Koivisto kieltäytyi haastattelusta!

[Jorma Jaakkola]

Suomen Kuvalehti nro 24/1966 Mauno Koivistosta, eduskunnan ulkopuolelta nimitetystävaltiovarainministeristä: 


KADUTTAAKO TOHTORI KOIVISTO?

JUHA TANTTU

Uuden hallituksen kiintoisimpia hahmoja on Mauno Koivisto. Kirvesmiehen pojan vaiheet satamatyöläisestä tiede- ja talousmieheksi ja valtiovarainministeriksi osoittavat poikkeuksellista lahjakkuutta ja tarmoa. Tavallinen kansalainen ajattelee finanssiministeriä kuitenkin vain hintojen nousun ja veronkorotusten aiheuttajana. Miten Koivisto vastaa tavalliselle kansalaiselle?

On kuuma, Ikkuna on auki. Ikkunan alla tuskailee Senaatintori. Autojen äänimerkit ja ykkösen raitiovaunun kitinä nousevat sumeina vanhastavaan kulmahuoneeseen. On kuuma. Mies on viileä. Huoneen tyyli ei imaise häntä mukaansa. Hänessä on vieläkin enemmän pankinjohtajaa kuin tyypillistä ministeriä. Hän ei selittele; hän kuuntelee, arvioi, toteaa.
Veronkorotukset hermostuttavat lehtiä ja kansalaisia. Puhutaan ministeri Koiviston juhannuspaketista».
- Minun kohdallani tämä on tietysti ollut täysin odotettua, minä luulen että muilla hallituksen jäsenillä on vähän enemmän totuttautumista, he eivät ole henkisesti valmistautuneet tämänlaatuiseen asennoitumiseen ehkä yhtä hyvin kuin minä.

Mies on viileä. Hän näyttää lähes kahden metrin mittaiselta, hänellä on isot kädet, neutraali puku ja hieman harittava rusetti. Yleisille ei nimi Mauno Koivisto sano sen enempää kuin useimpien muidenkaan uusien ministerien nimet; talouselämässä ja puolueissa on kuitenkin tiedetty odottaa hänen nousuaan.
Sosiaalidemokraattisille puoluetovereilleen hän on »timantinkova kilpailija tai kaveri, jolla on liikaa omia ajatuksia »tai ihana mies». Ei idealisti, hänestä sanotaan, mutta ihanteellinen.
Ja kiintoisin lausunto:
- Koivistosta ei tule sos.dem. puolueen puheenjohtajaa, mutta hänestä saattaa tulla tasavallan presidentti - viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua.

[Jorma Jaakkola]

Koivisto kertoo olleensa tekemisissä IMF:n kanssa.

Miksi IMF:n rahoja annettiin Neuvostoliittoon?

[Jorma Jaakkola]

 Ex-taistolainen Supoon

( Satakunnan Kansassa to 9.8.2007)

Turun yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola, 53, ryhtyy tutkimaan suojelupoliisin (Supo) lähimenneisyyttä, kertoi Turun Sanomat keskiviikkona.

Lehden mukaan toimeksianto liittyy Supon 60-vuotisjuhliin, joita vietetään 2009. Tutkittavan ajanjakson rajausta ei ole vielä päätetty, mutta Rentolan mukaan se tulee lähemmäs nykypäivää kuin aikaisemmissa tutkimuksissa.

Hänen mukaansa myös paljon puhuttu Rosenholz-aineisto käydään läpi, "jos aineisto on käytettävissä”.

Rentola siirtyy Supon palkkalistoille syyskuussa. Pesti kestää vuoden. Turusta hän sai virkavapaata vain muutaman kuukauden viranhoidon jälkeen.

Paljon muuta Supon historiaprojektista ei tiedetäkään. Rentola ja Supo vaikenivat keskiviikkona. Hankkeesta Supossa vastaava apulaisjohtaja Matti Simola kertoi sihteerinsä välityksellä sairaslomaltaan, ettei kommentoi asiaa.

Kaikenlainen epämääräisyys ja salamyhkäisyys on huono lähtökohta historiantutkimukselle. Muistatte varmaan millainen poru syntyi, kun tohtori Juhani Suomi sai yksinoikeudella tutkia presidentti Urho Kekkosen yksityisarkistoa.

Tämän hetkisen tiedon perusteella on vaikea sanoa, mistä Rentolan ja Supon yhteistyössä lopulta on kysymys. Mitä lähteitä tutkijalla on käytössä? Kuinka paljon rahoittaja eli Supo kontrolloi työtä? Ovatko työn tulokset tarkoitettu Supon omaan käyttöön vaiko julkisuuteen. Ja jos jälkimmäinen vaihtoehto on oikein, onko luvassa tieteellinen teos vai joku siloteltu 60-vuotishistoriikki?

On vaikea kuvitella, että historioitsija Rentola luopuisi tiedemiehen periaatteistaan uuden isännän palveluksessa. Mutta mistä sitä tietää. Riippumaton historiantutkimus on harvinaista.
Edellisen kerran Rentola työskenteli Supossa erikoistutkijana 2004-2006. Näistä töistä ei ole kerrottu julkisuuteen. Jatkopesti kertoo siitä, että ainakin Supo on ollut tyytyväinen Rentolaan.

Tutkimuksessaan Rentola on erikoistunut muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin, suomalaiseen kommunismiin sekä tiedustelupalveluihin. Hänen kuuluisimpia töitään ovat Kekkosen, kommunismin ja Kremlin kolmiodraamaa kuvaava Niin kylmää että polttaa (1997) sekä Neuvostoliiton suurlähettilään Aleksei Beljakovin toimintaa 1970-luvun alussa Suomessa kuvaava Vallankumouksen aave.

Rentolalla on aiheestaan myös henkilökohtaista kokemusta. Hän kuului 1970-luvulla Toimittajaliittoon, joka oli SKP:n vähemmistön eli taistolaisten yhteenliittymä. Se onnistui levittämään poliittista sanomaansa keskeisiin tiedotusvälineisiin, erityisesti Yleisradioon ja Helsingin Sanomiin.

Mika Koskinen    
Alma Media

Kirjoitus on kolumnina Satakunnan Kansassa to 9.8.2007, s. 5.

[Jorma Jaakkola]

Suomen Stasi-kohu puheenaiheeksi Saksassa

Elokuussa 2007

Aamulehti:

Tiivistelmä:

Aamulehti kirjoittaa että Saksassa Suomen Stasi-kohu on nostanut suomettumisen jälleen puheenaiheeksi. Asian nosti esille Süddeutsche Zeitung, jonka mukaan suomalaisilla nuorilla on halu tietää suomettuneisuuden ajasta, ja kertoo viimeaikaisesta asian tiimoilta käydystä keskustelusta. Koko keskustelu Stasi-arkistojen ympäriltä lähti liikkeelle Alma Median Helsingin toimituksen jutusta, jossa kerrottiin hallituksen määränneen Stasi-aineiston avoimeksi, vaikka näin ei kuitenkaan tapahtunut. Siitä lähti liikkeelle kuukauden kestänyt suojelupoliisin ja sisäministeri Anne Holmlundin kiertely, jonka jälkeen tahot myönsivät, että arkistoaineisto onkin ollut Suomessa jo pidemmän aikaa. Saksalaisartikkeli kytkee Stasi-salailun tulevaan Alpo Rusin vahingonkorvausoikeudenkäyntiin.

Media:  Aamulehti (printed version)
Päivämäärä: 8.8.2007
Kirjoittaja: Taneli Heikka[/size]

Osoite:
http://image2.m-brain.fi/index.asp?ResID=99&Sel=i%3D185532#1

Turun Sanomat:

Osoite:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-09,104:2:477526,1:0:0:0:0:0:
Julkaistu 9.8.2007 2:31:54

Suomalaisten Stasi-kiistely kantautui Keski-Eurooppaan

RISTO K. TÄHTINEN

Suomessa käyty kiistely Itä-Saksan entisen turvallisuushallinnon Stasin arkistojen avaamisesta on kantautunut nyt myös Saksaan. Keskustelu on noteerattu lukuisissa saksalaisissa lehdissä.

Saksassa ei kuitenkaan ymmärretä, miksi Stasi on juuri nyt Suomessa niin polttava ongelma.

Asiasta kirjoittaneen Süd-deutsche Zeitungin (SZ) kirjeenvaihtaja Gunnar Herrmann epäilee uutisköyhää kesäaikaa tai Alpo Rusin vahingonkorvausoikeudenkäynnin alkua.

Rusi vaatii valtiolta puolen miljoonan euron korvauksia aiheettomasta epäilystä Stasi-agenttina toimimisesta 1969-1976. Lehden mukaan lähes kaikki suomalaiset uskovat Rusin syyttömyyteen. Sen mukaan Suomen suojelupoliisi Supo on sekoittanut Alpon edesmenneeseen veljeensä Jukka Rusiin.

Keskiviikkona vaihtoehtoisessa päivälehti Tazissa kirjeenvaihtaja Reinhard Wolff epäili Stasi-paperien olleen Supon johtajan Seppo Nevalan eron todellisen syy.

Wolff muistuttaa, että Saksassa tutkijat, toimittajat ja uhrit saavat tutustua niin sanotussa Rosenholz-CD:ssä oleviin Stasin asiakirjoihin. Asiakirjoihin on kerätty Stasin tietolähteet. SZ:n mukaan Saksassa niihin kuuluu kymmeniä maan kansanedustajia, mutta monia on käytetty lähteenä heidän tietämättään. Rusin tapauksessa Supo ilmeisesti tulkitsi väärin Rosenholz-materiaalia, Herrmann tulkitsee.

Saksalaislehdet kertovat osan suomalaispoliitikoista haluavan julkistaa paperit, ja osan epäröivän.

Wolff ihmettelee Tazissa, miksei Supo halua avata papereita. Onko Supon kellarissa ruumiita, jotka Stasi-paperit toisivat julki, hän kyselee. Lehti kertoo Suomen tehneen kylmän sodan aikana monia kompromisseja ja kauppoja, joita ei enää mielellään muistella.

SZ puolestaan lainaa Huvud-stadsbladetin pääkirjoitusta, jossa sanotaan Suomen tuona aikana niianneen itään tarpeellista syvempään. SZ mukaan Rosenholz-tietojen piilossa pysyminen ärsyttää erityisesti nuoria, jotka haluavat tietää, mitä kylmän sodan aikana tapahtui Stasin sekä Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n kanssa.

SZ:n Herrmannin mukaan Stasin paperien avaaminen voisi olla alku suomalaisten omalle tilinteolle suomettumisen, Finnlandisierungin, aikaan. Lehti kertoo saksalaisille, että kylmän sodan aikaan suomalaisten kontaktit itäblokkiin olivat niin tiiviit, että Neuvostoliiton vaikutusvallasta kerrotaan edelleenkin vain villejä tarinoita Helsingissä.

Julkaistu 9.8.2007 2:31:54

[Jorma Jaakkola]

Aamulehti: He ovat voineet nähdä salaiset listat

Tiivistelmä:

Aamulehti kertoo suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Tiitisen vakuuttavan, ettei hänen mukaansa nimetyiltä Stasi-listoilta löydy yhtään merkittävää suomalaisen politiikan vaikuttajaa. Tiitisen mukaan listan henkilöt olivat lähinnä tieteen ja kulttuurin tekijöitä, jotka toimivat ”ideologisen innostuksen vallassa”. Aamulehti arvioi, ketkä ovat mahdollisesti päässeet tutustumaan näihin ”Tiitisen listoihin” ja Supon kokoamaan Rosenholz-aineistoon. Sen listalla on 4 kohtaa: Seppo Tiitinen, Mauno Koivisto, Paavo Nikula sekä "Muut". Näistä Eduskunnan nykyinen pääsihteeri Tiitinen pitää Stasi-vakoilusta syntynyttä kohua ylimitoitettuna ja asiantuntemattomana ”kesäviihteenä". Myös Tiitisen seuraajat Eero Kekomäki ja Seppo Nevala ovat arvatenkin tutustuneet listoihin.

Mauno Koivisto on kieltäytyi Aamulehden mukaan Stasi- ja KGB-aiheisesta haastattelusta.

Media:  Aamulehti (printed version) , Turun Sanomat
Päivämäärä: 6.8.2007
Kirjoittaja: Pekka Hyvärinen


Löytyy uutisista 6.8.2007, osoitteesta:
http://image2.m-brain.fi/index.asp?ResID=99&Sel=i%3D185287