskin on tullut samaan lopputulokseen vakuutusyhtiön kanssa.

SATA-komitean työtä ja Kelan toimia saa näköjään arvostella rankallakin kädellä mm.  "Helsingin Sanomattomissa". Kuitenkin koko ajan vaietaan vakuutusoikeuden "kehittämistyöryhmän" kuin tapaturma-ja ammattitautilakia uudistavista työryhmistä.

Kaupallisessa kehäketjussa toimivat taasen nykyisin ainakin OP-Pohjola/Kesko, If/S-ketju, Lähivakuutus/Tradeka sekä kaikki SAK/AKAVA/STTK alaiset ammattiliitot.

Kepu, kokoomus ja SDP piiloutuvat näissä asioissa aina muiden etujärjestöjen selän taakse. PERKELE Teitä!

Onneksi Vakuutusongelmaisten liitto on saanut annettua oikeusministeriön vakuutusoikeutta "kehittävän" työryhmän käyttöön MINIMIVAATIMUKSET. kun Suomi Ylen uutisten (9.11.) mukaan "pyrkii nykyaikaiseksi oikeusvaltioksi".

Täällä sivustoilla olleen tiedon perusteella Suomi ei tosin ole mielestäni saavuttanut edes vanhanaikaisen oikeusvaltion minimivaatimuksia.

Vakuutusoikeus ja sen alaiset lautakunnat ovat siitä järkyttävä todiste. Tässä seuraavaksi lainaus Vakuutusongelmaisten liiton julkisuuteen antama lausunto, josta Hyssälälläkin riittää paljon ammennettavaa STM:n alaisten lautakuntien toimintaa, vaikka heti.




VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 
 
Seuraavaksi Vakuutusongelmaisten liitto r.y:n mukaan tarvittavista kehittämiskohteista vakuutusoikeudessa ja sen toimintaan liittyvissä osasissa.
 
 
1. LÄÄKÄRIJÄSEN TOIMIMAAN VAIN VALAN VANNONEENA ASIANTUNTIJANA JA VALITUKSEN ALAISEN ASIAN LÄÄKETIETEELLISEN ALUEEN TUNTEVANA ERIKOISLÄÄKÄRINÄ
 
Vakuutusoikeudesta lankeava lääketieteellinen asiantuntemus ei näy tällä hetkellä millään tavalla valittajaan päin.   
 
Suppean selvityksen ”Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa” oikeusministeriölle on vuonna 2003 tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.
 
Sakslinin selvityksen sivulla 20 kerrotaan, että valtaosassa vakuutusoikeuden ratkaisuista keskeinen kysymys on lääketieteellinen.
 
Selvityksen sivulla 21 kerrotaan, että asianosaisella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta varmistua siitä, mitä kaikkea on selvitetty ja millä perusteella lääkäri on päätynyt arvioonsa, jos nämä seikat eivät näy päätöksen perusteluissa. 
 
Nykyisin lääkärijäsen merkitsee kantansa käsittelymuistioon, joka kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin.  Merkintä saattaa olla hyvin lyhyt, lyhimmillään muotoa kyllä tai ei tai vain muutama lausetta.
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
Helsingin Sanomat kirjoitti tästä ongelmakohdasta artikkelissaan 28.1.2004, jossa asianajaja Markku Fredman kertoi seuraavaa:
 
Fredman muistuttaa, että joulukuussa mietintönsä luovuttanut tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on puuttunut sekä asiantuntijalääkäreiden käyttöön vakuutusoikeudessa että päätösten perustelemiseen. Myös Fredman oli komitean jäsen. 
 
Komitea esitti, että vakuutusoikeudessa pitäisi luopua asiantuntijalääkäreiden kuulumisesta kokoonpanoon. 
 
"Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden mielipiteet ja selvitykset ovat salaisia, sillä ne kuuluvat tuomareiden neuvottelusalaisuuden piiriin", Fredman huomauttaa. 
 
Komitean mielestä pitäisi luoda järjestelmä, jossa ammattituomarit pyytävät tarvittavat lausunnot asiantuntijoilta ja asianosaisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Vaihtoehtoisesti asiantuntijoita voitaisiin kuulla todistajina.
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
 
Vakuutusoikeuden lääketieteellistä ratkaisua koskevat seikat tulee olla aina asianomaisjulkisia.
 
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
 
Vakuutuslääketieteen asema vastaamaa sen todellista luonnetta.Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan kyseessä on sellaisen lääketieteen muoto, joka ei perustu tieteellisen tutkimuksen pohjalta hankittuun faktaan. 
 
Kyseessä on lääketieteen muoto, joka perustuu väittämiin. Vakuutuslääketiede on siten paramedisiinaa eli uskomuslääketiedettä.
 
2. VALITUKSEN KÄSITTELYLLE MAKSIMIAIKA
 
Omien kokemustemme mukaan valitusasian käsittelyyn vakuutusoikeudessa menee tällä hetkellä keskimäärin 12-24 kuukautta. 
 
Jatkossa tavoiteaika vakuutusoikeuden valituskäsittelyille pitää olla maksimissaan 6 kuukautta.
 
Mikäli esittämämme kokonaisvaltainen toimintapaketti tietotekniikan suhteen toteutetaan, niin valitusten käsittelyaika pystytään puristamaan 3 kuukauteen!
 
3. TODELLISEN TYÖMARKKINATATILANTEEN KARTOITUS
 
Tehdään lailla pakolliseksi vakuutusoikeudelle ja sen alaisille lautakunnille pyytää valittajan omalta työvoimatoimistolta ja omalta ammattiliitolta kirjallinen lausunto valittajan työllistymismahdollisuuksista vajaakuntoisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
 
Kolmikannan mukaiset työmarkkinajärjestöjen edustajat ovat tietojemme mukaan usein mukana erityistuomioistuimissa nimenomaan lakiasiain asiantuntijoina. Ei niinkään nykyisin vallitsevien koventuneiden työelämän vaatimusten asiantuntijoina.
 
Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta 10.11.06:

”Vammaiset ovat viimeisellä sijalla, kun työnantajat rekrytoivat väkeä, työministeriön tutkimus totesi alkuvuonna. 65 prosenttia vastanneista yksityisistä palveluyrityksistä kertoi vaikeuksista saada pätevää työväkeä, mutta vain 2–4 prosenttia oli valinnut vammaisen tai vajaakuntoisen työntekijän.
 
Noin 700 000 suomalaista saa ansiotuloista invalidivähennyksen, eli heillä on vähintään 30 prosentin invaliditeetti. Työikäisiä heistä on noin 400 000. Suuri osa heistä on työkyvyttömiä alkuperäiseen ammattiinsa.”
 
Lainaamme vielä perusteluiksi STM:n kansliapäällikön Markku Lehdon kommentti, joka on lausunnosta 3.6.2004 työministeriölle:
 
”Lisäksi pelkkä työnantajalle maksettava tuki ei vielä useinkaan auta henkilöä palaamaan työelämään, vaan kokemus on osoittanut, että vajaakuntoiset työntekijät usein tarvitsevat muuta tukea voidakseen jatkaa työelämässä tai päästäkseen sinne takaisin.”
 
Kyseinen lausunto liittyi vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistukijärjestelmän kehittämishankkeeseen. 
 
4. NYKYAIKAINEN ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY JA ARKISTOINTI 
 
Myös vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin nopeasti käyttöön sähköinen asiakirjojen käsittely, siirto ja arkistointi vakuutusyhtiöiden tapaan.
 
Paperilla olevat tiedot tallennetaan jatkossa myös vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa lautakunnissa kuvamuodossa tietokoneelle tehokkailla asiakirjaskannereilla, jonka jälkeen valittaja voisi esimerkiksi pankki- sekä sotu-tunnuksellaan käydä tutustumassa oman tapauksensa asiakirjamassaan vakuutusoikeudessa tai sen alaisissa lautakunnissa myös etäyhteyden kautta.
 
Toki myös näin toimien omassa vahinkovakuutus- tai eläkeyhtiössään.
 
Uudesta järjestelmästä näkee myös itse valittaja, ketkä henkilöt ovat asiakirjoihin tutustuneet. 
 
Henkilön suhde ja status asiankäsittelyyn selviävät myös klikkaamalla. Toisella klikkauksella avautuu tarvittaessa sähkökytkentäkaavio henkilön sidonnaisuuksiin ja kytkentöihin vakuutusalalla.
 
Mikäli sama järjestely ulotetaan myös ensimmäisen asteen lautakuntiin, niin hyödyt kokonaisuuden kannalta ovat mielestämme kiistattomat. 
 
Etenkin lakien takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen suhteen.
 
5. ASIANOSAISJULKISTEN ASIAKIRJOJEN SIVUNUMEROINTI KUNTOON
 
Erityistuomioistuimen päätöksen sekä käsittelijä-/esittelymuistioiden sivujen numerointi tyyliin 1 (3), 2 (3) ja 3 (3) pakolliseksi. Suluissa oleva numero kertoisi sivujen kokonaismäärän.   
 
Sivunumeroinnissa vakuutusoikeudessa oli käytössä päätöksessä ja käsittelijämuistiossa vain 1,2,3 jne. ilman mainintaa sivujen kokonaismäärästä ja esittelymuistioissa ei ollut sivunumerointia ollenkaan.   
 
6. TALLENNE TUOMIOISTUIN KÄSITTELYN TAPAHTUMISESTA PAKOLLISEKSI 
 
Koska valtaosa vakuutusoikeuden asian käsittelyistä on jatkossakin kirjallisia, niin nykytekniikka antaa mahdollisuuden virtuaaliseen avoimuuteen asianomaiselle päin.
 
Ellei sitten siirrytä näissä vakuutusoikeuden käsittelemissä valituksissa kokonaan käräjäoikeusmenettelyyn. Esimerkiksi valittajan loppuelämää koskevissa eläkeasioissa.
 
Siirtymäajalle pakollinen audiovisuaalinen kuva- ja äänitallenne tulisi päätöksen liitteeksi ja todisteeksi siitä, että asia on todella käsitelty vakuutusoikeuden istunnossa.
 
Nyt itse kukin saa omista asiapapereistaan sen kuvan, että yhdessä istunnossa nuijitaan tukkutoimituksena vain esittelijän kulloinkin etukäteen kehittämä kanta. Joka taas on valtaosin alemman tuomioistuimen kanta, joka taas on valtaosin sama kuin vakuutusyhtiön kanta. 
 
Kyseessä on niin kutsuttu liitepäätösmenettely, jonka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio katsoi lakiemme vastaiseksi päätöksessään 31.12.1996 Dnro 489/2/96.
 
Vaihtoehtoisesti voidaan kukin vakuutusoikeuden käsittelemä valituksen tuomioistuinkäsittely äänittää ja purkaa tekstimuotoon päätösasiakirjojen liitteeksi.
 
7. YKSILÖITY ASIAKIRJALUETTELO KÄRÄJÄ- JA HOVIOIKEUKSIEN TAPAAN 
 
Tiedot vakuutusoikeuden päätösten taustalla olevista yksilöidyistä asiakirjoista puuttuvat tällä hetkellä kokonaan. 
 
Eli vakuutusoikeuteen ja sen alaisiin lautakuntiin pakolliseksi henkilökohtainen sekä aikajärjestykseen perustuva kattava koontiluettelo yksilöidyistä asiakirjoista mihin kunkin asian valituskäsittely ja päätös perustuvat erityistuomioistuimessa.
 
Käräjä- ja hovioikeuksista löytyy tietojemme mukaan valmiiksi kopioitavissa oleva toimintamalli tähän ongelmaan.
 
8. LAADUN TARKKAILU JOKAPÄIVÄISEKSI TOIMINNAKSI VAKUUTUSOIKEUDESSA JA ENSIMMÄISEN ASTEEN LAUTAKUNNISSA
 
Määrätään lailla kaikille vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien päätöksille ulkopuolinen täysipäiväinen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen laillisuusvalvoja.
 
Puolueeton laillisuusvalvoja vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta kunkin vakuutusoikeuden päätöksen voimassa olevien lakien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamien langettamien ennakkopäätösten vaatimien muutosten mukaan tehdyiksi. 
 
Tarvittaessa henkilöitä palkataan lisää 10-50 kappaletta, jotta pitkään jatkuneet ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkaukset saadaan kitkettyä pois erityistuomioistuinjärjestelmästä.
 
9. PERUSTUSLAIN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNTÖÖN ERITYISTUOMIOISTUIMISSA 
 
Perustuslain 21 §:n 2 momentin on katsottu edellyttävän, että päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. 
 
Päätöksestä on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Jos näyttö on perustunut asiakirjoihin, tulee yksilöidä, mistä asiakirjasta seikka käy ilmi. 
 
Yleisluontoinen viittaus asiakirjoihin ei ole riittävä. 
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
21 § Oikeusturva
 
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
 
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
 
22 § Perusoikeuksien turvaaminen
 
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
 
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
 
Erityistuomioistuimien kaikki kustannukset maksettava valtion budjetista.
 
Erityistuomioistuimien vuosittaisten kustannusten maksattaminen oikeusprosessin toisen osapuolen eli vakuutusalan toimesta erilaisilla nimikkeillä kikkailulla pitää saada mielestämme loppumaan. Kuten oikeushallintomaksu.
 
10. TAPATURMA-ASIOIDEN KORVAUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA TÄYSIN AVOIMEKSI JA LÄPINÄKYVÄKSI
 
Tapaturma – ja ammattitautitapausten oikeuskäytäntöjen taustalla vaikuttava tapaturma-asioiden korvauslautakunta puuttuu vakuutusoikeuden toimintaa esittävistä kaavioista.
 
Liitteenä kaavio, josta tapaturma-asiain korvauslautakunta puuttuu kokonaan.
 
Kuitenkin tapaturma-asioiden korvauslautakunta käyttää virallisen tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin erittäin näkyvää toimeenpanovaltaa, miten korvauskäytäntöjä tuomioistuinjärjestelmässä ja vakuutusoikeudessa sovelletaan.
 
YHTEENVETO
 
Tämän 10-portaisen toimintamallin kautta kansalaisilla on viimeinkin mahdollista saada vakuutusoikeuden ja ensimmäisen asteen lautakuntien päätöksiin tosiasiallisia perusteluita, jotka puuttuvat tällä hetkellä mielestämme päätöksistä kokonaan. 
 
Annamme tästä esityksestä ja toimialaamme liittyvistä asioista mielellämme lisätietoja.
 
Annoimme 13.6.08 tapaamisen yhteydessä oikeusministeriön ylijohtaja Kari Kiesiläiselle ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketin, jossa vakuutusoikeudenkin osalta tiedossa olevia epäkohtia on käsitelty kattavammin.
 
Helsingissä 6.10.2008
Vakuutusongelmaisten liitto r.y.
 
 
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
 
 
Esityksen lähdemateriaalia:
 
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 31.12.1996 Dnrot 2675/2/96 ja 489/2/9
Kielteisten työkyvyttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien päätösten perustelut
 
Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
9. PÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
13. LÄÄKETIETEELLISTEN SEIKKOJEN ARVIOINTI
Lausuntoja ja selvityksiä 2003:21, Maija Sakslin
 
2003:3 Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintö
X TUOMIOISTUINORGANISAATIO - ASIANTUNTIJAJÄSENET
 
Lausunnot toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean mietinnöstä ja vakuutusoikeustyöryhmän ehdotuksesta.
Lausuntoja ja selvityksiä 2002:3
 
# # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # #
 

LÄHDEAINEISTOA VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE:
 
 
Lääkäri tuomarina : lääkärijäsenen roolista toimeentuloturvan muutoksenhakuelimissä
 
Havu Timo
Juntunen Juhani
(Suomalainen lakimiesyhdistys, Lakimies 100 (2002) : 4)
 


Toisaalta nuo kymmenen kohtaa osoittavat mielestäni sen, että vakuutusoikeuden toiminta pitää lakkauttaa ja valitusasioiden käsittely siirtää avoimempaan käräjäoikeuskoneistoon. HETI!

[Luigi]

Mitä lääkäreitä ?

Eräänkin sukulaiseni osalta vakuutusyhtiön "merkonomi" kumosi 2 professoritasoisen lääkärin lausunnon potilaan kunnosta. Koska kysymys oli työtapaturmasta asiaa palloteltiin vain non 15 vuotta !

Toisen jo edesmenneen sukulaiseni osalta lääkäri "unohti" lähettää paperit kuntoutuslaitokseen ?

Muistan jopa Hannu Karpon eräässä ohjelmassaan tuoneen esille, että jo kuollut lääkäri oli kumonnut toisien lausuntoja. Arvioiden mukaan vakuutusyhtiöillä oli plankkoja allekirjoitettuja papereita hylkääviä päätöksiä varten ?

Ilmankos Hyssälä ei öitään nuku hyvi; vaikka syyksi väittää ampumistapauksia ?

Onko oikeudenmukaisuutta olemassa edes huonosti nukuttujen öiden saralla ?

Näistä vakuutusjutuista on Suomessa todisteita jo aivan tarpeeksi; mutta 15 vuotta tai ylikin kiusatut eivät yksinkertaisesti jaksa enää. Ja ministereitähän ei vastuuseen saa, sillä edes poliisi ei voi asiaa tutkia (EOA päätös 876/2/05).

Mikähän on se toimivaltainen taho ? Onko yksityishenkilön siis laitettava kokemansa ihmisoikeusloukkaus EY-tuomioistuimen ratkaistavaksi; kuten

tuon "anonyymin" päätöksen kaltaisessa asiassa ?

Ovatkin ministerit jo vuosia lainsäädäntövaltaa käyttämällä pelastaneet omia ja viranomaisten perseitä !

Vakuutusyhtiöiltä saamiensa kestitysten voimin valtion virkamiehet jo vuosia ovat sallineet vakuutusyhtiöiden tosiasiassa laatia niitä koskevat lakiesitykset; tämä nyt on ollut julkinen salaisuus jo vuosikymmenen ?

Kyllä Hyssäläkin voisi antaa lakiesityksen; mutta lausunto on ainakin aina pyydettävä vakuutusyhtiöiltä ?

Onkin oikeusministeriön lainvalmisteluosasto jo vuosia ollut "ruuhkautunut"; niin, että kansalaisia koskevien lakien ratifiointi on viipynyt ?

Kuka tai ketkä näistä viipymisistä sitten hyötyvät ... ehkä vakuutusyhtiöt muutaman miljardin vuodessa. Muistan tapauksen, kun eräskin vakuutusyhtiö lupasi tuhansien eurojen ilman velvoitteita olevan "sponsorisopimuksen"; mikäli yritys siirtäisi lakisääteiset yritysvakuutuksensa heidän "yhtiöönsä".  Onkin jo vuosikymmeniä ollut tiedossa, että esimerkiksi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tuoma bisnes on vakuutusyhtiölle sitä parasta bisnestä.  Yrittäjät kiroilevat keskenään, koska eivät tuolle lainsäädännön sallimalle kartellille mitään mahda.

Tuolle "sponsorisopimus"-ehdotukselle löytyy tarvittaessa 3 todistajaa ! Ja uskoisin 15 vuotta kyykytyksessä olleenkin olevan valmis julkaisemaan ainakin joitakin asiapapereita. Niin yleinen käytäntö on ollut, että kyllä asia on yleisessä tiedossa. Onhan jo EIT:kin antanut tuomion, jonka mukaan vakuutusoikeuden "oikeudenkäynti" ei täyttänyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynin vaatimuksia.

Mitä Hyssälä siis odottaa ... eläkettäkö ? No sen vakuutusyhtiöt varmasti mielellään maksavat ... on rahalle saatu vastinetta ?

[Com Group]

UHKAAKO ASIANTUNTIJALÄÄKÄREITÄ TALOUDELLINEN KATASTROFI ?

YLE 1 MOT ohjelmassa 25022008 Suomen valtio linjaa virkamiehen taloudelliseen
vastuuseen siviilioikeudellisen prosessin kautta valtiolle madollisesti koituvista kustannuksista, mikä koskee myös Euroopan Komission toteuttaman rikkomusmenettelyn kautta valtiolle aiheutettua korvausvelvoitetta.

Yhteisöjen oikeuden vakiintuneesta oikeuskäytännöstä esiin, että jäsenvaltion tulee korvata
aiheutettu vahinko. Siten Yhteisöjen oikeuden oikeuskäytännön perusteella Suomen valtio joutuu korvaamaan viranomaistensa aiheuttamat vahingot vahingon kärsineille. Suomen sisäiseksi asiaksi sensijaan jää, kenet valtio viime kädessä asettaa vastuuseen valtiolle korvausvelvoitteen kautta koituneista taloudellisista menetyksistä.

Mediassa on ollut esillä Suomessa toteutuva sosiaaliturvavakuuttaminen ja siihen liittyvät
hallintokäytännöt, joita ei ole riittävällä tavalla tuotu julkisiksi, mikä ei rajaa mielivaltaisten päätösten mahdollisuutta. Suuri joukko vakuutettuja on kokenut, ettei heillä ole sitä oikeusjärjestyksen perusteella odotettua oikeutta työkyvyttömyysetuuteen, jotka vakuutetut ovat olettaneet heillä lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen perusteella olevan. Asiasta on ollut ad ministeri- ja eduskunnan oikeusasiamiestasoista tuloksetonta keskustelua jo vuosia. Tämän vuoksi valveutuneet vakuutetut ovat katsoneet aiheelliseksi viedä ongelma Euroopan yhteisön tasolle tutkittavaksi.

Vakuutusoikeudessa vireillä olevissa valituksissa vakuutetut vaativat Vakuutusoikeuden
täyttävän Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 234 artiklan ennakkoratkaisua koskevan
velvollisuuden, jolloin on odotettavissa, ettei Suomessa sovellettavaa sosiaaliturvavakuuttamista
katsota yhteisiä sääntöjä noudattavaksi. Mikäli Vakuutusoikeus jättää täyttämättä 234 artiklan ennakkoratkaisua koskevan velvollisuuden, vakuutetut tulevat itse viemään asiansa
Eurooppaan, mahdollisesti aina EY-tuomioistuimeen asti.

Tulee Vakuutusoikeus täyttämään ennakkoratkaisua koskevan velvollisuutensa tai ei, tulee Suomessa sovellettava sosiaaliturvavakuuttaminen ja sitä koskeva päätöksenteko joka tapauksessa julki ja tarkasteltavaksi Euroopan yhteisön tasolla.

Mikäli mahdollisesti aloitettavista rikkomusmenettelyistä koituu korvausvelvoitteita Suomen
valtiolle, niin MOT ohjelmasta esiin tulleen Suomen valtion linjauksen mukaan, tulee valtio siirtämään tosiasiallisen korvausvastuun niille primääripäätöksen tekoon osallistuneille KELA:n ja vakuutusyhtiöiden lääkäreille, jotka ovat toimineet ensivaiheen asiantuntijalääkäreinä valituksen alaisissa päätöksissä. Kyseiset lääkärit tuskin ovat miettineet potentiaalisia koituvia vastuitaan. Tosiasia kuitenkin on, että heidän lausuntonsa ovat käynnistäneet ne prosessit, jotka tavalla tai toisella johtavat Euroopan tasolla käytäviin käsittelyihin. Kyseisten lääkäreiden tulisi vakavasti pohtia oikeusturvaansa, koska ainoastaan heidän lausuntonsa ovat julkisia, koska muutoksenhakuasteissa toimivat kollegat ovat viime aikaisilla lakimuutoksilla asetettu valitusasteissa tuomariasemaan ja siten heidän lausuntonsa ovat neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvina salaisia.

Saadun selvityksen mukaan Suomen lääkäriliiton vastuuvakuutus ei korvaa mahdollisia seuraamuksia ja mikäli korvaisikin, niin lääkäriliiton korvauskatto (18000 euroa) mitätöityy miljoonaluokan korvaustenvaateiden rinnalla.

ComGroup

[Kallu]

Tapaturma-asian muutoksenhakulautakunta, ent. "tapla", on vakuutusyhtiöiden rahasampo!!

Ko. lautakunta käsittelee n.5500 valitusta/vuosi.
Hylkyjä 90%= 4950/vuosi.
Keskimääräinen kulu/ tapaus 400 euroa, eli 5500*400 euroa=2 200 000 euroa/ vuosi.
Tämän kulun maksavat vakuutusyhtiöt!, mielellään?

4950 hylkypäätöstä tuottanee vakuutusyhtiöille keskimäärin(eläke 10 000 euroa/ vuosi/ hylkypäätös) = 49 500 000 euroa!

Eli vakuutusyhtiöillä kuluja 2,2 miljoonaa euroa, tuloa 49,5 miljoonaa euroa/vuosi.

10 vuoden aikana tuloa vakuutusyhtiöille 495 miljoonaa euroa!

Ja kaikki tämä Suomen valtion ns. "puolueettoman sosiaalituomioistuimen" suosiollisella avustuksella, jota käytännössä hallinoivat täysin suomalaiset vakuutusyhtiöt.

[Viljo RR]

Todella hyvä kirjoitus.

Lisäksi tuosta PCA-menetelmästä annetaan mitä ihmeellisempää tietoa vakuutusyhtiöiden taholta.

Kuitenkin edut vakuutetun oikeusturvan kannalta ovat kiistattomat, jotka myös työeläkeyhtiö Varman vakuutusylilääkäri Sakari Tola kirjoituksessaan (“Toimintakyvyllä oikeusturvaa”) yhtiön asiakaslehdessä 4/2005 sivulla 23 avoimesti esitti:

”Vaikka toimintakyvyn arvio on vain osa työkyvyttömyyseläkeratkaisua, sen täsmentyminen ja tuleminen tällä tavoin läpinäkyväksi parantaa hakijoiden oikeusturvaa.

Vastaisuudessa hakijalla pitäisi niin halutessaan olla mahdollisuus päästä tähän tutkimukseen vakuutuslaitoksen kustannuksella.”

Sakari Tolahan on kansallisen ja yhdistystasoisen vakuutuslääketieteen yksi kiistattomista Grand Slam-tyypin lausuntoautomaateista, joka on kerrankin puhunut tuossa yhteydessä puhdasta tottakin.

[Com Group]

Harmaa hallinto nousee puolustamaan vakuutuslääkäreitä

Sairaala Ortonin ylilääkäri Timo Pohjolainen (ent. KELA:n terveys- ja toimeenturvaosaston ylilääkäri), joka toimii myös asiantuntijalääkärinä liikennevahinkolautakunnissa, esittää läpinäkyvyyttä työeläkevakuuttajien päätöksentekoon (HS 23022008), jatkaen harmaalle hallinnolle tyypillisesti asian vierestä keskustelua, kuten sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (HS 09022008).

Hyssälän sanaillessa muutoksenhakuasteiden pitkistä käsittelyajoista , yksinkertaistaa Pohjolainen asian etuuksia kirjoittavien ja vakuutettuja hoitavien lääkäreiden syyksi, ongelmana kun on, ettei vakuutetuilla ole sitä oikeusjärjestyksen perusteella odotettua oikeutta työkyvyttömyysetuuteen, jonka vakuutetut olettavat heillä lakisääteisten vakuutusmaksujen perusteella olevan.

Pohjolaisen yksinkertaistuksesta ei ole kaukana käytäntö, jossa oikeus kirjoittaa vakuutusetuuksia rajattaisiin lobotomoituihin ja vakuutuslääkärikoulutuksella vakuuttajien edunmukaiseen päätöksentekoon mankeloituihin lääkäreihin. Käytännöstä on ollut jo keskustelua.

Käytäntöä tuskin hyväksytään Euroopan Yhteisössä, sillä vaikka julkisen vallan käyttö sinäänsä ei kuuluisikaan kilpailusääntöjen soveltamisalaan, julkisen vallan käyttö kilpailusääntöjä törkeästi rikkovalla tavalla ei liene sallittua.

Pohjolaisen yksinkertaistus todistaa, että Suomen lääkäriliiton (myöntää vakuutuslääketieteen erityispätevyyden) ohella myös lääkäriseura Duodecim on nivoutettu vakuutusyhtiöiden taloudellisten päämäärien edunvalvojaksi.

Tuskin vastaavaa velvoitetta on muiden jäsenmaiden lääkäreillä, heidän pyrkiessä noudattamaan vannomaansa Hippokrateen valaa. Tulisikin käydä vakavaa keskustelua suomalaisesta "lääkärietiikasta".

Mikäli pyritään tosiasialliseen läpinäkyvyyteen työkyvyttömyysetuuksia koskevassa päätöksenteossa, tulee lähteä lainsäädäntötasolta, eikä suosituksista, jotka tarkemmin määrittämätön Pohjolaisen ilmoittama "eri puolilta Suomea koostuva erikoisalojen lääkärijoukko" kyhää.

Suurin syin odotettavissa, ettei kyseisten suositusten laatijoiden nimet, erikoisalat eivätkä mahdolliset vakuuttajiin liittyvät sidonnaisuudet (esim. taloudelliset) paljastavat tiedot ole julkisia.

Mikäli pyritään tosiasialliseen läpinäkyvyyteen tulee:
 
A: Purkaa 01102007 voimaan tullut laki (381/2007 5 luku 15§), jolla valitusasteissa toimivien vakuutuslääkäreiden antamat lausunnot on julistettu tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluviksi ja siten salaisiksi 80 vuoden ajaksi.
(Huom! Pyrkimys lainsäädännön läpinäkyvyyteen kumoutuu lain valmistelun ja voimaan tulleen lain välisellä ristiriidalla. Hallituksen esitystä HE 12/2006 perusteltiin avoimmuudella, mutta voimaan tullut laki vain entisestään vahvisti salassapitoa).

B: Muuttaa Vakuutusoikeuslakia 132/2003 7 § lääkärijäsenten osalta siten, että lääkärit
olisivat todistajan asemassa.
Täten valitusasteissa toimivien lääkäreiden asiantuntijalausunnot tulisivat julkisiksi ja lausunnonantajat olisivat siviilioikeudellisesti vastuussa antamistaan lausunnoista.

C: Suomessakin suostuttaisiin ottamaan käyttöön objektiivisesti toimintakykyä määrittävä
PCA - menetelmä.

D: Mikäli edellä esitetyt ehdotukset katsotaan mahdottomiksi toteuttaa, tulee sosiaalivakuuttaminen vapauttaa kilpailulle ja antaa vakuutetuille vapaus ja vastuu sosiaalivakuuttamisestaan.

Mikäli mitään edellä ehdotettuja toimia ei katsota aiheellisiksi, on katsottava, että suomalainen sosiaalivakuuttaminen on miljardiluokan vuositasoista petosvakuuttamista.

ComGroup

[Jesse Eskelinen]

Tämä on jo jotenkin maan vakiintunut tapa. Puhutaan todellakin asiantuntevasti asian vierestä. Ministerinkin suulla.

Suomessa on pidetty paljon porua sosiaalimenoista. Vaan onhan niitä sosiaaliturvatulojakin?

Lähdin hakemaan tietoja kyseisellä sanalla ja löysin ensimmäisen osuman sosiaaturvatulo-sanalla SDP - meppi Lasse Lehtisen Kauppalehdessä 31.3.2005 olleen kirjoituksen, jossa hän kertoi Eurooppa-tason kilpailusta seuraavaa:

"Juuri tällä hetkellä, että eurooppalainen päätöksenteko on halvaantunut lähinnä suurten jäsenmaiden sisäpoliittisten vaikeuksien vuoksi. Talous ei kuitenkaan lähde kasvuun ilman sitoutumista päätöksiin, joista suurimpia on kysymys palvelujen kaupasta.

Tanskalaisen konsulttiyhtiön tekemän tutkimuksen mukaan uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille eniten siellä, missä kilpailun esteitä poistetaan eniten. Juuri ne maat, joissa on eniten byrokratiaa, ovat nyt krampissa.

Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa työnantajien ja työntekijöiden edustajien äänenpainot ovat epäilyttävän samanlaiset: palvelujen kauppaa ei saisi "hallitsemattomasti" avata.

Selkokielellä sanottuna vanhanaikaiset yritykset ja jäykät julkiset rakenteet pelkäävät kilpailua.

Suomi on esimerkki maasta, joka on aina hyötynyt avoimista järjestelmistä. Muutoksia on ensin vastustettu, pelkoja on herätetty, mutta lopulta sopeutuminen on aina ollut nopeaa ja sekä työmarkkinoita että kuluttajia hyödyttävää.

Palveludirektiivin käsittely Euroopan parlamentissa on osoittanut, että luottamus jäsenmaiden kesken ei ole riittävä. Sosiaalisen dumppauksen pelko on suuri. Vaikka säännöistä voitaisiin sopia, valvonta - etenkin rajojen yli ulottuva - on vaikeaa.

EU:ssa on direktiivi vuodelta 1996, joka säätää, että lähetettyjen työntekijöiden pitää asemamaassa noudattaa sen maan työlainsäädäntöä. Siihen kuuluvat terveydelliset säädökset, työturvallisuus, minimipalkat, työajat, lepotauot, lomarahat yms.

Se, mistä Suomessakin on valitettu, ja jota EU:n vanhoissa jäsenmaissa pelätään, on kontrollin puute. Kuka valvoo, että säädöksiä todella noudatetaan ja miten?

V. I. Lenin sanoi aikoinaan: "Luottamus hyvä, kontrolli parempi." Kun direktiivi jonakin päivänä valmistuu erilaisten kompromissien tuloksena, se tarvitsee toimiakseen rajat ylittävän kontrollijärjestelmän, josta tehdään direktiivin osa.

Kutsun sitä tilaajan vastuuksi.

Pelkistettynä rajat ylittävä tilaajan vastuu (cross border client liability) tarkoittaa, että työn tilaaja tai teettäjä - yksityinen yritys tai julkinen hallinto - viime kädessä vastaa koko ketjun matkalta siitä, että alihankinta- tai vuokrayritykset hoitavat velvoitteensa direktiivin edellyttämällä tavalla.

Tilaajan ei kuitenkaan pidä joutua rahalliseen vastuuseen alihankkijan tai vuokrayrityksen työsuhteisiin tai palkkakustannuksiin liittyvistä laiminlyönneistä. Siksi tilaajan sopimuksiin tehdään varaus, jonka mukaan maksut lankeavat maksettavaksi vasta sitten, kun on todistettu tai tarkistettu, että velvoitteet on täytetty.

Järjestelmä ohjaa yritykset ja yhteisöt toimimaan lakien hengen ja kirjaimen mukaan. Näin se estää harmaan talouden leviämistä ohjaa vero- ja sosiaaliturvatulot  jäsenmaiden käyttöön.

Tarvitsemme reilut ja avoimet työmarkkinat koko EU-alueelle. Tästä hyötyvät sekä yhteiskunta, yritykset että työntekijät."


Toinen osuma sosiaaliturvatulo-sanalla oikeus Oikeusturvan ajankuva-nimiseen blogiin, jossa on mielestäni ihan hyvä taustoitus tähän viestiketjun aiheeseen. Osoite on http://ajankuva.blogspot.com/

Pienistä summistahan ei ole kysymys myöskään sosiaaliturvatuloissa, vaan tietääkö niitä mikään instanssi Suomessa tarkkaan vai ovatko lakisääteisesti kerättävät summat työnantajilta ja työntekijöiltä salaisia? Itse en siihen osaa ottaa kantaa.

[Com Group]

Hyssälän asian vierestä sanailua..

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä pyrkii parantamaan sosiaaliturvaetuuksistaan taistelevien vakuutettujen asemaa, esittämällä lakimuutosta, jolla valitusten käsittelyaikoja lyhennettäisiin (HS 09022008).

Ministeri Hyssälän (kesk) ongelmankäsittely on vakiintunutta poliittista asian vierestä sanailua, joka ei johda tosiasialliseen ahdingossa olevien auttamiseen.

Silmiinpistävää ministeri Hyssälän ehdotuksessa on, että aloite vakuutettujen aseman parantamisesta lähtee valitusprosessin tehostamisesta. Keskustelun pitäisi lähteä varsinaisesta päätöksenteosta ja sen kehittämisestä nykyistä läpinäkyvämmäksi ja vallitsevia lakeja noudattavaksi.

Mikäli Hyssälä pyrkii tosiasialliseen vakuutettujen aseman parantamiseen, tulee asian käsittely lähteä peruskysymyksestä, miksi ylipäätään lähdetään olettamasta, että sairastuneen vakuutetun tulee taistella hänelle oikeusjärjestyksen perusteella kuuluvasta sosiaaliturvasta, jonka vakuutettu on itse omasta työtulostaan itselleen maksanut.

Perustavanlaatuinen tosiasia on, että työntekijä itse rahoittaa sosiaaliturvansa, joskin työnantaja suorittaa nämä sosiaaliturvamaksut valitsemalleen vakuuttajalle ja KELA:lle.

Ministeri Hyssälän tulisikin lähestyä työnantajia ja asettaa heidät vastuuseen huonosta sosiaaliturvamaksujen sijoittamisesta. Vakuutetut eivät saa vastetta rahoilleen, eivätkä sitä sosiaaliturvaa työkyvyttömyyden varalle, jonka he odottavat lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen perusteella heillä olevan.

Tässä yhteydessä ministeri Hyssälän tulisikin, mikäli todella ajaa vakuutettujen etua, avata keskustelu työntekijöiden itsemääräämisoikeudesta. Ministeri Hyssälän, mikäli haluaa tehdä lakialoitteita, tulisi tehdä aloite laista, että sosiaaliturvavakuuttaminen tulee avata kilpailulle ja että työntekijöiden itse tulee saada valita ja kilpailuttaa sosiaaliturvavakuuttajansa itse parhaaksi katsomassaan Euroopan Unionin jäsenmaassa. Mikäli ministeri Hyssälä katsoo, ettei edellä esitetyn kaltainen lakialoite ole aiheellinen, vahvistuu väite, että nykymuotoinen sosiaaliturvavakuuttaminen palvelee vain kansallisia taloudellisia intressejä, ei vakuutettujen etuja.

Hyssälän nyt ehdottama lakiuudistus ei johda mihinkään, sillä viranomaisten ei Suomessa tarvitse noudattaa vallitsevia lakeja. Suomessa puuttuvat tehokkaat ennalta ehkäisevät seuraamukset viranomaisten väärinkäytöksiä vastaan, mikä  vahvistaa mielivaltaisten päätösten mahdollisuuden. Tämä tulee selkeästi esiin nykyisessä sosiaalietuuksia koskevassa päätöksenteossa.

KELA:n ja eläkevakuutusyhtiöiden päätöksenteko on useimmiten hallintolain vastaista. Muutoksenhakuasteet eivät mitenkään huomioi reklamaatioista huolimatta käytäntöjä. Tämän perusteella Hyssälän ehdotus llakimuutoksesta asettuu kategoriaan 'Asetetaan asiantuntija-komitea pohtimaan asiaa'.

Mikäli ministeri Hyssälä todella haluaa parantaa vakuutettujen asemaa, tulee ministeri Hyssälän selvittää, miksi työkyvyttömyyttä määritettäessä ei haluta ottaa käyttöön - useiden valistuneiden valittajien sekä hoitaneiden lääkäreiden ehdotuksesta/ vaatimuksesta huolimatta - muualla käytettävää, työkyvyttömyyttä objektiivisesti mittaavaa PCA-menetelmää.

Päätöksentekijöiltä  saatujen kommenttien mukaan PCA-menetelmää 'ei tarvita Suomessa'. Kommentit vahvistavat käsityksen, että sosiaaliturvavakuuttamisella ei pyritä vakuutettujen sosiaaliturvan turvaamiseen, vaan kyseessä on vakuuttajille vuosittaiset miljarditulot takaava petosvakuuttaminen.

Mikäli ministeri Hyssälä haluaa kumota väitteet petosvakuuttamisesta, on tässä siihen oiva tilaisuus. Keinona on laki sosiaaliturvavakuuttamisen uudistamiseksi siten, että työnantajan työntekijän palkasta nyt automaattisesti suorittamat maksut jäisivät työntekijälle itselleen ja työntekijälle jäisi vastuu ja oikeus sosiaalivakuuttamisestaan.

ComGroup