Suomessa toimii harmaa hallinto

[PressUnit]

OIKEUSKANSLERI JAAKKO JONKKA HUOLISSAAN VIRANOMAISTOIMINNAN LAILLISUUSVALVONNASTA

Oikeuskanslerina aloittanut Jaakko Jonkka huolehtii viranomaistoiminnan laillisuusvalvonnasta, ilmoittaen että  kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksienvalvonta on periaatteessa järjestetty hyvin. (HS 18082007).

Periaatteellisuus ei kuitenkaan tarkoita asioiden tosiasiallista toteutumista.

Jaakko Jonkan aiheelliseksi katsoma huoli todistaa Suomessa toimivan harmaan hallinnon.

Mikäli viranomaistoiminta olisi läpinäkyvää ja tosiasiallisesti lakeja noudattavaa, miksi ylipäätään pitäisi keskustella viranomaistoiminnan laillisuusvalvonnasta.

Tällä foorumilla esiintuotu "tapaus Päivi Hirvelä" osoittaa, että ihmisoikeusasiat ovat Suomessa järjestetty hyvin vain periaatteellisesti, sillä tuskin kukaan uskoo, että vääristellyllä CV:llä ihmisoikeustuomariksi päässyt syyttäjä tuomaroisi kantelijan edunmukaisesti, kun kantelun kohteena on väärinkäytöksestä tietoisena ollut ja ko tuomarin valintaa edesauttanut Suomen valtiota edustava viranomaistaho. Kuten foorumilla esitetty, P. Hirvelän valitsivat salaisella valintapaneellla tahot, joiden päätöksista Ihmisoikeustuomioistuimeen valitetaan.

Miksiköhän J. Jonkka, joka todistettavasti - Huom! lainkäyttöasemassa alisteisen on aina kyettävä todistamaan esittämänsä - aiemmissa toimissaan/ päätöksissään on hyväksynyt viranomaisten harjoittamat kansalaisten oikeusloukkaukset, vasta nyt huolestuu viranomaistoimien laillisuusvalvonnasta.

Onko kenties syynä se, että "tapaus Päivi Hirvelä" on useiden tahojen toimesta  julkituotu kansainväliselle tasolle.

Onko kenties syynä se, että Euroopan Yhteisöjen toimivaltaiset viranomaiset ovat huomioineet Suomessa vallitsevan tosiasiallisen tilanteen esim.

- Etteivät viranomaiset valvo toisen viranomaisen toimia (Viite: Komission Suomelle antama virallinen lausunto vuonna 2006).

- Suomen lainsäädäntö ei ole läpinäkyvä, mikä ei rajaa mielivaltaisten päätösten mahdollisuutta (Viite: Komission Suomelle antama perusteltu lausunto 13072005).

- Suomessa puuttuvat tehokkaat ennaltaehkäisevät seuraamukset viranomaisten väärinkäytöksiä kohtaan.

- Suomen hallintokäytäntöjä, joita ei ole tehty riittävällä tavalla julkisiksi, ei voida pitää Yhteisöjen oikeuden tehokkaana toimeenpanomuotona.

- Huolimatta siitä, että Suomi muuttaa lainsäädäntönsä vastaamaan yhteisöjen oikeutta, ei Suomi tosiasiallisesti noudata näitä...jne

Onko kenties syynä - eikä välttämättä vähäisempänä - EY-tuomioistuimen merkittävien edustajien kutsuttuna tekemä käynti Suomessa 21-24.05.2006. Käynnin viralliseksi syyksi on ilmoitettu aihe, joka tosiasiallisesti oli vuoden 2002 EU-maiden ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistyksen Helsingissä olleen kongressin sisältönä (HS 21052002).

"Kutsuttuna" tehty käynti ei ollut mikään kahvitilaisuus, vaan vakava Suomen oikeuslaitoksen ongelmiin puuttunut kokous. EY-tuomioistuimen tilaston mukaan vastaavia käyntejä muihin jäsenmaihin on tapahtunut Italiaan, Espanjaan, Kreikkaan ja Kyprokselle.

Käyntien asiasisältönä on ollut Yhteisön oikeuden ensisijaisuus kansalliseen perustuslakiin ja muihin lakeihin nähden ja mitkä ovat tämän ensisijaisuusperiaatteen vaikutukset.

Onko kenties syynä Eurooppaan esitetty kyseenalaistus Suomen oikeudesta kuulua Euroopan Yhteisöön, sillä kuten EU-komissaari Olli Rehn ilmoittaa, oikeusvaltion periaate on EU-jäsenyyskriteereistä tärkein (IS 18-19082007).

Mikäli edellä esitetyt olettamukset ovat aiheettomia, antanee tämä J. Jonkalle aiheen vastata asiassa.


Com Group
* * *
Helsingin Sanomat 18.8.2007 - PÄÄKIRJOITUS

Valitus tärkeä osa laillisuusvalvontaa

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on virkakautensa aluksi puhunut tärkeästä asiasta, viranomaistoiminnan laillisuusvalvonnasta. Hän etsii tasapainoa kansalaisten yksittäisten kanteluiden ja valvontaviranomaisten oma-aloitteisen toiminnan välille.

Heinäkuussa oikeuskanslerina aloittanut Jonkka puhui aiheesta äskettäin oikeuspoliittisen yhdistyksen Demlan kesäseminaarissa Lahdessa.

Kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien valvonta on periaatteessa järjestetty hyvin.

Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies pitävät huolen siitä, että tuomioistuimet, muut viranomaiset, virkamiehet ja yleensä julkisia tehtäviä hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Ongelmana välillä on, että kansalaiset eivät koe saavansa riittävästi oikeutta. Vääryyttä mielestään kokeneet haluaisivat virkamiehille kovempia seuraamuksia ja enemmän syytteitä kuin laiminlyönneistä nyt seuraa.

Kansalaisilta jää usein huomaamatta, että laillisuusvalvonnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on viranomaistoiminnan ohjaus. Paljastunut epäkohta on nähtävä esimerkkinä teosta, joka ei saa toistua. On siis katsottava eteenpäin eikä niinkään keskityttävä rankaisemaan tehdyistä teoista, Jonkka kiteyttää.

Jonkan mielestä laillisuusvalvonta ei saa olla liiaksi yksittäisten kanteluiden käsittelyä, vaan tarvitaan myös laillisuusvalvojien oma-aloitteista, virheellisiä viranomaiskäytäntöjä ja järjestelmäpuutteita etsivää toimintaa. Hyvä niin, mutta siitä ei saa seurata kansalaisille tunnetta, että heidän asiansa jäävät taka-alalle.

On tärkeää, että kansalaisten valituksiin suhtaudutaan vakavasti ja ne käsitellään nopeasti. Myös päätösten perusteluiden on oltava selkeitä ja kansantajuisia.

Laillisuusvalvojien työn painopisteen on oltava kansalaisten kuulemisessa ja vasta toissijaisesti, jos voimavarat siihen riittävät, omaehtoisessa toiminnassa.