Tämä otsikon alla oleva - oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmän - kirjoitus on julkaistu tammikuussa 2008. Mitä on politiikan ja kansantalouden rakenteissa tapahtunut nyt Matti Vanhasen II:n hallituskaudella?
Win Capita - tyyppistä välistävetäjien korruptiovetoista talouspolitiikkaa sen kun jatketaan..
* * *
Onko Matti Vanhasen hallitus pelkkä wahlroosilaisen yltiöuusliberalismiin liittyvän lainkäytön korruption, eli kleptokratian, varkaiden vallan aisankannattaja? Viimeaikaisten tapahtumien valossa ei liene mikään suuri uutinen, että maassamme myllertävät ”markkinavoimat” ovat ylittämässä kansalaisten sietokyvyn.
Edellinen ”markkinavoimiin” liittyvä suuri uutinen oli, kun 1990-luvun alussa ”markkinavoimat” rynnistivät maamme poliittisten ja virkamiesvoimien ylitse niin voimaperäisesti, että Suomen markka oli pakko devalvoida jopa kahteen kertaan. Kukaan poliitikko ei tiennyt, keitä nämä ”markkinavoimat” oikein olivat, eikä niille mahdettu kerta kaikkiaan yhtään mitään – vrt. valtiovarainministeri
Iiro Viinasen silloiset julkiset puheet.
Seuraukset näkyvät vielä tänäkin päivänä: konkurssit, ylivelkaantuminen, suurtyöttömyys, alkoholismi, itsemurhat, ”hyvinvointiyhteiskunnan” purkautuminen…
1990-luvun lamalle on keksitty suuri joukko erilaisia selityksiä. Eräs selitys tuntuu jääneen huomiota vaille, mutta nyt tämä selitys alkaa olla uudestaan ajankohtainen:
Kiander-Vartian kirjassa ”
Suuri lama. Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu” (ISBN 951-628-262-X) sivulla 281-282 on erittäin merkittävä lamaselitys, jolla on kantavuutta nykypäivän politiikkaan.
Jotkut tutkijat menevät laman selittämisessä rahoitusmarkkinoiden rakenteellisella muutoksella hyvin pitkälle. Esimerkiksi sosiologi
Pekka Sulkusen (1996) mukaan pankkikriisi oli:
• ”osa sopeutumisongelmaa, joka on syntynyt siirryttäessä monetaristiseen kapitalismiin, siis talousjärjestelmään, jossa vapaat kansainväliset rahamarkkinat säätelevät taloudellista toimintaa ja syrjäyttävät valtion reaalitalouteen suuntautuvan ohjauksen.”
• Hyvä esimerkki vanhan ja uuden koulukunnan asiantuntijoiden välisestä törmäyksestä on professori
Björn Wahlroosin ja PTT:n toimitusjohtaja
Pertti Kukkosen asiasta 1980-luvun alussa käymä väittely. Wahlroos korosti voimakkaasti markkinoiden omaa tasapainohakuisuutta, kun taas Kukkonen näki säätelyn purkamisessa suuria riskejä: liberalisointi voisi johtaa ylivelkaantumiseen, korkokriisiin ja lamaan. Wahlroosin mukaan yksityiset taloudenpitäjät olivat itse parhaita päättämään omasta velkaantumisestaan eivätkä siksi kaivanneet julkisen vallan säätelyä.
Nykyinen konsernijohtaja Björn Wahlroos, tuo 1960-70-luvun taitteen taistolainen vähemmistökommunisti ja silloinen tyhjätasku, oli mitä ilmeisimmin uusliberalismin ensimmäinen airut maassamme. Tämän aatevirtauksen lopputulos on nyt kaikkien nähtävissä ja koettavissa: elämme ”markkinavoimien” hallitsemassa ”onnelassa”.
Äärimmilleen vietynä uusliberalismiin liittyy korruptio Mitä on Suomen tasavallan poliittinen valtakoneisto tehnyt viime vuosina ”markkinavoimien” ylivallan kahlitsemiseksi? Vallan kehitys on päinvastainen :
äärimmilleen vietynä yltiöuusliberalisni on johtanut kleptokratiaan, varkaiden valtaan ja lainkäytön korruptioon, jossa on luovuttu
edes teeskentelemästä kunniallisuutta ja rehellisyyttä.
Yleisimmin korruptio tunnetaan tekoa vastaan annettuna vastikkeena. Merkitystä ei ole sillä tehdäänkö teko ensin vain jälkeen vastikkeen saannin.
Rakenteellinen korruptio ei ole laissa määritelty, se on kuitenkin yleisempää ja yhteiskuntaan laajemmin vaikuttavaa.
Rakenteellinen laajamittainen korruptio esiintyy tilanteissa, joissa henkilö tai yhteisö oman etunsa nimissä tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat usean ihmisen elämään, esim säätää lakeja, nimittää virkaan, lain tulkinnan venyttäminen, jättämällä virkaan kuuluva tehtävä suorittamatta, luottamustehtävään valinta.
Viite:
Laman ja Rahan Pelurit –kirjan takasivulle on kirjattu. ”kleptokratian”, voisiko sanoa – tunniste.
PS. Tiedättekö, mitkä/ketkä ovat näitä ”markkinavoimia”?
Antti-Pekka Pietilän kirjan ”Presidentin pankki. Kertomus Suomen Pankista” (ISBN 951-884-197-7) mukaan ”parikymmentä työskentelee suurten suomalaisten vientiyhtiöiden rahoitusjohtajina, puolenkymmentä on rahamarkkinaoperaatioista vastaavia pankinjohtajia, muutama on vakuutusyhtiöiden sijoitusjohtajia ja vajaat kymmenen on Suomesta kiinnostuneita ulkomaisia sijoittajia.”
Myös Björn Wahlroos – Suomen Yhdyspankin silloinen treasuryn johtaja - lukeutui tuohon joukkioon…
Sisältyykö lainsäädäntöön korruptio? Vanhanen I hallitus on esittänyt päätettäväksi mm:Konkurssilain; konkurssikäsittelyn yhteydessä velan oikeaa määrää ei tarvitse viran puolesta todeta, kaikki konkurssituomiossa päätetyt konkurssivelat ovat velkojen enimmäismääriä (enimmäismääristä kärsivät myös ulkopuoliset takaajat). Konkurssivalvontaan ilmoitettua verovelkaa ei voida riitauttaa (valtion vaatimus ja etu on koskematon uuden lain nojalla)
Lailla yksipuolisesti ajetaan vahvemman taloudellista etua ( taloudellisesti myönteisiä seuraamuksia ainoastaan valtiolle ja muille velkojille).
Vanhanen I hallitus on esittänyt päätettäväksi:Laki saatavien perinnästä; 4a§ hallituksen esittämänä ei olisi tuonut velkojalle velvollisuutta esittää velan perustetta.
Hallituksen esitystä muutettiin lakivaliokunnassa siten, että velkojalla on nyt velvollisuus esittää, lain alaisuudessa perittäville, kaikista veloista velan peruste (saamistodiste).
Hallituksen lakiesitys oli yksin luotonantajien/perijöiden taloudellisen edun mukaisesti suunniteltu.
Vanhanen I hallitus on esittänyt päätettäväksi:Ulosottolaki; saamistodisteen esittämisvelvollisuus 3:6§:n perusteella, velkojan ei tarvitse esittää saamistodistetta kaikista ulosottoperintään viemistään velkomuksista.
Pykälä 6 on yksinomaan valtion (ks em vero) sekä luotonantajien/perijöiden taloudellisen etua ajamaan suunniteltu ja päätetty. Tämän pykälän vuoksi ulosottovelallisilla ei ole tasavertaista oikeutta, toiseen perittävien ryhmään verrattuna, saada nähdä perinnässä olevasta velasta saamistodistetta.
Vanhanen I hallitus on esittänyt päätettäväksi: Ulosottolaki 3 luku 4§; maksun kohdentaminen, ulosottoperinnässä tuleva suoritus on ensin kohdistettava korkoihin sitten pääomaan ja viimeksi kuluihin.
Lain pykälä on yksinomaan valtion (veron korko) sekä luotonantajien /perijöiden taloudellisen edun mukaisesti suunniteltu.
Pykälä ei ole looginen sen luotonantajan toimialaan, mikäli se on pääoman lainaaminen ja pääoman takaisinsaanti uutta lainausta varten.
Toisaalta tiedetään, ettei pääoman takaisinsaanti ole tarpeen, koska luotonantajilla on eduskunnassa avattu piikki pankkien luottotappioiden maksamiseksi eikä sitä tiettävästi ole poistettu.
Mikäli Vanhanen I hallitus olisi esittänyt konkurssilakiin pykälää mikä määrää velan oikean määrän toteamisen viran puolesta olisi velkojilta jäänyt mahdollisuus perusteettomien velkojen kirjanpitokirjaamisen pois (verottajan saamiset pesiltä pienenevät verottajan tilastot olisi pakko muuttaa oikeiksi jne, ylimääräinen perusteettoman luottotappioriskin kirjaus on yritykselle kannattavaa, tämä olisi poistunut, suurimpana edunsaajana pesissä ovat yleensä luotonantajat),
jos erääntyneeseen velkaan suoritettava maksu kohdistettaisiin ensin pääomaan, luotonantajilta/perijöiltä vietäisiin varma tulonlähde, valtio tuellaan on nyt maksuja takaamassa KHO:n päätöksen mukaisesti. Ihminen sidotaan ottamaansa luottoon pitkäksi aikaa (lähes 20 v), tähän vaikuttaa myös em konkurssilaki.
ja vielä, korruptiota ajatellen ehkä tärkein, jos Vanhasen I hallitus olisi esittänyt lakiin pykälää, joka turvaisi yritykselle ja yksityiselle heidän perusoikeuksiin kuuluvan oikeutensa saada nähdä heitä koskeva saamistodiste kaikista veloistaan ,
tämä pykälä olisi käynnistänyt lukuisia oikeudenkäyntejä luotonantajia vastaa niiden perusteettomien vaatimusten vuoksi ja myöhemmin, samasta perusteesta johtuen, myös valtiota vastaan perusteettomien päätösten vuoksi.
Pankin virkailijoita vastaan olisi noussut rikoskanteita törkeistä petoksista, pankit olisivat joutuneet taloudelliseen vastuuseen perusteettomista perinnöistä. Tiedetään, että eduskunnan lakivaliokunnassa, tämän pykälän muuttamisen (saamistodisteen esittämisvelvollisuus kaikista veloista ) seuraus, on ollut hyvin tältä osin (törkeä petos) tiedossa tiettyä pankkia koskien.
Onko tämä pieni otanta Vanhasen I hallituksen lainsäädännöstä korruptiomääritelmän täyttävää kun lainsäädännöllä suojellaan valtion aiempia toimia ja niiden toimien johdosta hyötyneitä, samalla heikentäen toisen osapuolen perustuslain mukaisia oikeuksia? Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusyhmä[/font]
Promerit.net forum keskustelu
Promerit.net
Kirjoittaja
