Sosiaalijärjetelmä vaatii uudistamista

[Pirkka]

Tässä ketjussa on erinomaista tietoa. Erittäin ajankohtaista kaiken lisäksi.

Menossa on tapaturma- ja ammattitautilain uudistamista tekevä työryhmä, jonka työn tuloksista ei ole annettu mitään tietoa julkisuuteen. Esitykset ovat olleet lausuntokierroksella pelkästään nelikannan osapuolten välillä.

Huolestuttavaa tässä erillistoiminnassa on seuraava kuvio.

Jos tapaturman takia vammautunut tai työssään ammattitautiin sairastunut potilas saa hylkäävän päätöksen esimerkiksi tapaturmaeläkkeestä, niin potilaasta tulee sosiaaliturvaa uudistavan SATA-komitean asiakas.

Mikäli jommasta kummasta tai molemmista alueista potilas saa hylkäävät päätökset, niin potilas joutuu länsimaisten oikeuskäsitteiden mukaan hyvin erikoisen vakuutusoikeudellisen järjestelmän kyykytettäväksi.

Vakuutusoikeudenkin toimintaa kehittää parasta aikaa edellä mainittujen työryhmien osalta täysin riippumattomasti oma erillinen työryhmänsä.

Kaksi ensi mainittua toimii STM:n ja viimeinen OM:n alaisuudessa.

Järkyttävää on ollut huomata, että työryhmien toimeksiannoista puuttuu kokonaan vakuutuslääkärien ja vakuutuslääketieteen ylivertaiseen asemaan puuttuminen.

OM Braxihan lupasi selvityksen vakuutuslääkärien sidonnaisuuksista vuoden 2008 loppuun mennessä. Joka ei siis tule toteutumaan.

Tapaturma-ja ammattitautilain uudistavan työryhmän sisälle on integroitu haittaluokituksen Suomessa uudistava työryhmä. Siinä toimivat lääkärijäsenet ovat tämänhetkisen tiedon mukaan tiukasti vakuutusyhtiöihin tai niiden piiriin kytkeytyvien toimijoiden talutusnuorassa.

Toivottavasti mahdollisimman moni Teistä jaksaa seurata tilannetta internetissä esimerkiksi Valtioneuvoston hankerekisterin kautta.

Käsittääkseni valtaosalle kansanedustajista nämä asiat kuuluvat tabujen piiriin. Jos siis meinaa edetä oman puolueen sisällä tai sidosryhmiensä kautta uusien haasteiden pariin.

[agrologi]

Sosiaali- ja terveysjärjestelmä tarvitsee todellakin voimakasta uudistamista. Ennen kuin liityttiin EU:hun, kunnat saivat rahoitusta valtiolta mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin. EU-jäsenyyden aikana samaa avustusta ei ole tullut, minkä seurauksena julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat heikentyneet.

Kuluttajien toiminta on laajentunut julkisesta sektorista yksityislääkäreihin lisääntyvässä määrin. KELAn korvausosuus yksityislääkäreissä ja -hammaslääkäreissä on aivan liian vanha, sillä se laadittiin jo ennen EU-jäsenyyttä. On aika uudistaa korvausjärjestelmä nykyistä hintatasoa vastaavaksi. Kaikilla kuluttajilla ei ole mahdollisuutta yksityislääkäreille taloudellisista syistä. Julkisella sektorilla on yleensä viikon jonot tai pitempikin jonotusaika esim. terveyskeskuksissa jatkuvan lääkäripulan takia.

Sosiaalijärjestelmää ei saa rajoittaa työkyvyttömyyseläkkeesen, vaan siihen kuuluvat kaikki sosiaalietuudet.

[Viljo RR]

Tämä ComGroupin tekemä kaavio syrjäytymisen mallista pitää saada mielestäni julkisuuteen myös englanninkielisenä versiona.

Paljonko päättäjien tiedossa oleviin ongelmiin on tehty parannuksia.... sanotaan vaikka 14 vuoden aikana?

Löysin tällaisen kirjallisen kysymyksen eduskunnan internet-palveluista, joista kysymyksen allekirjoittaneista yksi eli Claes Andersson on nykyisinkin kansanedustajana.

Tässähän alkaa pikku hiljaa oppia käyttämään näitä foorumin hienouksia.

Ajallinen vertailukohta tulee viime viikon eduskunnan kyselytunnilta, jossa vastaajina olivat ministerit Hyssälä ja Brax sekä kysyjinä kansanedustajat Kallis, Lahtela ja Kuoppa.

Tutustukaa ensin alla olevaan kirjalliseen kysymykseen ja nykyisen Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtasen 1994 antamaan vastaukseen.

Lopussa olevan yle-linkin kautta voitte itse kukin katsoa, että taitaa eduskunnan kaltereiden takana olla jähmetytty aika tiukasti menneeseen.

Toisekseen onko meillä enää kansan edustajia?


* * * * * *


KK 694/1994

VEPS - tunnus KK 694/1994
Valtiopäivät 1994

Kirjallinen kysymys 694

P. Leppänen ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelystä

Eduskunnan Puhemiehelle

Useita vuosia on vallinnut se ongelma, että yksityisten eläkelaitosten lääkärit päätyvät työkyvyttömyyseläkkeen osalta eläkkeen hakijaa näkemättä, kuulematta ja tutkimatta hylkäävään ratkaisuun, joka poikkeaa asianomaisen tuntevan ja häntä hoitavan lääkärin ratkaisusta.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eläkettä hakevan oikeusturvan parantamiseksi niin, että hakija voisi vaatia ennen hylkäävää ratkaisua työkykynsä tutkimista eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin toimesta?

Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1994
Pekka Leppänen
Heli Astala
Claes Andersson
Eila Rimmi
Iivo Polvi
Martti Korhonen
Ensio Laine
Asko Apukka
Raila Aho
Reijo Laitinen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eduskunnan Puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 694:

Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eläkettä hakevan oikeusturvan parantamiseksi niin, että hakija voisi vaatia ennen hylkäävää ratkaisua työkykynsä tutkimista eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin toimesta?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Kysymys koskee suurelta osin samaa ongelmakenttää kuin viime kuussa eduskunnassa käsiteltävänä ollut kirjallinen kysymys n:o 591 ja siihen antamani vastaus.

Edellä mainitussa kysymyksessä kansaneläkelaitosta arvosteltiin siitä, että se on eläkkeenhakijaa näkemättä päätynyt työkyvyttömyyseläkeratkaisussaan toisenlaiseen lopputulokseen kuin hakijaa hoitanut lääkäri.

Nyt käsiteltävänä olevassa kysymyksessä vastaavanlainen arvostelu on kohdistettu yksityisen puolen eläkelaitoksen ratkaisuihin. Julkisuudessa samankaltaista arvostelua on esitetty paitsi kansaneläkelaitoksen ja yksityisen puolen työeläkelaitosten niin myös asianomaisten muutoksenhakuasteiden ratkaisuista.

Totesin kirjalliseen kysymykseen n:o 591 vastatessani muun muassa, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää myös muiden kuin hakijan terveydentilaa koskevien seikkojen selvittämistä. Jos eläkeratkaisut perustuisivat pelkästään hoitavan lääkärin lausuntoon ja arvioon hakijan työkyvyttömyydestä, ei kaikkia laissa säädettyjä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä voitaisi ottaa huomioon eikä vaatimus työkyvyttömyyseläkeratkaisujen keskinäisestä tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta toteutuisi.

Samalla totesin Suomen eläkejärjestelmiä koskevien tietojen viittaavan siihen, että eläkkeelle jäädään 59 vuoden iässä, minkä vuoksi tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota kuntoutustoimenpiteiden antamaan mahdollisuuteen pitää työikäiset ihmiset nykyistä kauemmin työssä.

Nyt saadun selvityksen mukaan eläkkeelle vuonna 1993 siirtyneiden keskimääräinen keski-ikä on kaikissa eläkejärjestelmissä noin 58 vuotta. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan yksilötasolla eläkkeelle siirtymisen aikaistuminen yhdellä vuodella aiheuttaa eläkejärjestelmälle kustannuksia, joiden suuruusluokka on 75-90 prosenttia eläkkeelle jääneen vuosipalkasta.

Kustannus olisi likimain sama myös silloin, kun eläkkeelle jääneen tilalle tulisi uusi vakuutettu. Myös näiden lukujen valossa ministeriö pitää tärkeänä, että erilaisin toimenpitein pyrittäisiin parantamaan työikäisten ihmisten mahdollisuuksia pysyä nykyistä pidempään työelämässä.

Kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskevat lait annettiin maaliskuussa 1991, ja ne tulivat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991. Uudistuksen tavoitteena on ollut, että kansalaiset voisivat osallistua työelämään kykyjensä ja ikänsä edellyttämällä tavalla entistä paremmin ja pidempään. Tällöin muun muassa otettiin kansaneläkelakiin ja työeläkelakeihin säännökset, jotka edellyttävät, että eläkelaitos ennen kuin se päättää työkyvyttömyyseläkkeestä tarvittaessa varmistaa, että henkilön mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty.

Toisaalta, jos eläkelaitos hylkää työkyvyttömyyseläkehakemuksen, sen on ohjattava työntekijä tarpeen mukaan hänen kuntoutustarvettaan vastaavan kuntoutuksen tai muiden palveluiden piiriin.

Näiden säännösten tarkoituksena on nimenomaan saada ulkopuolinen näkemys eläkkeenhakijan työkykyisyydestä ohjaamalla hänet esimerkiksi kuntoutustutkimuksiin.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan eläkelaitos voi lisäksi kustannuksellaan velvoittaa työkyvyttömyyseläkkeen hakijan käymään tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen nimeämässä sairaalassa työkyvyttömyyden selvittämistä varten.

Sosiaali- ja terveysministeriö pitää esitetyn kysymyksen puitteissa eläkkeen hakijan oikeusturvan kannalta voimassa olevaa työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutuslainsäädäntöä riittävänä.

Sen sijaan ministeriö katsoo, että eläkkeen hakijoita hoitavien lääkäreiden ja eläkelaitosten tulisi käytännössä kiinnittää entistä enemmän huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita kuntoutusjärjestelmässä on.

Ministeriö tulee kiinnittämään kuntoutusjärjestelmästä tiedottamiseen entistä enemmän huomiota kuntoutuslainsäädännön kehittämisen yhteydessä.

Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1994
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen


* * * * * *

Eduskunnan kyselytunti
TV1 Torstai klo 16.00 24.4.2008
http://areena.yle.fi/toista?id=1219184

Kesto: 00:59:00
Luokittelu: Ajankohtaisohjelmat, Eduskunnan kyselytunti
Julkaistu Areenassa: 24.04.2008 klo 16:00

Poistuu Areenasta: 24.05.2008 klo 16:00

Esitetty: 24.04.2008 klo 16:00 TV1
Maarajaus: näkyy / kuuluu kaikkialla

Ohjelman suora osoite: http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/1219184.asx?bitrate=1000000


* * * * * *


Vakuutuslääkäri- ja työkyvyttömyyseläkeosuus alkaa 47,15 minuutin kohdalla.

Kysymysten ja vastausten käsittely loppuu 55,30 minuutin kohdalla.

* * * * * *

Tapaturma- ja ammattitautiasioita sekä niihin liittyviä vakuutuslääkäri ja tapaturmaeläkkeitä koskevia asioita ei käsitelty ollenkaan.

Toivottavasti niistä kysytään sitten seuraavalla eduskunnan kyselytunnilla siitäkin edestä.

Samaten liikenne- ja potilasvahinkopotilaita unohtamatta.

[PressUnit]

NYKYINEN SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄ AIHEUTTAA SYRJÄYTYMISTÄ                   
      
SUOMESSA YLEINEN SYRJÄYTYMINEN ON SILMIINPISTÄVÄÄ   
(Financial Times 04092007/ Suomea koskeva erikoisliite)

SUOMEN SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄ VAATII MUUTOSTA
(HS 31012008/ pääministeri Vanhanen)

Sosiaaliturvajärjestelmän muutoksen on lähdettävä sosiaaliturvavakuuttamisesta. Sosiaaliturvavakuuttaminen tulee avata kilpailulle ja työntekijän tulee itse saada päättää ja kilpailuttaa sosiaaliturvavakuuttajansa.

Nykyinen sosiaaliturvavakuuttaminen ei anna sitä sosiaaliturvaa työkyvyttömyyden varalle, jonka vakuutettu olettaa lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen perusteella hänellä olevan.

Nykyinen sosiaaliturvaetuuksia koskeva päätöksenteko ei vastaa oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Nykyisin työnantajat päättävät vakuuttajat. Työnantajat ovat vahvasti sidoksissa ei-läpinäkyvien etuuksien kautta vakuuttajiin. Vakuuttajat antavat etuuksia myös työntekijöiden jäsenmaksuillaan ylläpitämille ammattijärjestöille.
Suomen valtiolla on omistussidoksia vakuuttajiin.

Sosiaaliturvaetuuksien myöntämisestä päättävät vakuutuslääkärit, jotka toimivat myös asiantuntijoina valitusasteissa (muutoksenhakulautakunnat ja Vakuutuoikeus).

Vakuutusyhtiöiden ja kansaneläkelaitoksen (KELA) toteuttamaan vakuutuslääkärikoulutukseen valitaan Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan suosituksesta. Koulutukseen
pääseminen edellyttää Suomen lääkäriliiton jäsenyyttä. Suomen lääkäriliitto myöntää vakuutuslääketieteen erikoispätevyyden Vakuutuslääkärien yhdistyksen lausunnon perusteella
" alalle soveltuville", eli vakuutusyhtiöiden ja KELA:n edunmukaiseen päätöksentekoon sitoutuneille lääkäreille.

Vastaavaa vakuutuslääkärijärjestelmää ei löydy muista Euroopan Unionin jäsenmaista.

Valitusasteissa lääkärijäsenet on asetettu tuomariasemaan ja heidän antamat lausunnot kuuluvat
neuvottelusalaisuuden piiriin. Lausunnot on 01.10.2007 voimaan tulleella ja tasavallan presidentti Tarja Halosen (SDP) vahvistamalla lailla julistettu salaisiksi 80 vuodeksi.

Valitusasteissa tuomareina toimivat vakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen lakimiehet.

Valitusasteiden kuluista vastaavat tosiasiallisesti vakuutusyhtiöt.

Kyseessä on 10-miljardien eurojen vuositasoinen petosvakuuttaminen.

Tämä petosvakuuttaminen on eräs merkittävä tekijä silmiinpistävälle syrjäytymiselle.

Tämä petosvakuuttaminen on johtanut tilanteeseen, jossa vakuutettujen syrjäytyminen vain pahenee, vakuuttajien ja heidän edunvalvontajoukkojensa hyvinvoinnin vain noustessa.

HUOM! Voimaantullut ryhmäkennelaki ei koske lakisääteistä vakuuttamista.

(Tämä ehdotus sosiaaliturvavakuuttamisen avaamisesta kilpailulle ja että vakuutettu itse saisi valita ja kilpailuttaa sosiaaliturvavakuuttajansa, ei päässyt valtion ylläpitämään "otakantaa.fi- sivustoille"/ oikeudenmukainen sosiaaliturva, joten kannanotto lienee osunut akilleen kantapäähän, eli on oikealinjainen)

[Kallu]

Todennäköisesti kirjoitustani ei julkaista, mutta tämän sinne lähetin:
 
Laillistettu rosvoaminen lopetettava!
 
Suomessa vuosikymmeniä toiminut vakuutuslääkäririkollisuus pitää lopettaa hallituksen toimesta heti.
 
Tällä toimenpiteellä turvataan tapaturma,liikennevahinko,potilasvahinko ja ammattitautipotilaiden lakisääteinen toimeentulo siten, mikä lain tarkoitus on alun perin ollut.
 
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan, liikennevahinkolautakunnan ja potilasvahinkolautakunnan toiminta nykymuodossaan pitää myös lopettaa, koska ei voi olla potilaan oikeuksien mukaista, että potilaan vastapuoli näissä ns. ensiasteen sosiaalituomioistuimissa maksaa em. muutoksenhakulautakuntien kaikki vuotuiset kulut.Em.lautakuntien päätösten hylkyjä n.90 prosenttia vuositasolla!!
 
Samoin vakuutusoikeuden toiminta pitää lopettaa, koska kukaan vammautunut ei voi uskoa vakuutusoikeuden toiminnan rehellisyyteen.Todella harva suomalainen tietää, että vakuutusyhtiöiden kouluttamat vakuutuslääkärit istuvat vakuutusoikeuden jaoksissa yhtenä viidestä tuomarinvalan vannoneena tuomarina!!
 
Vakuutusoikeuden(käytännössä vakuutusyhtiöiden hallinnnoima tuomioistuin) päätösten hylkymäärä yli 90 prosenttia/ vuosi!!
 
Varmuuden vuoksi salailua 80 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa (Finlex 381/2007, 5 luku 15 §.)
Tietojen mukaan todennäköisesti näin meneteltiin (HE 12/2006 kautta) siksi, että vakuutuslääkärin lausumia ja perusteluita ei valtaosassa vakuutusoikeuden käsittelemiä tapauksia ole ollenkaan. Vaikkakin tuomioistuinkäsittelyn pääpaino on ollut lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä!
 
Tuolla 1.10.2007 voimaansaatetulla lainmuutoksella pyritään myös nähtävästi estämään ryhmäkanteen nostaminen Suomen valtiota vastaan, koska laittomaksi katsottu liitepäätösmenettely jatkuu tietojen mukaan vakuutusoikeudessa edelleen.
Muuten. Keskimääräinen käsittelyaika kirjallisessa tuomioistuinkäsittelyssä on vakuutusoikeudessa tilastotietojen mukaan saatu puristettua jo 10 minuutin pintaan!
 
Kenen mielestä Suomi on oikeusvaltio??

[Viljo RR]

Otin kantaa. Oikeusministeriön Otakantaa.fi sivustolla. Ei vain tainnut päästä julkisuuteen. Kello on nyt 11,48.

Kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva kaikille - mutta miten?
 
Otakantaa.fi-keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta avataan 4. helmikuuta. Kuukauden ajan keskustelussa on tilaisuus esittää omia näkökulmia ja ajatuksia sosiaaliturvan uudistamisesta.
 
Keskusteluun liittyy myös  chat-keskustelu ministeri Liisa Hyssälän kanssa tiistaina 19.2.2008 klo  10.30 alkaen.
 
http://otakantaa.infomessenger.fi:80/messagelinks/1U2QLWAkkD2603-134

- - - - - - - -

Laitan tähän esille mielestäni avoimen ja rehellisen ehdotuksen aihepiirin ongelmiin:

4.2.2008 kello 10,39

Kiitos viestistäsi. Se on saapunut Otakantaa.fi-foorumille ja käsitellään mahdollisimman pian.

Ystävällisin terveisin

Otakantaa.fi-toimitus

- - - - - - - - - - -

Keskusteluun johdattavat kysymykset:

1. Miten suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä saataisiin asiakkaan kannalta joustavaksi ja yksinkertaiseksi?

Koko suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä vaatii muutosta ja muutoksen on lähdettävä sosiaaliturvavakuuttamisesta.

Sosiaaliturvavakuuttaminen tulee avata kilpailulle ja työntekijän tulee itse saada päättää ja kilpailuttaa sosiaaliturvavakuuttajansa.

2. Mitkä ovat mielestäsi suomalaisen sosiaaliturvan suurimmat ongelmat?

Toimii hyvin paperilla, muttei käytännössä.

Nykyinen sosiaaliturvavakuuttaminen ei anna sitä sosiaaliturvaa työkyvyttömyyden varalle, jonka vakuutettu olettaa lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen perusteella hänellä olevan.

Nykyinen sosiaaliturvaetuuksia koskeva päätöksenteko ei vastaa länsimaisen oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. (IS Veikkaaja 29.1.2008 Oikeusministeri Tuija Braxin haastattelu).

Nykyisin työnantajat päättävät vakuuttajat. Työnantajat ovat vahvasti sidoksissa ei-läpinäkyvien erilaisten etuuksien kautta vakuuttajiin. Kuten erilaiset maksuhyvitykset eri vakuutuslajien välillä, jotka on keskitetty samaan vakuutuskonserniin kuuluviin yhtiöihin.

Vakuuttajat antavat etuuksia myös työntekijöiden jäsenmaksuillaan ylläpitämille ammattijärjestöille.

Suomen valtiolla on omistussidoksia vakuuttajiin. Samoin kuin rahoitukseen liittyviä erityissopimuksia. Vahvin sidoksen syntyminen on pystytty ajoittamaan vuosille 1995 –1996, joka jatkuu edelleen.

Yksi isoimpia ongelmista on se, että pysyvästi sairastuneiden/vammautuneiden sosiaaliturvaetuuksien myöntämisestä päättävät tosiasiallisesti ja yksipuolisesti vakuutuslääkärit, jotka toimivat myös asiantuntijoina valitusasteissa (muutoksenhakulautakunnat ja vakuutusoikeus).

Vaikka ko. asian suhteen Suomen valtio on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavia tuomioita.

Vakuutusyhtiöiden ja kansaneläkelaitoksen (KELA) toteuttamaan vakuutuslääkärikoulutukseen valitaan vain Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan suosituksesta ja ainoastaan Suomen Lääkäriliiton jäsenlääkäreitä.

Suomen Lääkäriliitto myöntää vakuutuslääketieteen erikoispätevyyden Vakuutuslääkärien yhdistyksen lausunnon perusteella " alalle soveltuville", eli vakuutusyhtiöiden ja KELA:n edunmukaiseen päätöksentekoon sitoutuneille lääkäreille.

Vastaavaa vakuutuslääkärijärjestelmää ei löydy muista Euroopan Unionin jäsenmaista.

Valitusasteissa lääkärijäsenet on asetettu tuomariasemaan ja heidän antamat lausunnot kuuluvat neuvottelusalaisuuden piiriin.

Lausunnot on 01.10.2007 voimaan tulleella lailla julistettu salaisiksi 80 vuodeksi.

Valitusasteissa tuomareina toimivat vakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen lakimiehet. He toimivat myös lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ja eduskunnan valiokunnissa kuultavina asiantuntijoina. He eivät edusta työelämän ja eri ammattien todellista asiantuntemusta millään tavalla.

Valitusasteiden kuluista vastaavat tosiasiallisesti vakuutusyhtiöt. Tällä hetkellä esimerkiksi niiltä perittävällä oikeushallintomaksulla.

Kyseessä on siten sosiaalivakuuttamisen piirissä 10-miljardien eurojen vuositasoinen petosvakuuttaminen. Tämä petosvakuuttaminen on eräs merkittävä tekijä silmiinpistävälle syrjäytymiselle.

Tämä petosvakuuttaminen on johtanut tilanteeseen, jossa vakuutettujen syrjäytyminen vain pahenee, vakuuttajien ja heidän edunvalvontajoukkojensa hyvinvoinnin vain noustessa.

Se mikä myös on erittäin huonoa, että voimaantullut ryhmäkannelaki ei koske lakisääteistä vakuuttamista.

Yhtenä eduskunnasta annettuna perusteena tilanteeseen on tähän mennessä saatu:

"Lakisääteisiä vakuuttajia valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Näitä koskee oma oikeussuojajärjestelmänsä (valitustie), jos päätös on lainvastainen."

Kaikki aihepiiriä tuntevat tietävät, että kyseessä on täysin paikkansa pitämätön tietö.

3. Millä keinoin työn vastaanottaminen saadaan mielestäsi aina kannattavaksi?

Tätä varten meillä on mielestäni verovaroin palkatut asiantuntijat sekä edustuksellisen demokratian keinoin valitut poliittiset päättäjät.

[PressUnit]

SUOMEN SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄ VAATII PIKAISTA UUDISTAMISTA

Kuten pääministeri Vanhanen linjaa: Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on tehtävä pian (HS 31012008).

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on aloitettava sosiaaliturvavakuuttamisesta.

Vakuutettujen = palkansaajien tulee itse saada päättää ja kilpailuttaa sosiaaliturvavakuuttajansa.

Nykytilanteessa vakuuttamisesta päättävät työnantajat, jotka ovat vahvasti sidoksissa vakuuttajiin ei-läpinäkyvien etuussiirtojen kautta.

Tilastokeskuksen laatimien tilastojen mukaan kyseessä ovat useiden kymmenien miljardien eurojen kassavirrat.

Nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ei ole läpinäkyvä, eikä anna sitä sosiaaliturvaa työkyvyttömyyden varalle, jonka vakuutetut lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen perusteella olettavat heillä olevan.

Työkyvyttömyyden kohdatessa vakuutetut ajautuvat kestämättömään valitusprosessiin, jossa tapahtuva päätöksenteko ei vastaa oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.


Vakuutetuilla ei ole sitä tosiasiallista Euroopan Yhteisöjen oikeuden vaatimaa oikeutta saada asioiden objektiivista ja puolueetonta käsittelyä eikä väitettyä  hallintolakiin perustuvaa muutoksenhakuoikeutta.

PERUSTELUT:
 
Suomessa toimii vakuutuslääkärijärjestelmä. Vakuutuslääkärit päättävät etuisuuksista ja toimivat asiantuntijoina muutoksenhakuasteissa (muutoksenhakulautakunnat ja Vakuutusoikeus).
 
A: Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden myöntää Suomen lääkäriliitto.
 
B: Pätevyyden saaminen edellyttää Suomen lääkäriliiton jäsenyyttä.
 
C: Koulutukseen valitaan Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunnan suosituksesta.
 
D: Koulutus tapahtuu vakuutusyhtiöissä ja KELA:ssa työskentelemällä senior vakuutuslääkärin työhönohjauksessa ja valvonnassa.
 
E: Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaminen edellyttää "alalle soveltuvuutta" eli sitoutumista vakuutusyhtiöiden ja KELA:n taloudellisen edun mukaiseen päätöksentekoon.
 
F: Vuodesta 2003 alkaneilla lakimuutoksilla, joista viimeisimmät ovat tulleet voimaan vuonna 2007, on lääkärijäsenet asetettu valitusasteissa tuomarin asemaan. Lakimuutosten perusteella lääkärijäsenten antamat lausumat ovat tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvia ja siten salaisia. Lisäksi 1.10.2007 voimaan tulleella lailla nämä lausumat ovat julistettu salaisiksi jopa asianomaiselta itseltään 80 vuodeksi.
 
G: Muutoksenhakuasteiden kuluista vastaavat tosiasiallisesti vakuutusyhtiöt. Kulukorvaukset ovat naamioitu oikeusministeriölle vuosittain maksettaviksi oikeushallintomaksuiksi.
 
Kyseessä on kymmennien miljardien eurojen "petosvakuuttaminen", mikä on johtanut yhä pahenevaan syrjäytymiseen, joka manifestoituu pitenevinä leipäjonoina ja kadulla vastaantulijoiden rääsyyntymisenä, tilanteessa jossa vakuuttajat uutisoivat taloudellisista voitoistaan.

Suomalaisten poikkeavan silmiinpistävästä syrjäytymisestä on kirjoittanut merkittävä kansainvälinen talouslehti Financial Times Suomea koskevassa erikoisartikkelissaan 04092007.

Syrjäytymiskierteen pysäyttämiseksi todella vaaditaan Vanhasen linjaamaa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. Uudistamisen tulee lähteä siitä, että sosiaaliturvavakuuttaminen avataan kilpailulle, siten että vakuutetut itse voivat päättää ja kilpailuttaa vakuuttajansa missä tahansa Euroopan yhteisön jäsenmaassa.