EIT, oikeusvaltio ja investointihävikki

[Kalevi Kannus]

Säädöstulva kuormittaa pk-yrityksiä   17.8.2007 Elinkeinoelämän Keskusliiton tiedote

PK-yritykset haluavat nykyistä yksinkertaisemman toimintaympäristön ja vähemmän sääntelyä. Hankalimmiksi alueiksi lainsäädännössä koetaan työnantajana toimimista ohjaavat säännökset, verotus sekä ympäristö- ja kilpailulainsäädäntö. Lainsäädännölle pitäisi löytää muita vaihtoehtoja, kuten itsesääntely ja vapaaehtoiset suositukset. Viranomaisasiointiin
PK-yritykset tahtovat lisää neuvontaa ja sitovia ennakkotietoja.

EK selvitti jäsenyritystensä näkemyksiä siitä, miten suomalaista sääntely-ympäristöä ja lainsäädäntöä pitäisi kehittää, etteivät ne vaikeuttaisi tarpeettomasti yritystoimintaa. Tavoitteena on tunnistaa ja poistaa menettelyjä, joista koituu yrityksille turhaa työkuormaa. Kyselyllä halutaan nostaa esiin nimenomaan yritysten kokemuksia, sillä niistä ei ole tähän mennessä kerätty systemaattista tietoa.

Ennakkotietoja PK-yritysten vastauksista julkistettiin EK:n PK-yritysvaltuuskunnan kesä-kokouksessa Tampereella 17. elokuuta.

Vastausten mukaan työnantajana toimimista ohjaavat säännökset, verotus sekä ympäristö- ja kilpailulainsäädäntö aiheuttavat eniten hankaluuksia PK-yritysten arjessa. Säännökset ovat vaikeaselkoisia, niitä on liikaa ja niiden yhteensovittaminen muiden säännösten kanssa on työlästä. Myös väärästä soveltamisesta uhkaavat seuraamukset pelottavat. 

– Pykäläviidakossa kahlaaminen ja säädöstulva kuormittavat yrityksiä selvästi. Sen vuoksi on tärkeää yksinkertaistaa lakeja ja karsia liikaa sääntelyä. Jos säännöksille ei ole selkeää konkreettista tarvetta, niiden valmistelusta täytyy pidättäytyä, linjaa EK:n toimintaympäristösektorin johtaja Jukka Ahtela.

PK-yrityksistä kolmasosa nimesi ongelmallisimpiin lainsäädäntöalueisiin työnantajana toimimisen, lähes kolmannes verotuksen, lähes viidesosa ympäristölainsäädännön ja reilusti yli 10 prosenttia kilpailulainsäädännön. Kymmenen hankalimman säädösalueen joukkoon nousivat myös henkilötietolainsäädäntö, julkiset hankinnat, kirjanpitolaki, kuluttajalainsäädäntö, tulliasiat ja rahoitus.

Sekä suuret että pienet yritykset kokivat työnantajana toimimisen ja verotuksen hankaliksi, mutta PK-yritykset vielä erityisen vahvasti. Yrityksen toimiala vaikuttaa kokemuksiin: esimerkiksi palveluyrityksissä korostuivat henkilötietolainsäädännön, rakennusalalla ja teollisuudessa taas ympäristölainsäädännön kuormittavuus.

PK-yritykset haluavat lisää asiakaslähtöisiä neuvontapisteitä

Enemmistö yrityksistä haluaisi viranomaisasiointiin lisää neuvontaa ja sitovia ennakkotietoja sekä lisää sähköistä asiointia. Neuvontaa tai sitovia ennakkotietoja halutaan erityisesti tulli-, kilpailu-, vero- ja ympäristöasioihin. Sähköistä asiointia toivotaan lisää muun muassa taloudelliseen raportointiin ja työnantajatoimintaan, samoin ympäristölainsäädännön soveltamiseen ja osaamisen suojaamiseen, kuten tekijänoikeuksiin ja patentteihin. 

– Viranomaiset, kunnat mukaan lukien, näyttävät kehittävän tietojärjestelmiä miettimättä tarkemmin, miten palveluja voidaan yhdistää. Sirpaleisen kehittämisen sijaan palveluja tulee kehittää nykyistä asiakaslähtöisempään suuntaan, sanoo Ahtela.

Lainsäädännölle kaivataan vaihtoehtoja

PK-yritykset toivovat lisää vaihtoehtoja lainsäädännölle. Ne antaisivat selvästi nykyistä enemmän tilaa itsesääntelylle ja vähentäisivät lakien määrää. Lähes kolme vastaajaa neljästä olisi valmis korvaamaan lain tasoista sääntelyä esimerkiksi toimialakohtaisilla tai vapaaehtoisilla suosituksilla.

Vaihtoehtoisella sääntelyllä tarkoitetaan joko lainsäädännön vaihtoehtona tai rinnalla käytettäviä keinoja. Niitä ovat muun muassa elinkeinoelämän oma-aloitteisesti laatimat yleiset tai alakohtaiset käyttäytymisohjeet. Esimerkki itsesääntelystä on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, niin sanottu Corporate Governance -suositus, jonka pörssi on ottanut osaksi sääntöjään.

Oikeuslaitos liian hidas

Enemmistö PK-yrityksistä pitää oikeuslaitoksen toimintaa kokonaisuudessaan myönteisenä. Kuitenkin lähes kolme neljäsosaa oikeusriitojen osapuolina olleista PK-yrityksistä katsoo oikeuslaitoksen toimivan liian hitaasti. Kaksi PK-yrittäjää viidestä myös uskoo tuomioistuinten menettäneen kilpailukykyään riitojen ratkaisupaikkana.

Enemmistö PK-yrityksistä hyväksyisi valitusoikeuksien rajoittamisen käsittelyjen jouduttamiseksi. Tuomioistuinkäsittelyihin tarvitaan enimmäiskäsittelyajat. Vaativat yritysasiat, kuten IPR-asiat, tulisi keskittää yrityselämään perehtyneisiin tuomioistuimiin.

- Oikeudenkäyntimenettelyjä tulee tehostaa oikeushallinnon tulevissa uudistuksissa niin, että yritykset saavat tuomioistuinten asiakkaina oikeusvaltiojärjestelmään kuuluvan riittävän turvan, painottaa Ahtela.

[Kalevi Kannus]

Uutiskommentti Taloussanomissa 26.10.2007



Näin syvälle kohti katastrofia piti mennä ennen kuin Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Helsingin Sanomat ovat ottaneet vakavasti mm. investointihävikin oikeat syyt; syyllinen ei ole henkilöstö. HS. pohtii pääkirjoituksessaan 25.10.2007 oikeusvaltion asetelmia:
 




Elinkeinoelämän keskusliitto EK on selvittänyt jäsenyritystensä kokemuksia hallinnosta ja  oikeussuojan toteutumisesta:'

"Selvityksestä paljastuu epäluulo oikeuslaitosta kohtaan. Suuri enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että oikeuslaitos toimii liian hitaasti ja että oikeuskäsittelyiden kestoa tulisi rajoittaa enimmäissuojalla."

"Jotta tuomioistuinlaitos säilyisi ihmisten silmissä oikeudenmukaisena, ennustettavana ja pätevänä, on rakenneuudistusten ohella panostettava tuomareiden koulutukseen. On myös tärkeää, että tuomareiden palkkaus on asiallisella tasolla. Pohjoismaista suomalaiset tuomarit ovat heikoimmin palkattuja."

PS. Tässäpä siemenet TEHYn jälkeen seuraavalla kalabaliikille...? Kuten näkyy, EK on huolissaan tuomarikunnan palkoista, mutta ei sairaanhoitajien.?