141:n otsikko jäi lukematta liittymisasiakirjasta

[Jorma Jaakkola]

Tiedoksi lukijoille!

Promerit.netin kirjoitusketjuja pitää lukea alhaalta ylöspäin (ainakin minun koneellani).

Tässä keskustelussa on todellista keskustelua, mutta lukijan kannalta jopa liikaakin.
Siksi suosittelen tämän ketjun sijasta lukemaan tiivistettyä tietoa omaavat alustukset:

”Tiivistelmä vaalipetoksesta (141, 142 ja EMU/euro)”http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0
ja
”Härmälän osuus maatalousartiklojen laadinnassa”http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=616.0

Em. Tiivistelmän liitteenä oleva raporttini on painettuna tekstinä Uudenmaan Veropörssissä sivuilla 77-125.
Totuuden paljastava EU-Liittymisasiakirjan sisällysluettelon ”kuva” on lähdeaineistoluettelon perässä sivulla 125.

Lähetän raportin myös liitetiedostona sähköpostitse kaikille, jotka sen haluavat luettavakseen.

Terveisin Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola(a)suomi24.fi

[Jorma Jaakkola]

Kyllä kaikki varmaan uskovat, että neuvottelijat ovat nimensä liittymissopimukseen laittaneet, ei siitä kai tarvitse riidellä. Mutta missä se mainitsemasi petos on tapahtunut? Sopimuksen sisällöstä on informoitu väärin, eikö totta? Tahallisuudesta en ole vielä kuullut viitteitä, ennemminkin kuulostaisi siltä, että neuvottelijat olivat itsekin epävarmoja siitä, mitä lopulta olivat saavuttaneet eli miten määräystä tulevaisuudessa tulkittaisiin. Hemilän versiosta päätellen voidaan ajatella, että tarkoituksenakaan ei ollut sopia itse 141 artiklaa pysyväksi, mutta silti säilyttää sen avulla pysyvästi riittävät tukimahdollisuudet Etelä-Suomessakin.
Kerro nyt ihmeessä, minkä perusteella väität neuvottelijoiden tahallaan johtaneen jotakuta harhaan. Muutenhan olet jotakuinkin samalla musta-tuntuu-tasolla itsekin kuin mitä minunkin toteat olevan. Ja olisi varmaan myös aiheellista kertoa, mitä sanalla "vaalipetos" tarkoitat. Rikoslaistahan sellaista ei tietääkseni löydy.

Nimimerkki "Oikeamieli" vaan jatkaa jankutustaan.

Lyhyesti:
Siitä, että kaikki maatalousartiklat kirjoitettiin liittymisasiakirjaan siirtymäsäädöksiin, ei yksikään neuvottelija, eikä median edustaja ole vielä kertonut.

Alma Media on jo toimituksellisesti kertonut 141-artiklan oikeudellisuudesta:
Neuvottelijat eivät huomanneet varmistaa, että 141 oli kirjoitettu siirtymäsäädöksiä koskevan otsikon alle.

Jos tuo pitää paikkansa, oli artiklan sijoittamisella siirtymäsäännös-lukuun jo tarkoituksenakin mahdollistaa tietty joustavuus pysyvän tuen ja etukäteen vahvistetun väliaikaisen tuen väliltä. Mitäs tuosta olet mieltä?

Nimimerkki "Oikeamielen" jankutus on hassua.

Ihan tuostako syystä molemmat, 141 ja 142 kirjoitettiin siirtymäsäädöksiin? 
Että saataisiin joku tietty joustavuus!

Jos näin on, että Oikeamielen musta-tuntuu -mielipiteen mukaan pyrittiin joustavuuteen, niin miksi suomalaisten (pienen ryhmän) piti vaieta komission julistuksesta (3.3.1994), joka vesitti Suomen poliittisen maratonsopimuksen (1.3.1994):
Kaikki Suomelle luvatut tuet olisivat vain siirtymäsäädöksiä.

Kyseessä on tarkoituksellinen petos, koska koko kansalle valehdeltiin.

Veli Sundbäck oli antanut maratonistunnossa Antti Kuosmaselle tehtäväksi kirjoittaa tekstin lehdistötiedotteeseen. Sitä tekstiä ei kuitenkaan tarvittu, koska poliittinen sopimus ratkaistiin kieliopillisestikin kyseenalaisella sidesanaparilla "ja/tai" , josta E-Suomen tuki jäi riippumaan.

Kuosmanen kertoo:
”Veli Sundbäck'in pyynnöstä olin laatinut lyhyen puheen pidettäväksi siinä istunnossa, jossa tämä jouduttaisiin toteamaan. Se oli parin kappaleen pituinen. Siinä olisi sanottu, että Suomi on kuluneiden päivien aikana osoittanut päättäväisyytensä pyrkiä positiiviseen lopputulokseen tekemällä maatalouteensa ja elintarviketeollisuuteensa syvällisesti vaikuttavia myönnytyksiä.

Kuosmanen kertoo saavutetun sopimuksen kompromissin ytimen:
"Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan.”
 
 
KOMISSION VAIETTU JULISTUS
 
Erkki Liikanen kertoo kirjassaan Brysselin päiväkirjat, sivulla 196: 
 
"Torstai 3.3."
"Komissiosta vuoti paperi, jossa oli otsikkona komission deklaraatio ja teksti koski maatalouden kansallisia tukia. Komissio vakuutti siinä, että ne ovat siirtymävaiheen tukea ja degres­siivisiä.”
 
”Perjantai 4.3.” 
”Iltapäivällä Esa Härmälä oli tavannut Möhlerin DG VI:sta. Ongelmia maataloudessa. Sisäisen julistuksen asema on edelleen epäselvä, mutta Möhler on viitannut myös siihen.”
 ”Sovimme, että Esa tekee asiasta raportin suppeaan jakeluun, jotta paniikkia ei pääse syntymään. Yritän selvittää viikonlopun aikana, mistä deklaraatiossa oikein on kysymys.”
 
Huom!
Paniikin syntyminen olisi merkinnyt, ettei Suomi olisi kansanäänestyksessä hyväksynyt liittymissopimusta!

Kuosmanen kertoo sivulla 122:
”Ensimmäinen hälyttävä asia tuli tietoomme pari päivää maratonistunnon jälkeen. Kävi ilmi, että komissio oli EU:n neuvostossa maratonistunnon aikana luvannut, että kaikki Suomelle sallitut kansalliset maataloustuet olisivat alenevia ja siirtymäkauden tukia. Tämä lupaus oli tiettävästi tehty, jotta eräät vastahakoiset jäsenmaat saataisiin suostumaan maratonistunnon tulokseen.
Mistään tällaisesta ei suomalaisille ollut hiiskuttu sanaakaan neuvottelujen aikana, ja jos olisi hiiskuttu, neuvottelutulos olisi varmaan jäänyt syntymättä, sillä tuo lupaushan näytti vesittävän täydellisesti saavutetun kompromissin ytimen.
Asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten. Selitykseksi saatiin komissiosta, että kyseinen komission julistus ei sitonut Suomea; se oli EU:ssa tyypillinen tapa päästä yli hankalasta tilanteesta. Niinpä se päätettiin jättää tarkoituksellisesti huomiotta.”  
 
 HUOM!
 Mikä oli neuvoteltu sopimus, jonka tausta ei koskaan joutunut julkisuuteen? Sopimus, jonka sisältö peiteltiin ja annettiin luulla, että 141- ja 142-artiklat olisivat pysyviä tukia!

Eikö tämä ole petos?
Tässä ei ole mitään joustavuutta, jonka Kalevi Hemilä ja Oikeamieli selityksillään siinä näkevät.
 
Kuosmasen kirjoittamaa tekstiä ei tarvinnut käyttää, koska saatiin aikaan "ja/tai" - sopimus.
Tiedotusvälineille annettava teksti olisi ilman "ja/tai"-sopimusta kuulunut Kuosmasen kirjan 118 sanoin:
 "Suomi on kuluneiden päivien aikana osoittanut päättäväisyytensä pyrkiä positiiviseen lopputulokseen tekemällä maatalouteensa ja elintarviketeollisuuteensa syvällisesti vaikuttavia myönnytyksiä." [/b]

MTV3:n Brysselin kirjeenvaihtaja Helena Petäistö kirjoitti Suomen Kuvalehdessä pari viikkoa sitten, että vain neuvottelijoista Pertti Salolainen sai pakotettua hymyn kasvoilleen, kun sopimus oli syntynyt.

Sopimus, josta Salolainen iloitsi merkitsi täsmälleen samaa kuin mitä Kuosmasen mukaan olisi tiedotusvälineille lehdistötiedotteena luettu:

Siinä olisi sanottu, että Suomi on kuluneiden päivien aikana osoittanut päättäväisyytensä pyrkiä positiiviseen lopputulokseen tekemällä maatalouteensa ja elintarviketeollisuuteensa syvällisesti vaikuttavia myönnytyksiä.

Komissio piti artikloja laadittaessa kiinni vanhoille jäsenmaille antamastaan julistuksesta, lupauksesta, että kaikki Suomelle luvatut tuet olisivat vain siirtymäsäädöksiä.

MUISTIO Nro 307
 
EU-JÄSENYYSNEUVOTTELUT; SIJAISTASON KYMMENES KOKOUS,  MUISTIO Nro 307 30.3.1994.  Sivu 3:
 
”Tässä yhteydessä Suomi esitti huolestuneisuutensa liittymisasiakirjojen laatimisessa esiintyneistä ongelmista (liite 3). Työn eteneminen on ollut ajateltua hitaampaa ja erityisesti maatalouden osalta EU-puoli on esittänyt tekstejä, jotka eivät vastaa poliittisella tasolla saavutettuja neuvottelutuloksia. Ennen kokousta Suomen edustajat selostivat yksityiskohtaisesti valtiosihteeri Kranidiotikselle, pääjohtaja Smidtille ja neuvoston sihteeristön edustajille luonnostelussa kohdattuja ongelmia.
 
Suomi totesi, että vaikka neuvottelut ovat päättyneet, konferenssin työ päättyy vasta, kun liittymisasia­kirjojen teksti vahvistetaan. Puheenvuorossaan Suomi totesi lisäksi, että maatalouden kansallisen tuen sisällön ja soveltuvuuden on oltava tiedossa ennen syksyllä pidettävää kansanäänestystä.”
 
Taistelu 141-ARTIKLAN sanoista ilmenee myös 6.4.1994 pidetyn kokouksen muistiosta, jonka laatijana toimi Kalevi Hemilä. Maatalousministeri Hemilää on kehuttu EU-maataloustukien saavutuksista. Kiitellyt saavutukset selittää se, että Hemilä  oli mukana kiistellyn 141-artiklan laadinnassa.
 
DIILI TEHDÄÄN
 
Kuosmanen, luku ”Diili tehdään – kitkerästi”, sivu 124:
 
”Jäsenyysneuvottelut oli ministeritasolla virallisesti päätetty 30.3.1994 (em. MUISTIO Nro 307, kirj. huom.), mutta kiista sopimustekstien lopullisesta muodosta jatkui aina 12.4.1994 saakka, joka oli ehdoton takaraja sille, että sopimus saatiin lähetettyä Euroopan parlamentille sen asettaman takarajan puitteissa. Kun jäsenyysneuvottelut päätettiin todellisuudessakin 12.4.1994, valitsimme jäsenyyden.
 
Teimme sen kuitenkin viimeisenä kaikista hakijamaista ja päätimme neuvottelut Antti Satulin kitkeränsävyiseen lausuntoon, joka on minulla yhä tallella, olinhan sen itse laatinut. Parempi kuitenkin joutua pitämään se puhe kuin se toinen johon edellä viittasin.”

Kuka oli valtuuttanut maratonneuvottelijat (1.3.1994) tällaiseen tiedotteeseen?
 
Antti Kuosmanen, sivu 118 (aikaisemmin mainittussa kohdassa ”Diili tehdään”):
 
”Veli Sundbäck'in pyynnöstä olin laatinut lyhyen puheen pidettäväksi siinä istunnossa, jossa tämä jouduttaisiin toteamaan. Se oli parin kappaleen pituinen. Siinä olisi sanottu, että Suomi on kuluneiden päivien aikana osoittanut päättäväisyytensä pyrkiä positiiviseen lopputulokseen tekemällä maatalouteensa ja elintarviketeollisuuteensa syvällisesti vaikuttavia myönnytyksiä.
Se hetki oli nyt tullut, ja ellei EU hyväksyisi sillä hetkellä pöydällä olevaa viimeisintä kompromissitekstiä, olisi pakko todeta neuvotteluissa tällä yrittämällä epäonnistutun. Sain luonnoksesta Veliltä hyvän arvosanan: "Euroopan paras draftaaja". Sitä on pidettävä todisteena hänenkin kestokykynsä rajallisuudesta, sillä ei tuo teksti jälkeenpäin arvioiden kovin ihmeellisen puhetaidon muistomerkki olisi ollut.
 
Sitä puhetta ei kuitenkaan tarvinnut koskaan pitää. Saksalaisilta tuli viesti, että he halusivat vielä kerran tavata suomalaiset katsoakseen, voitaisiinko kuitenkin päästä eteenpäin. Kun palaveriin menneitä ei kuulunutkaan takaisin, arvasimme me muutkin, että neuvottelut olivat lähteneet uudelleen liikkeelle.   Se oli oikea arvaus, sillä siitä hetkestä alkoikin lopullisten kompromissien etsintä, jonka tuloksena löytyivät pohjoisen tuen luvallisuutta koskevat sanonnat, joiden varaan ratkaisu voitiin rakentaa.”
 

Kompromissin sanonnat kirjoitettiin kieliopillisestikin kyseenalaisella sidesanaparilla ”ja/tai”, jonka molemmat neuvotteluosapuolet saivat tulkita omalla tavallaan, ja josta Etelä-Suomen tuki jäi riippumaan.
 
KIISTA RATKAISTAAN  SIIRTYMÄJÄRJESTELYNÄ
 
”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.” (Kuosmanen s. 123, luku ”21.30 EU alkaa vesittää”)
 
Tämä teksti antoi allekirjoitaneelle vinkin tutustua liittymisasiakirjaan.


Lisää dokumentteja:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.msg2344#msg2344

Lähetän kaikille halukkaille sähköpostitse liitetiedostona eilen päivittämäni noin 30-sivuisen raportin, joka tulee lähiaikoina myös painettuna tekstinä - Uudenmaan Veropörssiin sivuille 77-125.

Terveisin Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola(a)suomi24.fi

[Oikeamieli]

Kyllä kaikki varmaan uskovat, että neuvottelijat ovat nimensä liittymissopimukseen laittaneet, ei siitä kai tarvitse riidellä. Mutta missä se mainitsemasi petos on tapahtunut? Sopimuksen sisällöstä on informoitu väärin, eikö totta? Tahallisuudesta en ole vielä kuullut viitteitä, ennemminkin kuulostaisi siltä, että neuvottelijat olivat itsekin epävarmoja siitä, mitä lopulta olivat saavuttaneet eli miten määräystä tulevaisuudessa tulkittaisiin. Hemilän versiosta päätellen voidaan ajatella, että tarkoituksenakaan ei ollut sopia itse 141 artiklaa pysyväksi, mutta silti säilyttää sen avulla pysyvästi riittävät tukimahdollisuudet Etelä-Suomessakin.
Kerro nyt ihmeessä, minkä perusteella väität neuvottelijoiden tahallaan johtaneen jotakuta harhaan. Muutenhan olet jotakuinkin samalla musta-tuntuu-tasolla itsekin kuin mitä minunkin toteat olevan. Ja olisi varmaan myös aiheellista kertoa, mitä sanalla "vaalipetos" tarkoitat. Rikoslaistahan sellaista ei tietääkseni löydy.

[Jorma Jaakkola]

Nyt taisit kyllä unohtaa, että rikokset on näytettävä toteen eikä syyttömyys. Liittymissopimuksen teksti ei siihen yksistään riitä.

Tässä on muuten erittäin mielenkiintoinen versio neuvottelujen sisällöstä. Lähde on Kalevi Hemilän haastattelu Iltalehden nettisivulla:

Oikeamielen "musta-tuntuu" -jankutukset ovat turhia. Tarkoitus kait on yrittää vesittää tutkimuksiani. Mutta kiitos kuitenkin "oikeamielelle mielenkiinnosta, sillä keskustelu herättää muidenkin lukijoiden mielenkiintoa.

Päätöksentekijöiden ja silloisten virkamiesten selitykset ovat turhia.

Asia on syytä penkoa pohjia pyöten.

Liittymisasaikirja on liittymisasiakirja, ja se teksti, joka sieltä löytyy on tehty sopimus. Sen sisällön tekstissä eivät mitkään selittelyt auta.

Totuus löytyy nimenomaan littymisasiakirjasta.
Siitä alkuperäisestä, jonka pääministeri Esko Aho, ulkomaankauppaministeri ja pääneuvottelija Pertti Salolainen, ulkoministeri Heikki Haavisto ja valtiosihteeri Veli Sundbäck Korfula 24.6.194 allekirjoitivat.

Samasta, jossa on Pertti Salolaisen erikoiskynällä kirjoitetut allekirjoitukset.
Salolainen lahjoitti samanlaiset kynät muillekin.
Suoritetaankos laboratoriotutkimus, tutkitaan onko muste Salolaisen kynästä vaiko joku EU-väärennös.

Toinen tutkittava asia on komission julistuksen pimittäminen. Siina komissio kertoi vanhoille EY-maille, että kaikki Suomen maataloustuet ovat vain siirtymäsäädöksiä.

Erkki Liikasen mukaan Esa Härmälä onnistui siinä, että tieto jäi vain pienen joukon tiedoksi, eikä onneksi vuotanut julkisuuteen.

Eivät edes kaikki EY-ministeriryhmän jäsenet saaneet sitä tietää. Tästä on jo yksi vastaus.

Vielä Kalevi Hemilästä:

Hemilä oli mukana 141-artiklan lakitekstiä laatineessa alatyöryhmässä, erään kokousmuistion kirjoittajana. Minulla on tuosta UM:n asiakirjasta ote.
Selittelyt eivät auta, kun petos on tapahtunut. Vieläpä vaalipetos.

Minulla on Ilta-Sanomien lehtileike, jossa maatalousministeri Hemilä vastaa MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän syytöksiin 141:n jatkoneuvotteluissa.
Tuon tekstin on SataSeutu-lehti uutisoinut silloin, kun Härmälä syytteli ministeri Korkeaojaa 141:n jatkoneuvotteluista.

[Oikeamieli]

Nyt taisit kyllä unohtaa, että rikokset on näytettävä toteen eikä syyttömyys. Liittymissopimuksen teksti ei siihen yksistään riitä.

Tässä on muuten erittäin mielenkiintoinen versio neuvottelujen sisällöstä. Lähde on Kalevi Hemilän haastattelu Iltalehden nettisivulla:

"Sopimusneuvottelujen yhteydessä syntyi aikoinaan myös yhteisymmärrys siitä, että tuki voitaisiin jossakin vaiheessa lopettaa. Artikla 141 kirjattiin siirtymäkauden tukien otsakkeen alle. - Ajatuksena oli tietysti se, että sitten kun olemme vähän aikaa jäsenenä, niin yhteistä maatalouspolitiikkaa muutetaan sillä tavalla, ettei tällaista kansallista erityistukijärjestelyä enää tarvita. Sitä aikaa ei ole vielä nähty, Hemilä sanoo."

Jos tuo pitää paikkansa, oli artiklan sijoittamisella siirtymäsäännös-lukuun jo tarkoituksenakin mahdollistaa tietty joustavuus pysyvän tuen ja etukäteen vahvistetun väliaikaisen tuen väliltä. Mitäs tuosta olet mieltä?

[Jorma Jaakkola]

No niin, lupasin tarkentaa sitä erimielisyyttä johtopäätöksistä. Jos olen oikein ymmärtänyt, sinun mielestäsi Suomen jäsenyysneuvottelijat, kansanedustajat jne. ovat syyllistyneet jonkinlaisiin rikoksiin. Minun mielestäni siitä ei ole näyttöä. 

Oikeamieli jatkaa musta-tuntuu -jankutustaan:
>> Jos olen oikein ymmärtänyt...<<
>> Minun mielestäni siitä ei ole näyttöä.<<

Voisiko nimimerkki "oikeamieli" ystävällisesti hankkia näyttöä mielipiteelleen?

Minulla on näyttö, jota ei pelkällä jankuttamisella kumota.

Tästä näytöstä kerrotaan myös tämän päivän (23.11.2007) Satakunnan Kansassa, jossa Alma Median Helsingin toimitus uutisoi otsikolla ”Vaikeutta vain väliaikaisesti”.

Sitaatti uutisesta:

”Komissio ajattelee, että Suomen olisi pitänyt jo 12 vuodessa sopeuttaa maataloutensa EU:n määräämiin raameihin.
Oman mausteensa soppaan tuo Suomen virallinen liittymissopimus.
Sopimuksen allekirjoittaneet sanovat, että tekstissä etelän tuki on merkitty pysyväksi. Sen sijaan otsikko, jonka alla teksti on, puhuu siirtymäkauden tuista. Tätä suomalaisneuvottelijat eivät ymmärtäneet varmistaa, eivätkä näin olleen vaatineet otsikon muuttamista.”


Suomen virallinen liittymissopimus on nimeltään:

"Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin 1995 II", ISBN, ISBN 92-824-1410-8, EIPA 1996.

Opus maksanee n. 30 euroa.
Euroopan Yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston kotisivu: http://www.eipa.nl

 

[Oikeamieli]

Jos olen uutisista oikean kuvan saanut, niin nyt riidellään enää siitä, kuinka kauan tuo tuki vielä jatkuu ja kuinka nopeasti se vähenee. Ensi vuoden se jatkuu joka tapauksessa melko korkeana ja pysyvä se ei missään tapauksessa ole. Välille mahtuu vielä monenlaisia vaihtoehtoisia laskentatapoja.

No niin, lupasin tarkentaa sitä erimielisyyttä johtopäätöksistä. Jos olen oikein ymmärtänyt, sinun mielestäsi Suomen jäsenyysneuvottelijat, kansanedustajat jne. ovat syyllistyneet jonkinlaisiin rikoksiin. Minun mielestäni siitä ei ole näyttöä. Asia on neuvoteltu huonosti, jäänyt keskeneräiseksi ja epäselväksi ja siksi mahdollistanut erilaisia tulkintoja (sinun tulkintasi on ehkä parhaiten sopimuksen sanamuodon ja systematiikan mukainen, mutta muitakin sopimusneuvotteluiden perusteella perusteltuja tulkintoja on esitetty). Poliittinen vastuu mokailuista asianomaisille varmasti kuuluisi, mutta en ole vakuuttunut siitä, että joku tarkoituksellisesti olisi halunnut johtaa eduskuntaa tai kansanäänestykseen osallistujia harhaan EY-jäsenyyden sisällöstä. En myöskään usko, että 141 artiklan tukimahdollisuuden aikamäärä olisi liittymispäätöksen kannalta ollut ratkaisevan tärkeä sen enempää eduskunnan päätökselle kuin neuvoa antavan kansanäänestyksen tuloksellekaan.

[Oikeamieli]

Kiitos mielenkiinnosta. En ollut tätä viestiketjua vähän aikaan lukenutkaan. Vastaan vähän myöhemmin, koska tänään on odotettavissa uutisiakin aiheesta.

[Jorma Jaakkola]

Nimimerkki "oikeamieli" meni hiljaiseksi.

Totuus ei pala tulessakaan.

[Jorma Jaakkola]

Vastaus Jorma Jaakkolalle:
... lienet toisaalta ainakin tämän foorumin lukijoille tullut tunnetuksi liittymissopimuksen 141 artiklaa koskevasta keskustelusta, jossa juuri painotat kerta toisensa jälkeen, että artikloja on tulkittava luvun otsikkojen mukaisesti. Kuten tuossa toisessakin keskustelussa, pidän tekstejäsi ja niiden lähteitä varsin luotettavina, mutta en ole aivan samaa mieltä niistä tekemistäsi johtopäätöksistä.

Millä tavalla ette ole aivan samaa mieltä tekemistäni johtopäätöksistä?

Haluan perustelut.

[LEFA]

Jorma Jaakkola on ansiokkaasti pitänyt yllä jo muutaman vuoden keskustelua Suomen liittymisestä EU:iin. Nyt sitten nämä huonosti aikanaan neuvotellut maaatalouden asiakokonaisuudet ja erityisesti 141-kysymys on iskenyt oikein näpeille.

[Jorma Jaakkola]

EU-kansanäänestys oli vaalipetos!

VAALIPETOKSEN YDIN:
 KOLME MERKITTÄVÄÄ SANAA KANSANÄÄNESTYSLAISSA

Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä.

Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:

"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi
neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"[/b]


* Mikä oli neuvoteltu sopimus?

* Tiesivätkö edes kansanedustajat, mikä oli neuvoteltu sopimus?

Median viimeaikaisten uutisten mukaan vain Paavo Lipponen ja Lasse Lehtinen tiesivät.

Esko Seppänen kertoi 15.10.2007 MTV3:n Huomenta Suomessa, että tapahtui vaalipetos.
Ks. litteroidut Seppäsen ja Karhuvaaran puheenvuorot:
http://www.promerit.net/forum_seppanen.htm

Tämän sivuston ylläpitäjälle Kalevi Kannukselle Seppänen kertoi tietäneensä 141:n oikeudellisesta luonteesta vasta vuonna 2004.

Muut EU-päätöksenteossa olleet vaikenevat tai valehtelevat.


Suomen EU-päätöksenteon ihmeellisyydet ja epädemokraattisuudet eivät koske vain maataloutta.

Metsäteollisuuden vaikeuksien tausta on eurossa, liian vahvassa euron kurssissa dollariin nähden.
Koska kaupaa käydään dollareissa, tuote menee pilkkahinnalla. 

Ks. Raporttini dokumentteineen tämän osoitteen liitteiden linkeistä:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0

[Jorma Jaakkola]

HALLITUKSEN ENTEELLISET SANAT

HALLITUKSEN ILTAKOULU /VKO 18/1994, 4.5.1994. Sitaatteja pöytäkirjasta:

"Ministeri Salolainen totesi, että julkisuudessa hallitusta tullaan arvostelemaan, koska kansanäänestyslailla ei ole asiallista yhteyttä kansallisen paketin kanssa. "

"Ministeri Pesälä totesi, että kansallisesta paketista on tiedettävä myös yksityiskohdat. "
"Ministeri Salolainen korosti, että hänen mielestään kansanäänestyslailla ja kansallisella paketilla ei ole asiallista yhteyttä. "

"Ministeri Norrback totesi, että asia on kokonaisuus. EU hyväksyy myös kansallisen paketin, se on tosiasia. Kansalaisten pitää tietää kokonaisuus. "

Kansallinen paketti tarkoittaa maatalousartiklojen toimeenpanoa Suomessa.

- Kerrottiinko eduskunnalle ja kansalaisille kokonaisuus?
- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

Jos kolme merkittävää sanaa ”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” puuttuisivat EU-kansanäänestyslaista, ei mitään olisi enää tehtävissä.

[Jorma Jaakkola]

Laitetaan ensiksi kaikki allekirjoittaneet vastaamaan:

1. Korfulla 24.6.1994 liittymisasiakirjan allekirjoittaneet PMi Esko Aho ja ministerit Pertti Salolainen ja Heikki Haavisto sekä UM:n valtiosihteeri Veli Sundbäck vastaamaan asiasta.

2. Presidentti Ahtisaari allekirjoitti ratifiointiasiakirjan, jossa luki:

OLEN TÄTEN, tutkittuani ja hyväksyttyäni sanotun sopimuksen, päättänyt sen ratifioida ja vahvistaa sen jokaisen määräyksen;

MINKÄ VAKUUDEKSI olen omakätisesti allekirjoittanut tämän ratifioimiskirjan ja antanut varustaa sen sinetilläni.

[Jorma Jaakkola]

Todiste EU-liittymisasiakirjasta



Suomen EU-liittymissopimuksen sisällysluettelo todistaa,  että maatalouden 141- ja 142-artiklat  ovat vain siirtymäkauden tukia.

Antti Kuosmanen: "Suomen tie EU:n jäseneksi", s. 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:
”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

Kuosmasen kirjan paljastuksesta on alla todisteena sisällysluettelon kuva.

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144) ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.