Suomen kohtalon hetket koittavat?

[Jorma Jaakkola]

VM:n ylijohtaja Pekkarinen:
Suomi talouskriisin jäljiltä syvässä suossa
julkaistu eilen klo 17:10, päivitetty tänään klo 06:37



Suomen julkisen talouden tila on osoittautumassa selvästi arvioitua synkemmäksi. Erityisen voimakkaasti ongelmat koskettavat valtion taloudenpitoa. Valtiovarainministeriön ylijohtaja sanoo Suomen olevan kriisin jäljiltä syvässä suossa.

– Näyttää että meidän julkinen talous kokonaisuutenakin jää pysyvästi miinukselle tämän jälkeen ja erityisesti tämä heikkeneminen koskettaa valtion taloutta, sanoo VM:n kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen.

Väestön ikääntymisen ja taittuvan talouskriisin jättämien ongelmien takia julkisyhteisöjen rahoitusjäämä tulee pysymään miinuksella vuoteen 2015 asti. Tulot ovat siis menoja pienemmät.

Parhaiten tasapainonsa näyttävät säilyttävän sosiaaliturvarahastot, eli työeläkelaitosten, Kansaneläkelaitoksen ja muiden vastaavien toimijoiden kokonaisuus. Kunnissa kurjuus pysyy jokseenkin nykytasolla.

– Kunnathan elävät kädestä suuhun. Tavalla tai toiselle ne joutuvat tasapainottamaan taloutensa. Ja eläkejärjestelmäkin on tavallaan autopilotti, jossa eläkemaksuilla se järjestelmä pidetään kestävällä kannalla. Nythän sinne vähän rahastoidaan etukäteen ja se järjestelmä tulee pysymään koossa.

Pekkarinen pitää tärkeänä että ongelmaan tartutaan nopeasti.

– Lääkkeitä on monta. On tietysti tulojen lisääminen, verojen korottaminen, menojen supistaminen - eikä nyt ensisijaisesti sosiaalimenojen - vaan kohta kohdalta katsoa läpi julkiset menot mitä siellä on järkeistämisen varaa. Ja sitten on tämä työllisyysasteen korottaminen.

Myös julkisen hoiva- ja hoitojärjestelmän tuottavuutta voisi Pekkarisen mukaan parantaa. Keinona voisi olla esimerkiksi tietotekniikan tehokkaampi hyväksikäyttö.

Joka tapauksessa kovimmat iskut ottaa vastaan valtio.

– Kyllä se paine purkautuu, se kokonaisuuden ristiriita, kyllä se lopulta sitten purkautuu valtioon, toteaa ylijohtaja Pekkarinen.

YLE Uutiset

--

Osoite:

[Jorma Jaakkola]

Lisää lääkkeitä Pekkariselle:

Ensin kysymys:

- Minkä hallituksen lakiesityksen hyväksyessään Suomen eduskunta luovutti itsenäisen valtion valtiontalouden käyttöön tarkoitetun insrumentin ja päätösvallan EU-jäsenmaista riippumattoman EKP:n hallintaan ja hoitoon?

Vastaus Juha Korkeaojalta:
Markasta luopumisesta ei ole lakia.

ks.  http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.msg4361#msg4361

Aihe on Suomen valtamedialle tabu.

Tässä allekirjoittaneen raportti, miten homma ennen Suomen EU- jäsenyyttä junailtiin:
http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm

[Jorma Jaakkola]

Taloussanomat
Jan Hurri
17.1.2010 07:02

EKP on alkanut tutkia rahaliiton hajoamista

"Euron piti olla rahaliiton jäsenille lopullinen ratkaisu mutta jopa EKP myöntää nyt jäsenvaltion eron mahdolliseksi. Rahoitusmarkkinat aprikoivat, kärjistyykö Kreikan ahdinko lopulta maan eroon rahaliitosta. EKP:n tutkimuksen mukaan erosta olisi lähtijälle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Euroalueen keskuspankki EKP julkaisi joulukuussa tiettävästi ensimmäisen julkisen asiakirjansa, joka käsittelee jäsenvaltion eroa euromaiden rahaliitosta EMU:sta. Asiakirja sanoo hyvin selväsanaisesti, että jäsenvaltion erolle ei ole laillisia esteitä."

Lisää:
 http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/01/17/ekp-on-alkanut-tutkia-rahaliiton-hajoamista/2010625/12

[Jorma Jaakkola]

Satakunnan Kansa 18.1.2010, s. 9:

ANTTI AUTIO
STT, Helsinki

Kreikan talouskaaos hermostuttaa EU:ta

Kreikan talouden kaoottinen tilanne hermostuttaa yhä vakavammin Euroopan unionia ja Euroopan keskuspankkia. Kreikan talousongelmien pelätään kaatuvan muiden euromaiden syliin.

Edessä on vain huonoja vaihtoehtoja. Siihen, että Kreikka saisi itse ratkaistua ongelmansa, uskoo vain harva.

Euromaihin kuuluvan Kreikan budjettivaje on räjähtänyt jo 13 prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU:n kasvu- ja vakaussopimus sallii korkeintaan kolmen prosentin alijäämään.

Kreikan tuore vasemmistohallitus on päättänyt kunnianhimoisesta, kolme vuotta kestävästä ohjelmasta, jonka tarkoitus on leikata budjettivajetta. Markkinareaktiot osoittivat kuitenkin, ettei ohjelmaan luoteta.

Ranskalaisen radioaseman haastattelema EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet kovisteli kreikkalaisia ratkaisemaan ongelmansa itse. Trichet’lle painostus on välttämätöntä jo viran puolesta, sillä EU joutuu pahoihin pulmiin, ellei Kreikan talous ala tervehtyä omin toimin.

Kreikan pelastaminen EU-rahalla johtaisi siihen, että muutkin heikon talouden maat alkaisivat luottaa siihen, että Bryssel pelastaa tarvittaessa.

Seuraavana olisi todennäköisesti suuriin jäsenmaihin kuuluva Italia, jonka heittäytyminen muiden eurooppalaisten elätettäväksi johtaisi nopeasti euroalueen hajoamiseen.

[Jorma Jaakkola]

SP:n pääjohtaja Erkki Liikanen Kauppalehden (8.1.2010) kannessa:

"Korkoase ei riitä"

http://kuvat.kauppalehti.fi/kannet/kletusivu.png

Keskuspankkien pitää saada järeämpiä keinoja.

[Jorma Jaakkola]

Siirsin perustuslakiin liittyvät kirjoitukset uudeksi alustukseksi osoitteeseen:

http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=1233.0

[Jorma Jaakkola]

Ylen TekstiTV 8.9.2009, s 166:

Suomen talouden alamäki jyrkentyi     
                                       
                                       
 Suomen talouden alamäki jyrkentyi toisella vuosineljänneksellä.         
                                       
 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui huhti-kesäkuussa 9,4 prosenttia viime vuoden
 vastaavasta ajasta.                   
                                       
 Vuosineljännestasolla eli ensimmäiseen neljännekseen verrattuna kansantuote kutistui toisella neljänneksellä 2,6   
 prosenttia. Tämä oli hieman vähemmän kuin tammi-maaliskuun 3,0 prosentin neljännestason pudotus.               
                                       
 Tammi-maaliskuussa bruttokansantuote jäi 7,6 prosenttia pienemmäksi vuotta aikaisempaan verrattuna.

[Jorma Jaakkola]

Ylen tekstiTV 8.9.2009 Savon Sanomien (7.9.2009) haastattelusta s 170/1:


"Katainen: Kuilu oli todella lähellä    
                                       
                                       
 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on  paljastanut, että Euroopan talouden kaatuminen oli vajaa vuosi sitten     
 paljon luultua lähempänä.             
                                       
 Katainen kertoo Savon Sanomille, että 8. lokakuuta 2008 pelättiin pankkien lähes täydellistä kaatumista.         
                                       
 - Oltiin ihan muutaman päivän päässä totaalikatastrofista, joka olisi ollut kymmenen kertaa pahempi kuin nykyinen 
 tilanne.                               
                                       
 Sunnuntaina 12. lokakuuta euromaiden johtajat sopivat yhteisestä           
 hätäpaketista pankkikriisin helpottamiseksi. "

--

Mitä euromaiden johtajat sopivat?

[Jorma Jaakkola]

Toistaako Suomi Japanin virheitä?

Taloussanomat
Jan Hurri
26.8.2009 11:18

Lööppi:
"Yhdysvallat pahensi 1930-luvun lamaa liian kireällä rahapolitiikalla ja julkisen talouden liian tiukalla tasapainotuksella. Japani kärsii yhä 1990-luvun alussa tekemistään samoista virheistä. Talousviisaat pelkäävät länsimaiden nyt toistavan samoja virheitä, ja myös Suomi näyttää olevan tällä "Japanin tiellä"."

Sitaatti tekstistä:

"Toisin kuin 1990-luvun Japanissa tai 1930-luvun Yhdysvalloissa, Suomen korkotaso tai muukaan rahapolitiikka ei ole maan omien päättäjien hallinnassa. Rahapolitiikasta päättää euroalueen keskuspankki EKP, jonka rahapolitiikkaa pidetään maailman keskeisten keskuspankkien kireimpänä."

Lue lisää lähteen osoitteesta:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/08/26/toistaako-suomi-japanin-virheita/200918775/12

[Jorma Jaakkola]

Kommentti Taloussanomien uutiseen:
Toistaako Suomi Japanin virheitä?


Suomi luovutti raha- ja talouspolitiikkansa EKP:lle ilman eduskunnalle annettua lakia.
Tämän on kansanedustaja Juha Korkeaoja tunnustanut SataSeutu-lehdelle 25.10.2001 antamassaan haastattelussa:

"Perustuslakiin kirjattuja poikkeusmahdollisuuksia käyttivät äärimmilleen venyttäen enemmistönä eduskunnassa olleet kansanedustajat sitoessaan Suomen rahaliittoon ja Euroon. - Itse olisin halunnut eduskunnan käsittelevän erillisen lakiesityksen Suomen markkaa koskevan hallitusmuodon 72 §:n kumoamisesta. Erillistä lakia ei ole annettu."

SataSeudun uutisen osoite:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200

Suomen Media vaikenee Suomen valtiojohdon tekemästä petoksesta.

Tässä on raporttini UM:n salaisesta pöytäkirjasta 16/93  20.12.1993:
http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm

Tässä alustus skannattuine kuvineen ko aiheesta:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=564.0

Katso kuva UM:n Päivi Luostarisen lähetyksestä:
http://www.promerit.net/luostarinen.htm

[Jorma Jaakkola]

Näin Suomi uppoaa

Taloussanomat
19.8.2009 06:01
Jan Hurri

"Tämän talouskriisin ei pitänyt juuri lainkaan koskea Suomea, mutta nyt tässä näyttää käyvän täsmälleen päinvastoin: Suomi uppoaa nyt lujemmin ja syvemmälle kuin moni varsinainen kriisimaa. Meitä painavat harvinaisen suuri riippuvuus surkeista vientimarkkinoista ja tolkuttoman kallis euro"

" Vahva euro leikkaa Suomen kilpailukykyä

Maailman kymmenen tärkeimmän läntisen valuutan vertailussa euro on edes hiuksen hienosti aliarvostettu ainoastaan suhteessa Tanskan kruunuun. Kaikkiin muihin keskeisiin valuuttoihin verrattuna euro on enemmän tai vähemmän yliarvostettu.

Suomalaisittain tyly tieto ilmenee esimerkiksi uutistoimisto Bloombergin kokoamista eri valuuttojen ostovoimatiedoista. Vertailu perustuu niin sanottuun ostovoimapariteettiin, joka kuvaa vertailukelpoisen hyödykekorin yli- tai alihintaa eri valuutoissa.

Bloombergin ostovoimalaskelmien mukaan Suomelle tuiki tärkeä vienti- ja kilpailijamaa Ruotsi nauttii parhaillaan jopa yli 40 prosenttia euroa edullisemman kruunun tuottamasta kilpailuedusta.

Samojen laskelmien mukaan maailmankaupan tärkein valuutta, Yhdysvaltain dollari, on 26 prosenttia aliarvostettu suhteessa euroon. Japanin jenin kilpailuetu on 26 ja Britannian punnan noin 16 prosenttia.

Euron suhteellinen vahvuus tarkoittaa, että suomalaiset yritykset menettävät helposti kauppoja euroalueen ulkopuolelta tuleville kilpailijoille. Samalla katoaa kauppojen tarjoama työ muille maille."

Lähde:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/08/19/nain-suomi-uppoaa/200918361/12

[Jorma Jaakkola]

Täyttä päätä luottolamaan
Bloomberg News

Euroalue syöksyy täyttä päätä kohti luottolamaa, vaikka EKP on syytänyt pankkeihin satoja miljardeja euroja. Tuore raha on päätynyt lähinnä valtioiden pohjattomaan velkakuoppaan, mutta lainarahan virta yrityksille ja kotitalouksille on miltei tyrehtynyt.

Jan Hurri
6.8.2009 06:01

Euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikan linjauksista päättävä neuvosto kokoontuu torstaina käsittelemään miltei mahdottomia haasteita.

EKP on vuoden kuluessa keventänyt rahapolitiikkaansa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Käytössä ovat olleet niin perinteiset kuin iso joukko epätavallisiakin rahapolitiikan keinoja.
Silti euroalueen talous on hyvin lähellä ajautua pelättyyn luottolamaan.

Pääjohtaja Jean-Claude Trichet tuskin tunnustaa tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessaan, että EKP:ltä alkavat olla keinot vähissä. Tuskin hän lausuu sitäkään ääneen, että rahapolitiikka on miltei umpikujassa.

Tältä tilanne kuitenkin näyttää.


Setelipaino käy kuumana

Euroalueen pankeilla on käytettävissään EKP:n tarjoamaa rahoitusta runsaammin kuin milloinkaan aikaisemmin. Enempää tuoretta rahaa ei voisi edes teoriassa olla tarjolla, sillä pankit saavat keskuspankilta luottoa rajattomasti.

Toistaiseksi pankit ovat ottaneet käyttöönsä EKP:n tarjoamaa tuoretta rahaa noin 1,5 biljoonaa eli 1500 miljardia euroa. Kansanomaisesti pelkistäen tämän verran EKP on "painanut" talouteen uutta rahaa.

Raha ei ole kuitenkaan päätynyt voitelemaan talouden rattaita – ei ainakaan niin kuin ehkä oli tarkoitus.

EKP:n pankeille tarjoama uusi raha ei ole muuttunut uusiksi asiakasluotoiksi, kuten yritysten investointeja tai kotitalouksien auto- tai asuntokauppoja rahoittaviksi lainoiksi.

Uusien asiakaslainojen asemesta tuore raha näyttää jämähtäneen vahvistamaan pankkien taseita ja rahoitusasemaa. Karkeasti pelkistäen tuoretta rahaa on pankeista herunut ainoastaan eurovaltioiden pohjattomaan velkakuiluun.


Luottolamaa ja likviditeetti-loukkua

Euroalueen pankkien kotitalouksille ja muille kuin rahoitusalan yrityksille myöntämien luottojen kanta on kevään ja kesän mittaan lakannut kasvamasta tai jopa alkanut lievästi supistua.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että euroalue on nyt hyvin lähellä luottolamaa (credit crunch). Toinen talouskatsauksissa esiintyvä luonnehdinta on likviditeetti-loukku (liquidity trap).

Luottolamalla ja likviditeetti-loukulla viitataan yleensä eräänlaiseen rahoituksen umpikujaan, jossa pankit eivät halua myöntää eivätkä asiakkaat halua nostaa uusia luottoja vaikka uutta lainarahaa olisi tarjolla jopa rajattomasti.

Velkavetoiselle taloudelle erittäin vaarallinen kehitys ilmenee EKP:n tuoreimmista luottokantatilastoista. EKP julkisti kesäkuuhun ulottuvan tilastonsa heinäkuun lopussa.

Kotitalouksien ja yritysten yhteenlaskettu lainakanta oli kesäkuun lopussa vain 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin juuri ennen finanssikriisin kärjistymistä. Luottokannan vuosikasvu oli vaisuinta sitten 1990-luvun alun, jonne asti vertailukelpoinen tilasto ulottuu.

Yritysten lainakanta kasvoi vajaan kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuosi sitten kasvuvauhti oli kymmenen prosenttiyksikköä ripeämpää.

Kotitalouksien lainahalut ovat vielä selvemmin tipo tiessään – lainakanta oli hädin tuskin saman kokoinen kuin vuotta aikaisemmin.

Lähde:
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/08/06/taytta-paata-luottolamaan/200917655/170?pos=0

[Jorma Jaakkola]

Julkisyhteisöjen eli valtion ja kuntien velka kasvoi alkuvuonna roimasti, kertoo Tilastokeskuksen perjantaina julkaisema tilasto. Julkisyhteisöjen EMU-velan määrä nousi tammi-maaliskuun aikana suuremmaksi kuin koskaan aiemmin.

Valtion ja kuntien nimellisarvoinen EMU-velka kasvoi tammi-maaliskuussa 7,5 miljardia euroa. Maaliskuun lopussa velka oli 70,6 miljardia euroa eli suurempi kuin koskaan aiemmin.

Pääosa julkisyhteisöjen velan kasvamisesta johtui valtion nopeasta velkaantumisesta. Valtion velka kasvoi vuoden 2009 tammi-maaliskuussa 7,5 miljardia euroa ja kuntien ja kuntayhtymien velka 0,5 miljardia euroa.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/07/valtion_velka_kasvoi_alkuvuonna_roimasti_842557.html

[Jorma Jaakkola]

 Bild.de-Experten-Umfrage:
Ruf nach dramatischen Spar-Maßnamen im Kampf gegen Rekord-Schulden

Rekord-Schulden Nach der Wahl droht der Spar-Hammer

Lukemista osoitteessa:

http://www.bild.de/BILD/politik/wirtschaft/2009/07/01/redkord-schulden-nach-der-wahl/droht-der-spar-hammer.html

--

Kuinka Saksa selviää ennätysvelasta?

Bild-lehti kysyi:
Wie soll das bezahlt werden?

[Jorma Jaakkola]

Danske Bank: Pankkien tappiot Euroopassa tulevat olemaan huimia


Kauppalehti
Torstai 02.07.2009 klo 19:27

Danske Bankin toimitusjohtaja Peter Straarup uskoo, että talouskriisi tekee vielä tuhoaan Euroopassa.

Lähteen osoite:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/07/23824&sort=false