Mistä me tiedämme, mikä Tehyn hommassa on takana !

[jali raita]

Oikeamieli

Sillä, mikä on sinun tai minun käsitykseni jostakin nyt käsillä olevaan TEHY-kiistaan liittyvällä lailla, ei ole mitään merkitystä  itse pääasian kanssa ja muutenkaan. Riita-asian, jossa ainakaan minä en ole osapuolena, argumentaation esittävät  asianosaiset. Jos he eivät vetoa esim johonkin lakiin, niin siihen se sitten jäi. Sinun ja minun eipäs-juupas keskustelulla ei ole sellaisessa riidassa mitään merkitystä, enkä edes sellaista hyödytöntä keskustelua halua nimimerkkisi kanssa käydä.

Pääasia on se, että hoitajat ovat irtisanoutuneet, ja kaikesta päätellen 19.11.2007 alkaen terveydenhuollossamme on kaaos, siitä riippumatta minkälaisia lakeja Suomessa on. Tietääkseni HYKS on jo reagoinut  asiaan siten, että keskosia on jo lentoteitse siirretty ulkomaille hoitoon.  Nuo vastuunalaiset terveysviranomaiset on arvioineet, että uudella potilasturvalailla ja uhkasakoilla ei sairaanhoitajia töihin saada.

Ystävällisin terveisin ja lopetetaan tämä hyödytön keskustelu

Jali Raita, diplomi-insnööri
 

[Oikeamieli]

Saat toki uskoa mitä haluat ja tulkita lakitekstejäkin oman näkemyksesi mukaisesti. Mutta eikös näkemystensä kirjoittamisella tällaiselle keskustelupalstalle yleensä ole tarkoitus saada joku muukin uskomaan niihin? Sitähän minä itsekin teen, tässä tapauksessa väitän sitkeäsi vastaan, etteivät muut lukijat nyt ihan mihin tahansa väitteeseen ristiriidoista, perustuslaiesta ja EU:sta uskoisi. Olen muuten myös sitä mieltä, etteivät lakitekstit ihan vapaasti tulkittavissa ole, kyllä esimerkiksi sana täytäntöönpano harvinaisen usein tarkoittaa juuri sitä mitä ylivoimainen enemmistö juristeista ja poliitikoista sen luulevatkin tarkoittavan.

[jali raita]

Oikeamielelle

Minulla ei ole mitään syytä ja tarvetta muuttaa käsityksiäsi. Sinä saat tulla autuaaksi omalla uskollasi. Minä tulen omallani. Minun uskomukseni on, että EU:n Bryssel I asetuksella on merkitystä käsillä olevassa TEHY:n jäsenten irtisanoutumisessa ja eduskunnan nyt käsittelyssä  olevassa potilasturvalaissa. Perusturvavaliokunta on äänestyksellä  10-6 katsonut, että potilasturvalaki on Suomen perustuslain mukainen. Tämä äänestyspäätös ei tarkoita sitä, että  näin tosiasiassa olisi, vaan asia ratkeaa  vasta tuomioistuimessa ja ehkä vasta EY:n tuomioistuimessa, jos joku sen sinne vie.

Hyvää päivän jatkoa sinulle

Jali Raita, diplomi-insinööri

[Oikeamieli]

Jotain tuon suuntaista väitettä Raidalta itse asiassa odotinkin. Lukekaa nyt ihmeessä se asetus edes kokonaan, kun jotakin sen sisällöstä ja ristiriidoista jonkin muun säädöksen kanssa väitätte. Asetuksen 39 artiklassa säädellään menettelystä silloin, kun syntyy riita tuomion, ratkaisun tai päätöksen täytäntöönpanosta (ainakin Jorma Jaakkolan luulisi jo tottuneen lukemaan myös lukujen otsikot). 22 artiklassa taas säädetään foorumista tietyissä erityiskysymyksissä, kuten kiinteistöä tai tavaramerkkejä koskevissa asioissa. Kumpikaan näistä kohdista ei siis sovellu kysymykseen potilasturvalaista. Jos muuten vielä lukisitte asetuksen 1 artiklan 1 kohdan niin voisitte huomata, että asetuksen nimenomaisina tarkoituksena on säännellä siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden käsittelyä silloinkin, kun ne jossakin jäsenvaltiossa kansallisen oikeuden perusteella käsitellään jossakin muualla kuin yleisessä alioikeudessa.

[Tosi_on-team]

Yksinkertaisella enemmistöllä totalitarismiin

Perustuslakivaliokunta kiisteli, pitäisikö Tehy-lain voimaan saattaminen tehdä perustuslain mukaisessa vaikeutetussa järjestyksessä vaiko tavallisena lakina, yksinkertaisella enemmistöllä. Päädyttiin yksinkertaiseen enemmistöön.

TAUSTAA:

Sitaatteja Kalevi Sorsan kirjasta UUSI ITSENÄISYYS, 1992:

Sivu 245: ”Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.”
Ks alempaa valtiopäiväjärjestyksen VJ 69 §:n muutos.

Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että eduskunta luovutti päätösvaltansa hallitukselle. Tällöin alettiin puhua edustuksellisesta demokratiasta.
 
Sorsa halveksi kansaa, luku Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan, sivu 134:
”Euroopan yhdentymisprosessia ei enää pysähdytä mikään, eivät edes kansanäänestykset.”

Miksi valtansa vuonna 1992 menettäneen eduskunnan piti kysyä kansalta neuvoa EU-asioissa 16.10.1994?

Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:
”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä. ”

Ihmisten työpanoksesta tuli ylikansallista globaalia kauppatavaraa; halvin tarjous voittaa.

Arkadianmäellä tehdyn EU-petoksen asianosaisia eivät ole vain kansan vähemmistöön kuluvat; laman uhrit ja Etelä-Suomen maanviljelijät, vaan koko kansa.
Koko kansa kärsii julkisen sektorin kilpailuttamisesta, alasajosta ja päätösvallan siirtämisestä maan rajojen ulkopuolelle.

Tähän on aiheellista lisätä sitaatti neuvotellun sopimuksen ytimestä - vallan kolmijaon luovuttamisesta maan rajojen ulkopuolelle:
”Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan luovuttaminen eräin osin EY:n toimielimille ottaen huomioon myös EY:n tuomioistuimen kehittämät oikeusperiaatteet välittömästä oikeusvaikutuksesta ja ensisijaisuudesta rajoittavat Suomen täysivaltaisuutta. Toisaalta tällainen luovutus on ristiriidassa myös kunkin valtiollisen perustehtävän luovuttamista koskevien sääntöjen ja käytännön kanssa.” (Lähde: Ora Meres-Wuori: Integraatioratkaisut ja Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä, Ulkoasiainministeriö 1994, Helsinki).



PERUSTUSLAIN MUUTTAMISEN TAUSTAA:

Suomessa lepäämäänjättämissäädöstön purkaminen alkoi jo 1990 ja muotoutui sittemmin lakiesitykseksi – Hallituksen esitys 234/1991 valtiopäivät. Sen sivulla 7 ovat perustelut, jotka kytkevät valtiosääntömuutoksen integraatioon ja EU-jäsenyyspäätökseen:
”Tulkintaongelman ohella lepäämäänjättämiskieltojen nykyiset rajaukset vaikeuttavat sellaisia laajoja lainsäädäntöuudistuksia, joihin sisältyy osaksi lepäämäänjättämiskiellon alaisia, osaksi niiden ulkopuolella olevia säännöksiä. Tämä on hankaloittanut erityisesti Euroopan talousalueeseen liittymisen valmistelua. Sama vaikeus koskenee vastaisuudessakin integraatioon liittyviä lainsäädäntöhankkeita.”

”Tavoitteena on korostaa puolueiden ja muiden yhteenliittymien vapaan kilpailun periaatetta ja purkaa enemmistön päätöksenteolle asetetut tarpeettomat esteet.”

Ståhlbergiläiseen perustuslakiin kirjoitettu määrävähemmistösäädös (valtiopäiväjärjestyksen 67§) oli esteenä eurooppalaiseen parlamentarismiin, johon Suomi siirtyi jo 17.1.1992, tilapäisellä poikkeuslailla.

Tästä tiesi jo etukäteen kertoa myös valtioneuvoston selonteko (VNS  9.1.1992 EY-jäsenyyden vaikutukset Suomelle ja Taustaselvitys).
Sitaatti kohdasta Perussopimuksien (toiselta nimeltään EU- liittymissopimus, kirj. huom.) voimaansaattaminen:

”EY:n perussopimukset sisältävät määräyksiä, jotka poikkeavat Suomessa useista perustuslain tasoisesta säännöksestä. Valtiosopimuksen määräyksen poiketessa perustuslain tasoisesta säännöksestä, voidaan valtiopäiväjärjestyksen 69 pykälän mukaan soveltaa ns. supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä. Voimaansaattamislaki hyväksytään tällöin päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tarvitse julistaa kiireelliseksi, eikä sitä voida jättää lepäämään.

Valtiosopimusten voimaansaattamisen yhteydessä ei tähän mennessä ole jouduttu samalla muuttamaan perustuslakien sanamuotoa.  EY:n jäsenyysvelvoitteista seuraisi sellaisia poikkeuksia perustuslain säännöksistä, että syntyisi tarve muuttaa myös perustuslakien sanamuotoa.” 

VALTIOPÄIVÄJÄRJESTYKSEN 69 §:n MUUTOS

VJ 69 §:n 1momentti ennen muutosta:
“Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään.“ (Tietolähde: Suomen laki)

VJ  69 § muutettuna:
”Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 §:n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818).“ (Tietolähde: Suomen laki)

Eduskunnan silloisen perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 7 - HE 234/1991) koskien VJ 69 §:n muutosta on minimaalinen. Valiokunta hyväksyi muutosesityksen lyhyimmällä mahdollisella lausunnolla: “Kuten hallituksen esityksessä.“
Näin vähäeleisesti siis poistettiin VJ 69 §:n tekstissä ollut maininta VJ 67 §:n tarpeesta, eli määräykset vaikeutetusta menettelystä, kun POIKKEUSLAKI vaikuttaa perustuslakeihin.
 
Tehy-pakkolakia voimaansaattaessaan Vanhasen hallitus käyttää sitä johtajavaltaista aatesuuntaa, jolle luotiin EU-perusteet jo vuonna 1992, kun ståhlbergiläinen - kansanvaltainen - perustuslaki tuhottiin.

Yksityiskohtaiset tekstit löytyvät myös lähihistorian ihmeellisyyksistä kertovista raporteista:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=peruslakinaytelma
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=maaeioleoma
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=paneurooppa
ja
http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html

Tosi_on-Team   
Seppo Sivonen, Kiikoinen   
Jorma Jaakkola, Kokemäki

[jali raita]

Oikeamielelle

Kysymäsi EU Bryssel I asetuksen nro 44/2001  lausuma oikeasta foorumista eli tuomioistuimesta on  artiklassa nro 39 ja edelleen liitteessä II sekä edelleen artiklassa 22.

Ystävällisin terveisin

Jali Raita, diplomi-insinööri

[Jorma Jaakkola]

 Mutta asiasta toiseen, mistäköhän yleensäkään tuo Raidan toistama käsitys on peräisin, että Bryssel I -asetus määräisi kaikissa asioissa oikeuspaikaksi käräjäoikeuden? Itse en ainakaan sellaista asetuksen tekstistä löytänyt.

Eihän EY-säädöstössä suomalaista käräjäoikeutta nimeltä mainita.

Etsihän seuraavanlaisia tekstikohtia:
 "... koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä kanteen perusteena..."

Terveisin Jorma

[Oikeamieli]

Jali Raita on tainnut ymmärtää ehdotetun potilasturvalain hieman väärin. Ei turvaavan työn lakisääteisessä velvollisuudessa kyse mistään  työnantajan ja työntekijän välisestä riidasta olisi, vaan julkisoikeudellisesta velvollisuudesta, joka konkretisoituisi työtaistelun aikana. Mutta asiasta toiseen, mistäköhän yleensäkään tuo Raidan toistama käsitys on peräisin, että Bryssel I -asetus määräisi kaikissa asioissa oikeuspaikaksi käräjäoikeuden? Itse en ainakaan sellaista asetuksen tekstistä löytänyt.

Mikäli muuten ihan viimeisimpiä EU-oikeuden ratkaisuja tarvitsee, pitää niin kuin Raita sanoi paikkansa, että on ymmärrettävä ranskaa. Melko nopeasti ne kuitenkin ilmestyvät eur-lex-tietokantaan kuitenkin ihan kotoisasti suomeksikin. Kielimuuri siis tuskin on esteenä eurooppaoikeuden hallinnalle. Ongelmana kai on ennemminkin se, että nykyiset tuomarimme ovat istuneet luennoillaan aikana, jolloin EY-oikeutta ei vielä Suomessa tarvittu mihinkään.

[jali raita]

Jarmo Korhonen, puoluesihteeri
keskusta

Arvioin, että keskustalla on tämä viikko jälellä ratkaista ongelma Vanhanen eli antaa hänelle kenkää. Ensi viikolla tasavalta voi olla anarkiassa.

Ystävällisin terveisin

Jali Raita, diplomi-insinööri
Somero
 
 

 
 

[jali raita]

Parahin Martti,

En tiedä, mikä on juridisten asioiden perusymmärryksesi mutta yritän yksinkertaisesti selvittää asiaa.

Meillä on ns lakien hierarkia. Perustuslakimme menee tavallisten lakien edelle ja EU-asetukset jne puolestaan oman perustuslakimme edelle.

EU asetus Bryssel I määrittelee lähinnä menettelytavat niissä riita-asioissa, joissa se näin määrittelee.  Jonkin yksittäisen sairaanhoitajan työsuhdeasia esim irtisanoutuminen voi olla siviiliriita-asia, jos osapuolilla eli työnanajalla ja työntekijällä on asiassa riita. Jos jompi kumpi tai molemmat osapuolet vievät asian oikeuteen, niin silloin puree Bryssel I asetus eli mm oikeusfoorumina on käräjäoikeus vaikka uuteen potilasturvalakiin olisikin kirjoitettu hallinto-oikeus foorumina, eli EU asetus menee ohi uuden potilasturvalain. EU lainsäädäntö toimii lopullisesti ennakkopäätösten  nojalla ja niistä on hyvät hakemistot, mutta ne ovat vain ranskankielellä.

Korkeimman oikeuden presidentti  Pauliine Koskelo piti mielnikiintoisen esitelmän taannoin Turun yliopiston Calonia salissa EU oikeudesta ja lainkäytöstämme. Koskelo totesi mm, etteivät tuomioistuimemme, juristimme jne tunne EU lainsäädäntöä ja sitä ei opeteta yliopistoissa. Koskelo oli närkästynyt, kun korkein oikeus joutuu oikomaan jura-novit-curia-rikkomuksia. 

EU oikeutta voi tällä viikolla pikaopiskella Helsingin ylipiston päärakennuksessa torstaina 15.11.2007, jolloin OTT, professori Tuomas Ojanen luennoi Eurooppa oikeuden perusteista. Hänellä oli tarkoitus pitää sama seminaari Turussa 14.11.2007 mutta olemattoman osanottajajoukon vuoksi se peruttiin.

Ystävällisin terveisin

Jali Raita diplomi-insinööri
Somerolla 12.11.2007

[Jorma Jaakkola]

Sitaatteja Kalevi Sorsan kirjasta UUSI ITSENÄISYYS, 1992:
 
Sivu 245:
 
”Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää rat­kaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.”
 
Sorsa halveksi kansaa, luku Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan, sivu 134:
 
”Euroopan yhdentymisprosessia ei enää pysähdytä mi­kään, eivät edes kansanäänestykset.”

Kiitos Martille ja Oikeamielelle keskusteluun osallistumisesta.
Teillä kummallakaan ei taida olla tietoa, miten Suomi on EY-liittymisasioihin liittyviä päätöksiä tehnyt?

Eipä ole ihme, että KKO:n presidentti Pauliine Koskelo on saanut tarpeekseen tuomareiden huonosta perehtymisestä EY-oikeussäädöstöön eli EY-säädöstön vaikutuksista Suomen kansalliseen oikeuteen.

Voisitte aloittaa yksinkertaisemmasta asiasta eli Sorsan kirjan (yo.) sitaatista:
 >>”Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää rat­kaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.”<<

Mitähän Sorsa jo vuonna 1992 tuolla tarkoitti?

Vinkki 1:
Eduskunta joutuu vielä naurunalaiseksi tekemistään EY-säädöstöön (Maastrichtin sopimuksen mukautus) liittyvistä päätöksistä, kuten valtiosäännön uudistuksesta.
Lue: Valtansa luovuttamisesta.

Vinkki 2:
Suomessa ei ole demokratiaa, vaan diktatuuri.

Vinkki 3:
Lisää tietoa  löytyy lähihistorin ihmeellisyyksistä kertovasta raportistani:
http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html

Lukemisiin,
Jorma Jaakkola

[jali raita]

Oikeamielelle

Joopa, joo Oikeamieli.

Jos perustelusi vakavassa asiassa on vain sitä, että joku on vetänyt jotakin hatustaan, niin olisiko Sinun parasta katsoa, mitä oman hattusi alta löytyy? Vai, liekö Sinulla hattua ollenkaan?

Kirjoituksesi  sopivat paremmin vessan seinälle kuin näille sivuille.

Ystävällisin terveisin

Jali Raita, diplomi-insinööri

[Jorma Jaakkola]

Suomen tuomiovallan suhteesta EY-tuomiovaltaan olen laittanut pitkän sitaatin Suomen EY-liittymislakiesityksestä HE 135-1994:

http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=581.msg1911#msg1911

Olettekos lukeneet?

[Jorma Jaakkola]

Joo, kyllä minunkin käsittääkseni ihmisten määräämisessä pakkolailla potilaiden henkeä turvaavaan työhön on kysymys julkisen vallan käytöstä eikä varmasti mistään siviilioikeudellisesta asiasta, kauppaoikeudesta nyt puhumattakaan. Tuon asetuksen on nyt joku vetänyt hatustaan tähän keskusteluun.

Tosiasia on, että EY:n oikeussäädöstössä  mm. elintarvikkeet, energia, vesi- ja jätevesihuolto, terveyspalvelut ym. ovat ylikansallista kauppatavaraa.

Luittekos tästä ketjusta (kirjoittamani) Kalevi Sorsan kirjan "Uusi itsenäisyys" sitaatit, mihin julkisen sektorin kilpailuttamisessa Euroopan yhteisöissä pyritään?

Entä olettekos lukeneet kuntien pakkoliitosten syyt?
Ks. http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=519.0

Terveisin
Jorma Jaakkola

[Oikeamieli]

Joo, kyllä minunkin käsittääkseni ihmisten määräämisessä pakkolailla potilaiden henkeä turvaavaan työhön on kysymys julkisen vallan käytöstä eikä varmasti mistään siviilioikeudellisesta asiasta, kauppaoikeudesta nyt puhumattakaan. Tuon asetuksen on nyt joku vetänyt hatustaan tähän keskusteluun.