Totuus 141:stä käy kuumana!

[Jorma Jaakkola]

OK, tarkoitat siis vaalipetoksella suurin piirtein samaa kuin minäkin. Ongelma päättelyssäsi on nähdäkseni se, ettei vaalipetoksella tavallisesti ole muita seurauksia kuin mahdollinen äänestäjien menettäminen seuraavissa vaaleissa.

Oikeamieli jankuttaa nimimerkin takaa turhia "päätelmiään".

En ole tuollaista kirjoittanut. En ole päätellyt mitään. Kirjoitukseni perustuvat dokumenttieihin ja "oikeamielen" kirjoitukset perustuvat dokumenttien sijasta "päätelmiin".

Kks kirjoitti ytimekkäästi:
>>Jos hänelle nämä keskustelut EIvät ole avautuneet EIvätkä AVAUDU, vika on hänellä lukemansa ymmärtämisessä...<<

Kyseisessä EU-vaalipetoksessa on kyse valtiopetollisesta toiminnasta, joka on aivan toista luokkaa kuin esim. sairaanhoitajille annetut palkankorotuslupaukset.

Demokratia valitettavasti toimii näin. Vaalilupaukset olisikin helppo täyttää jos lupaaja saisi vaalien jälkeen absoluuttisen vallan käsiinsä, mutta todellisuudessa itse kunkin on ajettava lupaamiaan asioita neuvotteluiden ja kompromissien kautta.
Juuri siksi ei vaalipetos voi oikeusvaltiossa olla rangaistavaa, vain kasvonsa ja äänestäjänsä voi suuruudenhulluilla lupauksilla menettää.

Ennen vaaleja annetut katteettomat sairaanhoitajien palkankorotuslupaukset sanktioidaan "poliittisella muistilla" seuraavissa vaaleissa..

Mutta EU-vaalipetoksella on erilainen sanktiointi, valtakunnanoikeus.


Suosittelen edelleen "Oikeamielelle" EU-liittymisasiakirjaan tutustumista.

Keskusteluni EU-liittymisasiakirjaan ja vaalipetokseen liittyvistä asioista "Oikeamielen" kanssa päättyy tähän. [/font]

[Oikeamieli]

OK, tarkoitat siis vaalipetoksella suurin piirtein samaa kuin minäkin. Ongelma päättelyssäsi on nähdäkseni se, ettei vaalipetoksella tavallisesti ole muita seurauksia kuin mahdollinen äänestäjien menettäminen seuraavissa vaaleissa. Demokratia valitettavasti toimii näin. Vaalilupaukset olisikin helppo täyttää jos lupaaja saisi vaalien jälkeen absoluuttisen vallan käsiinsä, mutta todellisuudessa itse kunkin on ajettava lupaamiaan asioita neuvotteluiden ja kompromissien kautta. Juuri siksi ei vaalipetos voi oikeusvaltiossa olla rangaistavaa, vain kasvonsa ja äänestäjänsä voi suuruudenhulluilla lupauksilla menettää.

[Jorma Jaakkola]

Tuosta lainaamastasi sisällysluettelosta vielä: oletko huomannut että IV osaston otsikko on "Suomea koskevat siirtymätoimenpiteet"?

Olen.  Mitkä ovat nimimerkin "oikeamieli" intressit jatkaa jankutustaan, kun "vastakohtapäätelmiin" näin paljon näki vaivaa?

Toistan vastauksen: olen huomannut. Ja olen lukenut myös tekstit, jotka liittymissopimuksen otsikoiden alle on kirjoitettu.

Mutta oletteko Te "oikeamieli" lukenut, mitä otsikoita on "Suomea koskevat siirtymätoimenpiteet" alla?

Oletteko lukenut myös artiklojen 84-111 tekstit?

Oletteko vai ette?

Ne ovat Suomen saamia sopeutuksia/poikkeuksia, mutta aivan muita kuin yhteisön maatalouspolitiikkaan (CAP)liittyviä.

I osasto koskee Itävallan vastaavia, osasto II Norjan vastaavia (puuttuvat kuvasta, koska ei ole jäsen), osasto III Ruotsin vastaavia maakohtaisia poikkeuksia.

Osastossa V on Maatalous eli kaikki silloisten uusien jäsenmaiden saamat CAP-poikkeukset.

CAPilla on aivan oma säädäntönsä, joten maataloussiirtymäkausia ei voi kirjoittaa maakohtaisiin sopeutuksiin (I-IV)

Lukuun 1 on kirjoitettu"Kansallisia tukia koskevat määräykset" eli artiklat 138-144.

Huom!
Artiklaan 141 on kirjoitettu myös: [Norja]. Joten 142 on myös Norjan siirtymäkauden ase ja samalla 142 on siirtymätuki, koska sen on siirtymäsäädösten alla ja artiklojen 138-144 välissä.

Lukuun 2 on kirjoitettu: "Muut määräykset" eli artiklat 145-150.

Oletteko Te "oikeamieli" lukenut, mitä maataloutta koskeviin artikloihin 145-150 on kirjoitettu?

Jos ette, ottakaa selvää ennen kuin jatkatte jankutusta.

Myös Kalevi Hemilän sopisi myös lukea liittymisasiakirja, jotta selittely loppuisi...

Huom!
Kuvan ulkopuolelta:
Osaston VI alla on vielä siirtymäsäädöksiin liittyvä osasto: VII "Muut määräykset" eli artiklat 151-153. Ne eivät koske yksittäistä jäsenmaata (kuten osastot II-V) vaan kaikkia jäsenmaita yhdessä.

Vastakohtapäätelmä siitähän tarkoittaa, että VI osaston maataloussäännöksissä täytyy olla kysymys jostakin muusta kuin (varsinaisista) siirtymätoimenpiteistä. Koska koko neljännen osan otsikko kuitenkin on "siirtymätoimenpiteet", ovat otsikoinnit siis keskenään ristiriitaisia.
Eikös tästä jo seuraa, ettei pelkkien otsikoiden perusteella voi pitää maatalousartikloja siirtymätoimenpiteinä, vaan niitä on luettava niin kuin ne on kirjoitettu. 142 artiklassa on selvästi kysymys pysyvästä oikeudesta antaa kansallista tukea, 141 artiklassa sen sijaan ei ole.

Ei ole minkäänlaista ristiriitaa, sillä siirtymäsäädös on siirtymäsäädös.
Sitä ei selittelyllä ja jankutuksella miksikään muuksi muuteta.

Kuuden vuoden päästä asiasta on siis neuvoteltava edelleen ellei korvaavaa riittäväntasoista tukijärjestelmää siihen mennessä ole saatu järjestettyä. Mielestäni tämänpäiväinen oli hyvä neuvottelutulos Anttilalta.[/font]

Myös PMi Vanhanen kehui Anttilan saavutusta.

Pitää muistaa, että Suomen piti anoa saadun 93,9 miljoonan euron lisäksi myös ympäristötukea, muistaakseni 25 miljoonaa euroa. Se on koko ajan ollut poissa "neuvottelu"keskustelusta.

Myös alenemaa ”korvaava” LFA on kokonaan avoin, joten tuki pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.

LSO/HK hoitaa lihotussikansa emakkosikaloista.
Teurastamo vähensi emakkosikalalle maksettavaa porsaan hintaa 6 euroa. Vastaavasti lihotussiasta teurastamo maksaa 7 euroa vähemmän...

Eli tulot ovat laskeneet samalla kun rehujen hinnat ovat kohonneet roimasti.
Tiedän sikaloita, jotka ovat lopettaneet tuottamisen tänä syksynä.

Sama meno jatkuu Anttilan torjuntavoiton ja sen johdosta, että maatalousartiklojen totuutta ei kukaan uskalla kertoa, koska kyseessä on EU-kansanäänestyksessä tapahtunut vaalipetos.

Vielä:

Kumpikaan meistä tätä Oikeamielen "vastakohtapäätelmää" kommentoineesta, Kalevi Kannus ja allekirjoittanut, ei ole viljelijä, mutta siitä huolimatta ymmärrämme, mitkä seuraukset Anttilan torjuntavoitosta on E-Suomen karjataloudelle ja elintarviketeollisuudelle.

Viljelijää puolustavin totuusterveisin
Jorma Jaakkola

[Kalevi Kannus]

No niin, sopimus 141 artiklan soveltamisesta seuraavaksi kuudeksi vuodeksi on valmiina.  Kuuden vuoden päästä asiasta on siis neuvoteltava edelleen ellei korvaavaa riittäväntasoista tukijärjestelmää siihen mennessä ole saatu järjestettyä. Mielestäni tämänpäiväinen oli hyvä neuvottelutulos Anttilalta.

Arrvoisa "oikeamieli": Kuinka suuri otanta sinulla on sika- ja siipikarjatuottajista mielipiteellesi: "Mielestäni tämänpäiväinen oli hyvä neuvottelutulos Anttilalta."

Muistatko mitä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtinen sanoi, kun joku konekiväärikomppaniasta valitti nälkäänsä?

Veikkonen sentään. olemme keskellä kiihtyvää kauppasotaa; mm. maidon tuotanto on alasmenossa; kohta sitä on tuotava Virosta tankkilaivoilla...? Olutpanimotkin ovat ulkomaisessa omistuksessa ja sitäkin rahdataan laivoilla ja kantosiipialuksilla edestakaisin .. rekkalasteittain viedään Viroon ja selvinpäin järkevinä pidettävät matkustajat kärräävät niitä takaisin Suomeen pahvilaatikoissa... Älyttömämpää karusellia tuskin on toista keksitty.

Maatalouden omavaraisuudesta ei ole kohta jäljellä kuin pystyyn kuivanut yksi tappinen heinäseiväs - pääministerinä?

[Oikeamieli]

No niin, sopimus 141 artiklan soveltamisesta seuraavaksi kuudeksi vuodeksi on valmiina. Siinä ajassa luulisi korvaavien tukimahdollisuuksien suunnittelun olevan jo pitkällä. Juuri tuollaista joustomahdollisuutta tarkoitin, kun lainasin Hemilän haastattelua blogi-osan viestiketjussa.

Tuosta lainaamastasi sisällysluettelosta vielä: oletko huomannut että IV osaston otsikko on "Suomea koskevat siirtymätoimenpiteet"? Vastakohtapäätelmä siitähän tarkoittaa, että VI osaston maataloussäännöksissä täytyy olla kysymys jostakin muusta kuin (varsinaisista) siirtymätoimenpiteistä. Koska koko neljännen osan otsikko kuitenkin on "siirtymätoimenpiteet", ovat otsikoinnit siis keskenään ristiriitaisia.  Eikös tästä jo seuraa, ettei pelkkien otsikoiden perusteella voi pitää maatalousartikloja siirtymätoimenpiteinä, vaan niitä on luettava niin kuin ne on kirjoitettu. 142 artiklassa on selvästi kysymys pysyvästä oikeudesta antaa kansallista tukea, 141 artiklassa sen sijaan ei ole. Kuuden vuoden päästä asiasta on siis neuvoteltava edelleen ellei korvaavaa riittäväntasoista tukijärjestelmää siihen mennessä ole saatu järjestettyä. Mielestäni tämänpäiväinen oli hyvä neuvottelutulos Anttilalta.

[NovaPatria]

Tämä lainaus menee ohi tästä petosaiheesta mutta sisältö valoittaa jälleen yhteisten päättäjiemme alhaisen tason:

http://www.uusisuomi.fi/blogit/erkkitoivanen/yhteinen-hapeamme-eu-n-kirjanpito


Yhteinen häpeämme – EU:n kirjanpito

Erkki ToivanenJulkaistu: 26.11.2007
Minua ei yllättänyt Suomen tiedotusvälineiden vaikeneminen EU:n tilintarkastustuomioistuimen päätöksestä hylätä EU:n komission budjetti varainhoitovuodelta 2006. Kolmannentoista peräkkäisen kerran kielteiset tarkastuslausunnot kohdistuvat suureen osaan budjettia. Tuomioistuin on kieltäytynyt hyväksymästä kokonaisuudessaan komission tilejä jokaisena vuotena, jotka Suomi on ollut EU:n jäsenenä. Liikeyrityksenä EU olisi pantu konkurssiin vuosia sitten, ja sen johto istuisi telkien takana.

Jos ”maailman vähiten korruptoidun maan” valtion tilintarkastajat olisivat ilmoittaneet jonkin valtion toimielimistä esittäneen heille tilejä, joiden ”virhetaso on olennainen” tai ”kirjanpitojärjestelmät eivät ole vaatimusten tasolla”, uutinen olisi yltänyt etusivuille. Sitä olisi ehkä puitu pääkirjoituksissakin. Mutta veroeurojen kohtalo EU:ssa ei kiinnosta suomalaisia. Olemme tottuneet hyväksymään ”EU-rahan” eli veroeurojemme hutelon käytön Brysselissä ja tyydymme kirjaamaan korruption osaksi EU:n epätäydellistä järjestelmää.

YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen tavoin EU heijastaa jäsentensä vikoja ja puutteita. Koska kansalliset viranomaiset hallinnoivat ja valvovat 80:tä prosenttia eli valtaosaa EU:n budjettivarojen käytöstä, ei ole Brysselin komission vika, jos kirjanpito ei täsmää. Väärinkäytökset jatkuvat vuosikymmenestä toiseen niin kauan kuin se tapahtuu jäsenmaiden hallitusten ja viranomaisten tieten. Nobody’s perfect!

Lepsun asenteen seuraukset ovat nähdäkseni ajanoloon kohtalokkaita. Uutinen siitä, että tänäkin vuonna EU:n tilintarkastustuomioistuin antoi kielteisen tarkastuslausunnon arviolta 60 prosentista komission tileistä, lujittaa EU:n mainetta kansalaismielipiteen silmissä epäkelpona ja korruptina järjestönä.

Budjetti on komission vastuulla. Sen on kyettävä vaatimaan hallituksilta takeet yhteisten varojen asianmukaisesta käytöstä. EU:lla ei nähdäkseni voi olla tulevaisuutta ilman jäsenmaiden kansalaisten valtaenemmistön määrätietoista tukea – sanovat eurokraatit ja euroideologit mitä tahansa. Sitä tukea se ei nykyisellään ansaitse.

Muistan 1970-luvun komissaarien, kuten Ralf Dahrendorfin, vakuutukset, että EU:sta tulee avoimesti ja rehellisesti hallinnoitu yhteisö esikuvaksi kaikille jäsenmailleen. Eri alojen paras asiantuntemus yhdistyisi sen toimielimissä virkamiesten nuhteettomuuteen ja poliittista johtoa elähdyttävään Eurooppa-aatteeseen. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä oli osoittaa kansalaisille, että varainkäyttö on asianmukaista ja rehellistä.

EU vaatii nyt uusia jäsenmaitaan puhdistautumaan lahjonnasta. Sanoma olisi uskottavampi, ellei kirjanpidon puutteiden ja väärinkäytösten malka sokaisisi sen omia silmiä.

EU:n vanhojen jäsenmaiden asukkaat tietävät kokemuksesta, että lupaukset jäivät täyttämättä. Ranskan ja Belgian hallintokulttuurin pesiytyminen Brysseliin institutionalisoi nepotismin ja puoliavoimen lahjonnan. EEC:stä tuli pian paljolti virkaheittojen poliitikkojen hallinnoima korruption linnake. Seurauksena oli vihdoin 1999 Jacques Santerin johtaman komission ero.

Olemmeko jo unohtaneet EU:n parlamentin asettaman riippumattoman tutkijaryhmän päätelmän, ettei Santerin komissiossa ollut ainuttakaaan jäsentä, joka olisi ollut valmis kantamaan vastuun väärinkäytöksistä? Suomi oli silloin jo EU:n jäsen. Vakaumuksellisena EU-uskovaisena uskalsin toivoa Santerin katastrofikomission opetuksista viisastuttavan. Niin ei tapahtunut. Senkin jälkeen tilintarkastustuomioistuin on joutunut hylkäämään tilit joka vuosi.

Jos olisi Kreikan hallituksen etujen mukaista tiukentaa maataloustukien valvontaa, se puuttuisi oliivitilojen harjoittamaan vilppiin. Oliivipuiden määrää on toki arvioitu ilmavalokuvista ja tarkastajat ovat taivaltaneet niitä kirjaamassa, mutta sokea Reettakin tietää viranomaisia harhautettavan.

Eräskin oliivitarhan omistaja rehvasteli tänä syksynä radiossa hankkivansa vuosittain tuhansia euroja puilla, joita ei ole koskaan ollut olemassa. Hänen esikuvinaan olivat yhteisen parlamenttimme euromepit, joista muutamat kehuskelivat takavuosina kaksinkertaistavansa palkkansa tekaistuilla kulungeilla.

Eräs englantilainen kansanedustaja kiinnitti huomion uusimpaan EU:n rahoittamista ”projekteista” hänen vaalipiirissään. Tutkittavaksi on otettu ”sukupuolten tasa-arvon toteutuminen jätehuollon kunnallisissa hallintoelimissä”! Vastaavia nollatutkimuksia on kaikissa jäsenmaissa pilvin pimein. Ne tekevät EU:sta naurunalaisen, hölynpölyä tuottavan rahasammon, jonka avulla poliitikot ostavat ääniä ja kannatusta.

Tiedättekö edes, kuka edustaa Suomea tilintarkastustuomioistuimessa? Hän on Olavi Ala-Nissilä, alan rautainen ammattilainen. Mutta haastateltiinko häntä, kun uutinen julkaistiin marraskuun puolivälissä?

Takavuosina jäsenmaiden lehdistössä käytiin vilkasta väittelyä EU:n varojen väärinkäytöstä. Siitä kirjoitettiin kirjojakin. Ei enää. Kirjanpitoa on toki tehostettu ja muutamat asiat ovat tiettävästi paremmalla tolalla, mutta suuttumus uhkaa muuttua halveksunnaksi. Sen varaan ei EU voi tulevaisuutta rakentaa.

Erkki Toivanen

NovaPatria: Olavikin osaa olla hiljaa poliittisen "itsemurhan" äärellä, miksi kukaan puuttuisi oikeasti tämän tason korruptioon? Miksi Suomessa ollaan perustuslaista ilman kansalaiskeskustelua? Jatketaan metelin pitämistä!

[Jorma Jaakkola]

   
Ilkka: Suomi esittää myönnytyksiä 141-tukileikkauksiin
Julkaistu 26.11.2007, klo 06.16
 
Suomi on esittämässä EU:n komissiolle suuria myönnytyksiä 141-tuen leikkauksiin, kertoo sanomalehti Ilkka. Lehden saamien tietojen mukaan Suomen tarkennetussa esityksessä sika- ja siipikarjatuotannon samaa tukea esitetään leikattavaksi 60 prosenttia vuoteen 2013 mennessä.
 
Nykyisin maksettavasta 94 miljoonan euron 141-tuesta sika- ja siipikarjan tuen osuus on 47 miljoonaa euroa. Vuoteen 2013 tuki laskisi liki 30 miljoonaa euroa.
osoite:
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id75905.html 

[Jorma Jaakkola]

Eivätkö keskeiset EU-neuvottelijat todellakaan muista, että kaikki maatalousartiklat, myös 142, kirjoitettiin EU-liittymisasiakirjaan SIIRTYMÄSÄÄDÖKSIÄ koskevaan lukuun?


Todiste totuudesta löytyy EU-liittymisasiakirjasta

Yksi komissaarille lähetyn kirjeen allekirjoittajista (Helena Petäistön raportti alempana), Antti Kuosmanen, kirjoitti kirjan "Suomen tie EU:n jäseneksi", jonka luvussa ”21.30 EU alkaa vesittää” (s. 123) Kuosmanen tuli antaneeksi seuraavan vinkin liittymisasiakirjan lakitekstiin:

”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

Tämä yhden virkkeen paljastus on riittävä peruste sille, että Kuosmasen kirja vedettiin pikaisesti pois myynnistä. Kyseessä on vaalipetos EU-kansanäänestyksessä.
Nimittäin pelkkä Suomen EU-liittymissopimuksen sisällysluettelo todistaa, että maatalouden 141- ja 142-artiklat ovat vain siirtymäkauden tukia.

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144) ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.



EU-kansanäänestys oli kotimainen VAALIPETOS,
 joten mitkään EU-määräykset eivät koske Suomea

[Jorma Jaakkola]

   
Ilkka: Suomi esittää myönnytyksiä 141-tukileikkauksiin
Julkaistu 26.11.2007, klo 06.16
 
Suomi on esittämässä EU:n komissiolle suuria myönnytyksiä 141-tuen leikkauksiin, kertoo sanomalehti Ilkka. Lehden saamien tietojen mukaan Suomen tarkennetussa esityksessä sika- ja siipikarjatuotannon samaa tukea esitetään leikattavaksi 60 prosenttia vuoteen 2013 mennessä.
 
Nykyisin maksettavasta 94 miljoonan euron 141-tuesta sika- ja siipikarjan tuen osuus on 47 miljoonaa euroa. Vuoteen 2013 tuki laskisi liki 30 miljoonaa euroa.

Maatalouden 141-tukea maksetaan eteläisessä Suomessa noin 7 000:lle maitoa, munia ja sian- tai siipikarjalihaa tuottavalle tilalle.

Suomi neuvottelee 141-tuesta komission kanssa jälleen tällä viikolla. Viime viikolla maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) ja maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin neuvotteluissa päästiin sopuun ensi vuonna maksettavasta tuesta. Tulotukiohjelman kestosta ja tuen kokonaismäärän alenemasta ei saavutettu neuvottelutulosta.

YLE Uutiset

osoite:
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id75905.html

[Jorma Jaakkola]

Ylen uutiset:

Maatalouskomissaari toivoo Suomelta "järkevyyttä"

Julkaistu 20.11.2007, klo 17.19 (päivitetty 20.11.2007, klo 17.20)
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id75491.html
 
EU:n maatalouskomissaari toivoo Suomelta järkevää ehdotusta 141-tuesta.
Mariann Fischer-Boel tapaa maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan Brysselissä torstaina aamupäivällä. 
 
 - Toivon, että suomalaiset tulevat neuvotteluun järkevän ehdotuksen kanssa, jotta pääsemme tästä keskustelusta, joka syntyi Suomen liittyessä jäseneksi. En halua vetää mattoa viljelijöiden alta, mutta tuloksen on oltava hyväksyttävä myös muille jäsenmaille, sanoo komissaari Boel YLE Uutisille Brysselissä.

Komissaarin ja Suomen näkemykset tuesta ovat edelleen hyvin erilaiset. Suomi tavoittelee tuen pitämistä lähes ennallaan, komissaarin mukaan tuki on ollut väliaikainen.

- Suomi on ollut jäsen nyt 13 vuotta, ja kyse oli tilapäisestä ratkaisusta. Uskon että löydämme järkevän ratkaisun, jolla tukea lasketaan, Boel sanoo.
 
Ylen Kuuden TV-uutisten haastattelu:

Komissaari Mariann Fischer-Boel:

>>Olen erittäin tietoinen tämän asian poliittisesta tärkeydestä Suomessa.
Olen keskusteluut asiasta monta kertaa Sirkka-Liisa Anttilan kanssa. meillä on kokous torstaina.

Toivon, että suomalaiset tulevat neuvotteluun järkevän ehdotuksen kanssa, jotta saamme ratkaistua asian, joka  suntyi silloin, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi.

Tuki oli tarkoitettu ylimenokaudeksi. En halua vetää mattoa suomalaisten viljelijöiden alta, mutta tuloksen on oltava hyväksyttävä myös muille jäsenmaille.<<

[Jorma Jaakkola]

Komissaarin vastaus 141-tukien jatkoon on aikoja sitten ollut selvä.[/size]

Mutta näytelmä jatkuu siten, että kaikki näyttäisivät loppuun saakka tekevänsä parhaansa positiivisen "neuvottelutuloksen" hyväksi.

Lukekaapa tämä vanha uutinen.

Satakunnan Kansan nettiuutinen: 22.10.2007

Keskusta purkaa 141- paineita

Keskustan eduskuntaryhmä kokoontuu tiistaina iltapäivällä ylimääräiseen kokoukseen. Kokouksen pääaihe on juuri päättyneen Lissabonin EU-huippukokouksen anti, mutta kokouksessa keskustellaan myös Etelä-Suomen 141-maataloustuesta. Keskustan puoluejohtaja pääministeri Matti Vanhanen antaa ilmoituksen Lissabonin kokouksesta koko eduskunnalle myöhemmin iltapäivällä.

EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel on kertonut pitävänsä kiinni näkemyksestä, että Etelä-Suomen 141-maataloustuki on tarkoitettu väliaikaiseksi. Suomen mielestä EU-jäsenyyden yhteydessä sovittu tuki on pysyvä.
- Jokainen voi lukea, että kyseessä on väliaikainen tuki, joka tarkoitettiin EU-jäsenyyteen sopeutumiseksi. Alussa tarvitsitte sitä, mutta siitä on jo 13 vuotta, Fischer Boel sanoi.

STT/SK

[Info]

YLEn uutiset:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id75370.html

141-neuvottelut jatkuvat torstaina 

Suomi lähtee neuvotteluihin elokuussa esitetyistä tavoitteista, joiden mukaan Etelä-Suomen 141-maataloustuki säilytettäisiin.

Komissaari on korostanut, että tuki myönnettiin alun pitäen vain siirtymäajaksi ja se on asteittain aleneva.

Suomen EU-jäsenyysneuvotteluihin osallistuneiden neuvottelijoiden ydinjoukko on lähettänyt kaikessa hiljaisuudessa kirjeen maatalouskomissaari Mariann Fischer-Boelille.

Viime viikolla Brysseliin lähteneessä kirjeessä on yhteensä seitsemän allekirjoittajaa, muun muassa silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen. Kirjeessä annetaan suomalaisneuvottelijoiden näkemys siitä, mitä jäsenyysneuvottelujen maatalousosuudessa sovittiin.

EU:n maatalouskomissaari Mariann Fischer-Boel on ollut koko kuluneen viikon sairaslomalla, mutta sitä ennen hänelle on toimitettu tämän kuun 6. päivänä eli edellisen viikon tiistaina Helsingissä päivätty kirje.

Kirjeen seitsemän allekirjoittajaa olivat kaikki keskeisessä asemassa Suomen jäsenyysneuvotteluissa; silloisen hallituksen ulkoministeri Heikki Haavisto ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, ulkoministeriöstä silloinen alivaltiosihteeri Veli Sundbäck ja toimistopäällikkö Antti Kuosmanen, oikeudellisena asiantuntijana Niilo Jääskinen, ja Brysselin edustustosta silloinen EU-suurlähettiläs Erkki Liikanen ja maatalousneuvos Kalevi Hemilä.

Brysseliin menneen kirjeen ovat laatineet Veli Sundbäck, Erkki Liikanen ja Niilo Jääskinen. Kirjeessä selvitetään Suomen neuvottelijoiden näkemys siitä, mitä jäsenyysneuvotteluissamme sovittiin ja miten poliittinen sopimus alunperin tulkittiin.

Kirjeen perusviesti on se, että osa maataloutta koskevista artikloista on väliaikaisia ja osa pysyviä, mutta vakavia vaikeuksia koskeva artikla 141, josta kiistellään, on näiden kahden välillä.

Kirjeen mukaan Suomen kanssa sovittiin, että artikla ei ole väliaikainen siinä mielessä, että se rajoittuisi tiettyyn ylimenokauteen, mutta ei myöskään pysyvä siinä mielessä, että se on riippuvainen tietyistä ehdoista, toisin sanoen olemassa olevista vakavista vaikeuksista.

Kirjeessä tähdennetään, että Suomen neuvottelijat ymmärsivät, että vakavilla vaikeuksilla tarkoitetaan ilmaston ja maantieteellisen aseman aiheuttamia vaikeuksia.

Viesti on siis se, että tuki on pysyvä niin kauan kuin Suomen ilmasto ei muutu.

Tämä kirje on nyt siis EU:n maatalouskomissaarin hallussa, kun hän tapaa Suomen maatalousministerin Brysselissä.


 

[Jorma Jaakkola]

Keskeiset EU-neuvottelijat ovat lähettäneet 6.11.07 kirjeen maatalouskomissaarille. Asiasta kertoi  (18.11.) MTV3:n uutiset.

http://www.mtv3.fi/default/tulosta.shtml/uutiset?/arkistot/kotimaa/2007/11/583157

Eivätkö keskeiset EU-neuvottelijat todellakaan muista, että kaikki maatalousartiklat, myös 142, kirjoitettiin EU-liittymisasiakirjaan SIIRTYMÄSÄÄDÖKSIÄ koskevaan lukuun?

Maikkarin uutinen: Tukea Suomen EU-maatalousneuvotteluihin 
Julkaistu 18.11.2007 22:00 (päivitetty 05:47)
(MTV3/Helena Petäistö)

>>Suomen EU-jäsenyysneuvotteluihin osallistuneiden neuvottelijoiden ydinjoukko on lähettänyt kaikessa hiljaisuudessa kirjeen maatalouskomissaari Mariann Fischer-Boelille.

Viime viikolla Brysseliin lähteneessä kirjeessä on yhteensä seitsemän allekirjoittajaa, muun muassa silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen. Kirjeessä annetaan suomalaisneuvottelijoiden näkemys siitä, mitä jäsenyysneuvottelujen maatalousosuudessa sovittiin.<<
 
Helena Petäistön raportti Pariisista:

>>Kirjeen seitsemän allekirjoittajaa olivat kaikki keskeisessä asemassa Suomen jäsenyysneuvotteluissa; silloisen hallituksen ulkoministeri Heikki Haavisto ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, ulkoministeriöstä silloinen alivaltiosihteeri Veli Sundbäck ja toimistopäällikkö Antti Kuosmanen, oikeudellisena asiantuntijana Niilo Jääskinen, ja Brysselin edustustosta silloinen EU-suurlähettiläs Erkki Liikanen ja maatalousneuvos Kalevi Hemilä.

Brysseliin menneen kirjeen ovat laatineet Veli Sundbäck, Erkki Liikanen ja Niilo Jääskinen. Kirjeessä selvitetään Suomen neuvottelijoiden näkemys siitä, mitä jäsenyysneuvotteluissamme sovittiin ja miten poliittinen sopimus alunperin tulkittiin. <<


Keskeisten neuvottelijoiden pitäisi muistaa, mitä on sovittu.