Etelä-Suomen eläintiloja uhkaa lakkauttaminen

[Jorma Jaakkola]

Porissa ilmestyvä keskustalainen Lalli-lehti lataa kovilla pääkirjoituksessa: "Viljelijöiden tulokehitys turvattava" 30.11.2007, sitaatti:

"Maatalousyrittäjät ovat joutuneet maksamaan kovan hinnan Suomen EU-jäsenyydestä. Tilojen lukumäärä on vähentynyt, tilakoot kasvaneet ja työpaine kohonnut. Samalla maaseudun kivijalkaelinkeino on ollut kovalla koetuksella. Elintarvikemaakunta Satakunta on ollut tässä murroksessa kovassa paineessa.

Päähallituspuolue keskustan on pakko myöntää, että sen hallituskausilla maatalousyrittäjät ovat olleet EU-jäsenyyden maksumiehinä. Keskustan tehtävä nykyhallituksessa on varmistaa, että hallitus lunastaa hallitusohjelman kirjaukseen, jossa sanotaan, että ”harjoitettava maatalouspolitiikka turvaa aktiivitilojen toiminnan kannattavuuden, viljelijöiden nousevan tulokehityksen ja mahdollistaa kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien elintarvikkeiden tuotantomäärien säilyttämisen nykytasolla.” "

osoite:
http://www.lalli.fi/uutinen.asp?uutisnum=2465

KKs kommentoi:
Eikö millään taholla keneltäkään "putoa suomut silmiltä"? Eu-jäsenvaltio Suomessa viljelijöitä kohtaan on käytössä "KEVYT KIDUTUS", joka on tietoisesti luotu kaihtamaan olemassa olevia oikeusjärjestelmiä, niin kansallisvaltioiden sisällä kuin kansainvälisestikin. Ne poliittiset pelurit, jotka tietävät, että tällaisilla käsitteillä pystyy kasvattamaan, varmistamaan ja vahventamaan omaa valtaansa, myös käyttävät niitä.

Risto Ryti marraskuussa 1944 Lennart Segerstråhlelle:
"Kansani  pelastumiseen ja onnelliseen tulevaisuuteen en hetkeksikään ole menettänyt uskoani. Pahimmat vihollisemme ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinedut ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi."

Tosiasiassa ei suomalaisten enemmistöllä ole VARAA eikä varallisuutta tulojensa kehitykseen perustaen tukea kotimaista elintarviketuotannon omavaraisuutta. Eurooppa-politiikassa Suomi on palaamassa 1918 luokkayhteiskuntaan;  tulonsaajista YHTÄ prosenttia edustavan politiikan-, hallinnon- ja EU-eliittien pakkovaltaan, eli "ohjattuun demokratiaan"...  kts. http://www.promerit.net/pakkolakiaanestys.html Pakkolainsäädäntöä kannattavat kansanedustajat punaisella...



Elämme "väärän kuninkaan aikaa", jossa salaaminen on tosiasia ja valheesta tehdään fakta - loputtomiinko?

[Jorma Jaakkola]

Korkeaojan haastattelu Satakunnan Kansassa 30.11.2007, s. 10:

"Tukien laskeminen on ollut tiedossa”

Entisen maatalousministerin mukaan uusi 141-tukipaketti jää osin ”oraitten päälle".

EVELIINA TALVITIE
PORI

Maatalousministerinä Jäätteenmäen ja Vanhasen hallituksissa vuosina 2003-2007 toimineen Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan uuden 141-tukiratkaisun merkitys on Suomelle suuri ja tuki luonteeltaan poikkeuksellinen.

- Alusta asti on ollut selvää, että tuki on kohdistunut siipikarjan ja sikojen kohdalla sektoriin, jota ei missään muussa Euroopan maassa tueta.
Korkeaoja palauttaa, mieliin Lipposen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän 1990-luvun puolivälissä antamat lausunnot. Hemilä korosti jo tuolloin, että tukien loppumiseen on varauduttava.
- Tämä ei siis ole mikään uusi asia. Investointilaskelmia on ollut tapana tehdä sillä mielellä, että tuet laskevat.
Korkeaojan mukaan uusi 141-tukisopimus on rakenteeltaan samanlainen kuin edellinenkin ja Suomen kannalta "kohtuullisen hyvä". Hän peilaa tulosta edelliseen kauteen.
- Silloin kansallisen tuen määrä kasvoi ensimmäisen kerran. Nyt jatketaan samaa perussuuntaa sopimuksen neljä ensimmäistä vuotta.

Kaksi viimeistä vuotta tuovat kuitenkin eteen uudet neuvottelut, joissa pitää sopia "jatkosoveltamisen maksimeista".  Enimmäismääriin liittyy kansallisen luonnonhaittakorvauksen, niin sanotun LFA:n osuus.
- Edellisen sopimuksen aikana nostettiin sopimuskauden alusta asti luonnonhaittakorvausta, jota nyt uudistetaan. Jos uudistus ei mene ajatellulla tavalla, pitää neuvotella uudestaan neljän vuoden kuluttua.

Neuvottelut jatkuvat

Viljelijät ovat vaatineet hallitusta aloittamaan MTK:n kanssa välittömästi neuvottelut siitä, miten tuen aleneminen kompensoidaan Viljelijöille. Korkeaoja varoo hallituksen ohjeistamista ja muotoilee, että on syytä "tarkastella, millaisia tarpeita ja vaikutuksia" sopimuksella on.
- Tuotannon kannattavuutta on lisättävä. Tämä liittyy muuhunkin kuin maatalouteen: Verotuksesta löytyy keinoja, muun muassa polttoaineiden ja sähkön verotuksen palautettavuudesta.
   
Korkeaoja korostaa, etteivät sovittavat asiat tähän lopu.
- Joulukuun alkuviikkoina sovitaan jo muun muassa kasvinviljelyyn liittyvistä asioista.
Korkeaoja osallistuu parhaillaan Pariisissa Euroopan neuvoston kansainväliseen ilmastopaneeliin.


   *  *  * KOMMENTTI * * *

Totuuden kertominen on vaikeata.

141-artiklan oikeudellisesta luonteesta on vaiettu.
Vain Almamedia on toimituksellisesti kertonut, että 141-artikla on siirtymäkauden tuki!

Todisteena on EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelo,
josta selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian kirjassaan "Suomen tie EU:n jäseneksi", sivulla 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:

”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144) ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.



Lisää dokumentointia A-4 -tiivistelmänä:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0

[Kalevi Kannus]

Lähes puolta Etelä-Suomen eläintiloista uhkaa lakkauttaminen
Julkaistu 28.11.2007, klo 20.39

  YLE Uutisten puolueettomilla rahoitusalan asiantuntijoilla ja tutkijoilla teettämän laskelman mukaan tuore 141-tukiratkaisu heikentää sika- ja siipikarjatilojen kannattavuutta keskimäärin 14 800 eurolla seuraavat kuusi vuotta kestävän sopimuskauden aikana. 
 
Myös maitotiloilla tuki alenee mutta ne selviävät pienemmin kolhuin.

Rakennekehitys ja tukileikkaukset uhkaavat yhdessä lakkauttaa lähes puolet Etelä-Suomen eläintiloista sopimuskauden aikana.

- Tilojen määrän on arvioitu laskevan muutenkin, mutta tukileikkaukset jyrkentävät kehitystä dramaattisesti, sanoo Osuuspankkikeskuksen yksikönjohtaja Panu Kallio.

Vaikka suurimmat haasteet ajoittuvat tukikauden loppuun vuosille 2012 - 2013, markkinoilla reagoidaan jo nopeammin.

Tukipäätökset aiheuttavat päänvaivaa myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Kuluttajille puolestaan luvassa on korotuksia ruuan hintaan. Myös tilojen investointeja ja niiden rahoittamista pohditaan nyt synkemmässä valossa.

Mullistuksesta jäljelle jäävien tilojen koko puolestaan kasvaa ja riskit sen mukana. Toisaalta etenkin suurille toimijoille avautuu aivan uusia mahdollisuuksia. Etelä-Suomessa toimii tällä hetkellä runsaat 7 000 kotieläintilaa.