Tiivistelmä vaalipetoksesta (141, 142 ja EMU/euro)

[Jorma Jaakkola]

Irlanti on maailman velkaantunein valtio!

Irlantilaisten kokonaisvelka 1352 % BKT:stä, mikä merkitsee rahassa 2.39 triljoonaa dollaria.

Lähde:
http://www.cnbc.com/id/30308959/?slide=21


Suomen ei tarvitse auttaa Irlantia,
koska Suomen euro-jäsenyys on petos - vain illuusio...


Linkit:

Salainen EMU-pöytäkirja

Korkeaojan tunnustus: Lakia ei ole annettu

Suomalainen vaalipetos – Salaten ja valehdellen EU:hun

[Jorma Jaakkola]

Suomen valtion- ja kuntatalous syöksyy kaaokseen.
Silti media ja valtiojohto ei halua tunnustaa, mitä on kaiken takana.

Suomi on luovuttanut raha- ja talouspolitiikkansa Euroopan keskuspankille EKP:lle ilman eduskunnalle annettua lakia.
Tämän on kansanedustaja Juha Korkeaoja tunnustanut SataSeutu-lehdelle 25.10.2001 antamassaan haastattelussa.

SataSeutu kirjoitti mm.:

"Monia suomalaisia askarruttaa edelleen, miten päätökset markasta luopumisesta tehtiin Euroopan Unioniin liityttäessä. Arvostelijoiden mielestä asiat hoidettiin perustuslaillisella kikkailulla."

Juha Korkeaojan tunnustus:

"Perustuslakiin kirjattuja poikkeusmahdollisuuksia käyttivät äärimmilleen venyttäen enemmistönä eduskunnassa olleet kananedustajat sitoessaan Suomen rahaliittoon ja Euroon. - Itse olisin halunnut eduskunnan käsittelevän erillisen lakiesityksen Suomen markkaa koskevan hallitusmuodon 72 §:n kumoamisesta. Erillistä lakia ei ole annettu."

SataSeudun uutisen osoite:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200


Suomen Media vaikenee Suomen valtiojohdon tekemästä petoksesta.

Tässä on raporttini UM:n salaisesta pöytäkirjasta 16/93  20.12.1993:
http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm

Katso myös kuva UM:n Päivi Luostarisen lähetyksistä 1.12.1999 ja 20.1.2000:

http://www.promerit.net/luostarinen.htm


Ks. A-neloseni EU-vaalipetoksesta alempaa,
suora osoite:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.msg3949#msg3949

Jorma Jaakkola, Kokemäki
044-565 9234

[Jorma Jaakkola]

Löysin Heikki Haaviston tunnustuksen.

Syksyllä 2003 SataSeutu-lehden kahdessa peräkkäisessä numerossa uutisoitiin Antti Kuosmasen EU-kirjan kertomia yksityiskohtia poliittisesta maratonsopimuksesta, siitä mistä E-Suomen maatalouden tuet jäivät riippumaan.

Toimitin nämä lehdet Heikki Haavistolle, tämän omasta pyynnöstä.

Pian tämän jälkeen (10.10.2003)  Haavisto oli Ylen A-studion haastateltavana. Ohjelman nimenä oli Möhlikö Suomi? -Onko vainovalkeiden osoite oikea?

Haaviston haastattelussa kiinnitin liikaa huomiota komission julistukseen, joka vesitti suomalaisten "ja/tai" -tulkinnan.
Oleellinen Haaviston tunnustus poliittisesta sopimuksesta jäi silloin huomaamatta, eli se, että kaikki kansalliset tuet ovat siirtymäkaudentukia.

Heikki Haavisto on siis päätöksentekoon osallistuneista ensimmäinen, joka kertoi totuuden 141:n ja 142:n oikeudellisesta luonteesta.

Koska Haavisto tiesi tämän kertoa, ovat asiasta olleet kaikki keskeiset ministerit koko ajan tietoisia.

[Jorma Jaakkola]

Kansanedustaja Timo Kaunisto kertoi Huittisten Risto Ryti-salissa 16.1.2009 pidetyssä E-Suomen tuottajien kriisikokouksessa totuuden!

Ostin tilaisuudessa kuvatun DVD-tallenteen.


Timo Kaunisto sanoi kansallisista maatalousartikloista suunnilleen näin:

141-pykälään on kirjoitettu, että EU voi antaa ja 142:een on kirjoitettu, että EU antaa luvan maksaa kansallisia tukia.

ja sitten sanasta sanaan:

>> Mutta molemmat nämä pykälät 141 ja 142 on EU-jäsenyyssopimuksessa kirjattu siirtymäsopimusten alle. <<

[Jorma Jaakkola]

Tiivistelmä "A-nelosella"


 VAALIPETOKSEN YDIN: KANSANÄÄNESTYSLAKI

Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä. Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"[/b]
 
- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

 Jos kolme merkittävää sanaa ”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” puuttuisivat EU-kansanäänestyslaista, ei mitään olisi enää tehtävissä.

KAKSI PETOSTA

Selvitykseni asiat koskevat jokaista kansalaista. Liitteillä näytän toteen, että EU-sopimuksen hyväksymiseen liittyy kaksi huijausta:

A) Tekaistu EMU-varauma

Ks. oheinen liite I.

B) Maatalousartiklojen vaiettu oikeudellisuus.

Ks. oheinen liite II.



Ketkä em. petoksista tiesivät?

Presidentit Koivisto ja Ahtisaari sekä keskeiset ministerit tiesivät, mikä oli neuvoteltu sopimus, koska sen tiesi myös keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanenkin, joka joutui vetämään pois myynnistä petoksen paljastavan kirjansa ”Suomen tie EU:n jäseneksi”, Ultima Thule, Oulu 1999



LIITTEET


LIITE I:
Raportti ”Salainen EU-pöytäkirja”

Ks. http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm

Kyseinen raportti kertoo, miten markasta siirryttiin petoksella euroon - ilman lakiesitystä!

Kansanedustaja Juha Korkeaoja on tämän tunnustanut SataSeutu-lehdelle antamassaan haastattelussa.

 LIITE II:
 LIITTYMISASIAKIRJA

EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelo todiste petoksesta.
Sisällysluettelosta nimittäin selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian sivulla. 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:

”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat
määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144)
ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.


Kansanedustaja Timo Kaunisto kertoi tämän Huittisten Risto Ryti-salissa järjestetyssä E-Suomen tuottajien kokouksessa perjantaina 16.1.2009.

Tiettävästi yksikään tiedostusvälinen ei ole vielä kertonut asiasta.

Mainittakoon, että Kaunisto kertoi minulle, että oli saanut tiedon  kotisivultani.


LIITE III
Taustaraportti "Suomalainen vaalipetos – Salaten ja valehdellen EU:hun"
Ks. http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html



LIITE IV
Tämän kirjoitusketjun jatkokirjoitukset.

Lukijalle tiedoksi; Ne eivät ole minun mielipidettäni.

Huom!
Asiasta on sähköpostitse tiedotettu ministeri Anttilalle ja MTK-puheenjohtajistolle jo 25.7.2007.
Nauttivatko he viljelijöiden luottamusta, jos eivät puutu esille nostamiini tosiasioihin?
Ks. viesti osoitteesta:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=532.msg1538#msg1538

Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorjaa(a)suomi24.fi

[aalto]

Totuudesta on vaiettu aikaisemminkin. Kansalle ei uskalleta mainita, että 141- ja 142-tuet ovat määräaikaisia. Media on silti kertonut, että 142 olisikin pysyvä tuki. "Valheella on lyhyet jäljet", sanotaan.

On täysin ymmärrettävää, ettei MTK hyväksy 141-ratkaisua, sillä sama odottaa myös 142-aluetta aikanaan. Jo nyt on vilkasta keskustelua, kenen puolella MTK oikein on näissä tuissa. Totuus silti on, että taustalla on maanpetoksen salailut. Totuus ei pala tulessakaan!

Sain Maaseudun Tulevaisuuden ajalta, jolloin Suomen europarlamentaarikot olivat huolestuneita 141:n kohtalosta.
Tästä myöhemmin lisää...

Eilen Maaseudun Tulevaisuus kuulemma kertoi, että MTK ei hyväksy neuvoteltua 141-tukiratkaisua.

Mitä taustalla on, kun totuutta ei voida kertoa?

[Jorma Jaakkola]

Alustukseni on nyt "itsenäisyys"päivänä 2008 ajankohtaisempi kuin koskaan.

[Jorma Jaakkola]

Eduskunnan EU-asioiden ennakkohyväksyminen


Eduskunnan EU-toimivallan epäämiseen on olemassa mustaa valkoisella EY-jäsenyyttä koskeneessa valtioneuvoston selonteossa (VNS 9.1.1992, sivu 24):

"Eduskunnan osallistuminen neuvottelutavoitteiden syntyyn sisältää sen, että eduskunta sitoutuu ennakolta ratkaisuun."
"Ennakkohyväksyminen sitoisi eduskuntaa oikeudellisestikin."

Tämän eduskunta hyväksyi jo kesäkuussa 1992. Alettiin puhua demokratian sijasta edustuksellisesta demokratiasta.

Eduskunta hyväksyi 18.3.1992 kaiken, mitä EY tuo tullessaan.
Kyseinen äänestys oli näytelmä, jossa vastaan äänestäneillä (32 kansanedustajaa) ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin äänestää tyhjää!

Miksi tyhjää äänestäneet kansanedustajat ovat olleet hiljaa kyseisen päivän äänestyksistä?

[Jorma Jaakkola]

Tiivistelmä "A-nelosella"


I   VAALIPETOKSEN YDIN: KANSANÄÄNESTYSLAKI

Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä. Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"[/b]
 
- Mikä oli neuvoteltu sopimus?

 Jos kolme merkittävää sanaa ”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” puuttuisivat EU-kansanäänestyslaista, ei mitään olisi enää tehtävissä.

II  KAKSI HUIJAUSTA

Selvitykseni asiat koskevat jokaista kansalaista. Liitteillä näytän toteen, että EU-sopimuksen hyväksymiseen liittyy kaksi huijausta: Tekaistu EMU-varauma ja maatalousartiklojen vaiettu oikeudellisuus.

Keskeiset ministerit sekä presidentit Koivisto ja Ahtisaari ilmeisesti tiesivät, mikä oli neuvoteltu sopimus, koska sen tiesi myös keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanenkin, joka joutui vetämään pois myynnistä paljastavan kirjansa ”Suomen tie EU:n jäseneksi”, Ultima Thule, Oulu 1999

III  EVIDENSSI: LIITTYMISASIAKIRJA

1.  EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelo,
josta selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian sivulla. 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:

”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat
määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144)
ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.


Käytä kuvan siirtämiseen oikealta vasemmalle "lossia", joka löytyy allekirjoittaneen yhtystietojen alta.


IV LIITTEET

1.  Raportti ”Salainen EU-pöytäkirja”Ks. http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm

2.  Taustaraportti "Suomalainen vaalipetos – Salaten ja valehdellen EU:hun"
Ks. http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html

3.  Tämän kirjoitusketjun jatkokirjoitukset.
Lukijalle tiedoksi; Ne eivät ole minun mielipidettäni.

Huom!
Asiasta on sähköpostitse tiedotettu ministeri Anttilalle ja MTK-puheenjohtajistolle jo 25.7.2007.
Nauttivatko he viljelijöiden luottamusta, jos eivät puutu esille nostamiini tosiasioihin?
Ks. viesti osoitteesta:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=532.msg1538#msg1538

Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorjaa(a)suomi24.fi

[Jorma Jaakkola]

Sain Maaseudun Tulevaisuuden ajalta, jolloin Suomen europarlamentaarikot olivat huolestuneita 141:n kohtalosta.
Tästä myöhemmin lisää...

Eilen Maaseudun Tulevaisuus kuulemma kertoi, että MTK ei hyväksy neuvoteltua 141-tukiratkaisua.

Mitä taustalla on, kun totuutta ei voida kertoa?

[Jorma Jaakkola]

Tämän kirjoitusketjun koosteet kyseenalaistavat Suomen korkean valtiojohdon toimet EU-liittymisen aikaan.

Kyseessä ei ole vain Suomen maatalouden kohtalo, vaan asiaan liittyy myös markasta euroon siirtyminen "perustuslakia kikkaillen" (Esko Aho presidentinvaalitilaisuudessaan 1.12.1999 Huittisten Risto Ryti-salissa).

Juha Korkeaoja on tunnustanut SataSeutu-lehden haastattelussa, ettei markasta luopumisesta ole olemassa lakia.

Euron suhde dollariin on ennätyslukemissa. Tämä haittaa Suomen metsäteollisuutta ja se on tehtaiden sulkemisen taustalla, koska tavara menee dollariin sidottuna pilkkahinnalla.
Euroa ei voi devalvoida.

1990-luvun alussa vakuutettiin, ettei markkaa enää koskaan devalvoida.
Kuitenkin devalvoitiin, kohtalokkain seurauksin. Valuuttalainaa ottaneet ajettiin konkursseihin.

Laman taustalla oli presidentti Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja laman seurauksena eräs tilaisuus, jossa Koivisto kyykytti Korkeinta Oikeutta väärästä ratkaisusta!
Tähän löytyy taustaa nettiraportissani, johon löytyy linkki alempana olevasta "A-nelosesta". Raportti on A-nelosen liite.

Edesmenneeltä Suomen Pankin puheenjohtajalta Rolf Kullbergiltä on tulossa asiaan liittyvä testamentti.


Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola@suomi24.fi

[Jorma Jaakkola]

TIEDUSTELUJA PÄÄTTÄJILLE

Suomen päättäjille lähettyjen kyselyiden vastauksista on käynyt ilmi, ettei kukaan vastanneista ole vuonna 1994 EU-liittymispäätöstä tehtäessä tiennyt, että maatalouden artiklat ovat vain siirtymäkauden tukia.

Niiden päättäjien, jotka ovat jättäneet vastaamatta, viestiin vastaamattomuus tulkitaan niin, että he ovat alusta alkaen tienneet totuuden.

Lisäksi voidaan sanoa, että toiset keskeisistä päättäjistä valehtelevat.

Tästä asiasta ei kukaan vuonna 1994 EU-päätöksentekoon osallistuneista selviä selittelemällä.

Seuraava uutinen vaatii perinpohjaisen selvityksen, sillä torjuntavoittojen aika on ohi, kun tuki pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.



Vaikeutta vain väliaikaisesti

ALMA MEDIA (Satakunnan Kansa  pe 23.11.2007, s. 8 )

Kahden vahvan maatalousrouvan Sirkka-Liisa Anttilan ja komissaari Mariann Fischer Boelin vääntö Suomeri 141-tuista sai alkunsa siitä, että osapuolet tulkitsevat Suomen liittymissopimusta eri tavalla.
Suomen mukaan sopimuksessa sanotaan, että erityistukea voidaan maksaa niin kauan kun maataloudella on vakavia vaikeuksia.
- Ja meillähän näitä vakavia vaikeuksia on. Luonnonolot eikä liioin maantieteellinen asema ole muuttunut mihinkään sitten vuoden 1995, paukauttaa Anttila.
Komissio ajattelee, että Suomen olisi pitänyt jo 12 vuodessa sopeuttaa maataloutensa EU:n määräämiin raameihin.
Oman mausteensa soppaan tuo Suomen virallinen liittymissopimus.
Sopimuksen allekirjoittaneet sanovat, että tekstissä etelän tuki on merkitty pysyväksi. Sen sijaan otsikko, jonka alla teksti on, puhuu siirtymäkauden tuista. Tätä suomalaisneuvottelijat eivät ymmärtäneet varmistaa, eivätkä näin olleen vaatineet otsikon muuttamista.

Hyvät lukijat!

Viekää viestiä tästä alustuksesta netin ulkopuolelle!


Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(a)suomi24.fi

[Jorma Jaakkola]

Vaalipetos tiivistettynä A-neloselle-teksti on muokaten siirretty kirjoitusketjun ylimmäiseksi.

[Jorma Jaakkola]

Presidenttien osuus Suomen EU-liittymissopimuksen maataloushuijauksessa


On aivan selvää, että presidentit Koivisto ja Ahtisaari tiesivät, että maatalousartiklat 141 ja 142 kirjoitettiin EU-liittymisasiakirjaan siirtymäsäädöksiä koskevaan lukuun.

[Jorma Jaakkola]

KOIVISTO - SOPIMUKSEN KÄSKYTTÄJÄ?


Presidentti Koivisto muistelee toivomuksiaan kirjassaan Kaksi kautta, s. 441:
”Ratkaisun tiellä oli monia esteitä ja välillä näytti, että se voisi lykkääntyä pitkällekin. Kuitenkin helmikuun lopussa käydyissä intensiivisissä neuvotteluissa tapahtui edistystä, jota oli odotettu ja toivottu. Tiedossa oli etukäteen, että pelkkä virkamiesprosessi ei tuo tulosta, vaan se olisi viime kädessä korkean poliittisen tason ratkaisu. Olin edellisestä syksystä lähtien ollut vakuuttunut myönteisestä lopputuloksesta maataloudessa. Tämä oli perustunut alivaltiosihteeri Veli Sundbäckin ja suurlähettiläs Erkki Liikasen tilannearvioihin, joissa lähdettiin siitä, että EU ei loppujen lopuksi asettaisi esteitä sille, että maataloutta tuetaan kotimaisin voimin.

Lopputulos oli toivomusteni mukainen ja parempi mihin olin varautunut. Ministerit Salolainen ja Haavisto sekä virkamiehet tekivät erinomaista työtä.”

Kommentti: Millä tavalla sopimus oli parempi kuin mitä Koivisto oli toivonut?


Millaisia toivomuksia Koivisto esitti?

Neljä sitaattia Mauno Koiviston kirjasta Historian tekijät, Kaksi kautta II, sivut 558 – 560:

Sitaatti 1:
"Totesin Haavistolle 18. marraskuuta, että pitäisi voida sopia Brysselissä siitä, ettei EU asettaisi kohtuuttomia esteitä meidän sisäiselle tuellemme.”

Sitaatti 2:
”Aholle sanoin seuraavana päivänä: "En ole sitä aikaisemmin lausunut, mutta nyt olen valmis sanomaan: on välttämätöntä, että neuvottelut saatetaan myönteiseen päätökseen helmikuun aikana.”"

Sitaatti 3:
”Sanoin Aholle 11. helmikuuta 1994:  "Vaikka olisi hyvä, jos tässä vaiheessa saataisiin laaja selkeä ratkaisu aikaan integraation hyväksi, niin en pidä katastrofina tai kaikin keinoin vältettävänä asiana sitä, että ratkaisu siirtyy. Se siirtyy sitten myös muitten osalta."
Korostin:  "Annan nimenomaan Sinulle henkilökohtaisesti tukea siinä, että tähdätään hyvään ratkaisuun. Ymmärrän, ja minusta sen on hyvä olla meidän molempien ymmärrys, että pitää kaikin tavoin välttää sitä asetelmaa, että maatalouden erityisintressit kaatavat jotakin, joka olisi suurempi valtakunnan intressiä."”

Sitaatti 4:
”Tapahtumat tiivistyivät viimeiseen virkapäivääni, 1. päivään maaliskuuta 1994.
Kuten kirjani ensimmäisessä osassa kerron, runsaan tunnin kuluttua, kello 9.15, Erkki Liikanen soitti Brysselistä: "Täällä on syntynyt uusi vakava yritys sopimukseen."
"Vielä tänään", kysyin.
"Vielä tänään ja ihan nyt", Liikanen vastasi. Saksan ulkoministerin Klaus Kinkelin ja Belgian ulkoministerin Willy Claesin johdolla EU oli lähtenyt uuteen yritykseen purkaa takalukko. Neuvottelut Ruotsin kanssa oli aloitettu uudestaan ja oli nähtävissä, että niissä mahdollisesti saavutettava edistys heijastuisi myös meidän neuvotteluihimme.
Liikanen sanoi: "Voi olla, että tämmöistä hetkeä ei ehkä tule. Se on nyt ministereiden ja hallituksen arvioitava. Mutta voi olla niin, että tämä pitäisi nyt ottaa."
Sanoin: "Se on minun käsitykseni myös. Jos se on toteutumassa, niin nyt se pitää toteuttaa."

Ruotsi ja EU pääsivät sopimukseen puoliltapäivin. Välittömästi sen jälkeen Klaus Kinkel pyysi suomalaisilta listan kolmesta auki olevasta asiasta, joita Suomi piti keskeisinä. Suomen valtuuskunta jätti viiden kohdan listan, joista neljä ratkaistiin Suomen esittämällä tavalla. Suomen EU-jäsenyydestä päästiin sopimukseen vähän kello 18.00 jälkeen, mutta silloin minä en enää ollut tasavallan presidentti.”


Kommentti:
Koiviston ja Liikasen keskustelusta kertoo Unto Hämäläinen kirjassaan Lännettymisen lyhyt historia: