SUOMI fuskaten ja huijaten Euroopan Unioniin

[jali raita]

Lauri Hannikainen

Asia: Suomen kansainvälinen asema

Kiitos kommenttiviestistänne  pvm 16.7.2007 Kalevi Kannukselle.

Kitkaa ei varmasti ole sopimusten eli Suomen sopimusvelvoitteiden Venäjän ja muun kansainvälisen yhteisön suhteen ja toisaalta suunnitellun Nato-jäsenyytemme kanssa. Kitkaa syntyy, jos on syntyäkseen eri osapuolten välillä sopimusten tulkinnasta tai ilman sopimuksiakin. Venäjän “legitiimi etu” Suomen suunnalla on se, että Suomea ei voida käyttää hyökkäysalustana Venäjää vastaan.  Pari sotaa itsenäinen Suomi on tuon tosiasian tunnustamiseksi käynyt. Suomi Marskin hyväksymänä ja osin ideoimanakin solmi  ns YYA-sopimuksen eli Paasikiven diktaatin kuten Stalin sitä luonnehti. Nykyinen Venäjä-sopimuksemme on tuon YYA-sopimuksen seurannainen. Suomen ehdoton kansallinen etu on, että Venäjä ei missään olosuhteissa koe Suomen suuntaa itselleen vaaralliseksi eli pelkoa siitä, että Suomea käytettäisiin hyökkäysalustana sitä vastaan. Kaikkinainen kanssakäymisemme senkaltaisen epäluulon vallitessa kärsisi ja ensimmäisenä kauppasuhteet. Kauppa Venäjän kanssa on meille äärimmäisen tärkeää. Sitä  ei tule asettaa vaaranalaiseksi. Venäjä puolestaan ei Suomen kauppaa tarvitse.

Pariisin rauhansopimuksessa Suomi sitoutui nykyisiin rajoihin silloisen Neuvostoliiton kanssa. Mannerheim moitti Paasikiveä siitä, että Suomi ei ollut neuvotteluissa tuonut esille niitä seikkoja, joiden perusteella Suomi olisi voinut välttää luovuttamasta alueitaan lopullisesti  Neuvostoliitolle.

Aluekysymyskin tulee nyt uuteen valoon pohtiessamme Natojäsenyyttämme ja Neuvostoliiton hävittyä olemasta, kylmän sodan loputtua ja Neuvostoliiton raunioille on tullut markkinatalouteen perustuva Venäjä, joka haluaa kehittää suhteitaan ns länteen.

Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikainen länsiliittolainen Yhdysvallat ei ole koskaan tunnustanut muuta kuin Neuvostoliiton ja nyt siis sen perijän Venäjän vuoden 1939 rajat. Tämän asian toi esille julkisuuteen silloinen ulkoministeri James Baker matkallaan Moskovassa maaliskuussa 1991. Asian julkisti mm Pravda näyttävästi ja Suomessa 7.3.1991 Turun Sanomat ja Yleisradion uutiset  mutta ei mm silloinen Uusi Suomi, Helsingin Sanomat eikä TV.

Mitä Yhdysvaltojen peruuttamaton kanta Venäjän rajojen osalta merkitsee Karjalan ja Petsamon osalta? Yhdysvaltalaiset yritykset eivät voi investoida luovutettuun Suomen Karjalaan ja Petsamoon, koska alueilla ei käytännössä  toimi Suomen virkavalta ja laki, jotka vain Yhdysvallat  tunnustaa laillisiksi toimijoiksi alueilla. Kaikkinainen yhdysvaltalaisten yritysten ja muiden instituutioiden kaupallinen ja muu yhteistyö alueilla on mahdonta, niin kauan kuin luovutetut alueet ovat Venäjän vaan ei Suomen määräysvallassa. Viipuriin aikoinaan pitkälle suunniteltu General Motorsin ja Uudenkaupungin autotehtaan hanke kariutui tästä syystä. Yhdysvaltojen johtoaseman Natossa ymmärtäen tulisi ongelmaksi se, miten Nato suhtautuisi noihin Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin, ja joiden luovuttamista Neuvostoliitto/Venäjälle USA ei ole hyväksynyt eli ei ole hyväksynyt Suomen ja Venäjän välistä nykyistä rajaa vuodelta 1944.  Tokkopa USA itseään tällaiseen sotkuun asettaisi ja ottamalla Suomen Natoon.

Suomen nykyisen kansainvälisen aseman ymmärtämiseksi tulisi tuntea lähihistoriaamme ja tulkita sitä edes maalaisjärjellä. Päätöksistä vastaavat nuoret poliitikkomme eivät lähihistoriaamme tunne eikä heillä ole edes maalaisjärkeä vaikka kuinka olisi vaikkapa entisen Maalaisliiton nykyisen Keskustapuolueen jäsenkortti taskussa.. Ensiksi kannattaisi lukea Erkki Hautamäen kirja: Suomi myrskyn silmässä osa 1 vv 1932-1940.

Tervehtien

Jali Raita, diplomi-insinööri
Somerolla 16.7.2007

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Lauri Hannikainen [mailto:lauhan@utu.fi]
Lähetetty: 16. heinäkuuta 2007 10:47
Vastaanottaja: Kalevi Kannus
Aihe: Re: VL:

Hei Kalevi Kannus

Ei kuitenkaan ole syytä ylikorostaa Suomen sopimusvelvoitteiden ja
Nato-jäsenyyden välistä kitkaa. Kyllä esim. Ahvenanmaa-asiassa
saataisiin aikaan ratkaisu.

Lähetin HS:lle pienen mielipide-kirjoituksen, saa nähdä, julkaisevatko.

Terv sateisesta Itä-Suomesta.

Lauri Hannikainen
Professor of International Law
Faculty of Law, 20014 University of Turku, Finland
email: lauhan@utu.fi
tel. +358-2-3335517, +358-9-7557894
telefax: +358-2-3336570

[jali raita]

UUNO TURHAPUROMAISTA POLITIIKKAA

Spede  Pasanen ehdotti meille suomalaisille aikoinaan ongelmiemme ratkaisemiseksi sodan julistamista Ruotsile. Sen jälkeen koko Suomen sakki marssisi Haaparantaan ja antautuisi Ruotsille. Tämän jälkeen  talous- ja muut ongelmamme olisivat rikkaan Ruotsin päänsärky. Tällaisella  Uuno Turhapuromaisella reseptillä Mauno Koivisto näyttää toimineen viedessään meidät EU:hun.

Mauno Koivisto fuskasi ja aktiivisesti “unohti” kertoa  sen, että  Suomea sitovat kansainväliset sopimukset kuten

•   Pariisin rauhansopimus
•   Ahvenanmaan linnoittamattomuussopimus ja
•   V-sopimus

voimassa ollessaan tekivät ja edelleen tekevät tehottomaksi liittymisemme EU:hun.  Hallituksen esityksessä HE 135/1994 eduskunnalle liittymiseksemme EU:hun oli oletettu, että Suomi mukauttaa kansainvälisiä sopimuksiaan EU-kelpoisiksi tai irtisanoo ne.  Hallituksen esityksessa HE 135/1994 Eduskunnalle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä on lausuttu mm

Vaikutukset Suomelle
   Euroopan unionin jäsenyys merkitsee edellä selostetun mukaisesti, että Suomi siirtäisi eräillä yhteisön toimialoilla sopimuksentekovaltaa yhteisön toimielimissä käytettäväksi. Suomi osallistuisi yhteisön jäsenenä yhteisön sopimuspolitiikan kehittämiseen. Sopimuksentekovaltuuksien siirtäminen yhteisön toimielimille on ristiriidassa hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen valtiosopimusten tekemistä koskevien määräysten kanssa ja edellyttää siksi hyväksymistä perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
   Suomen mukautumisesta EY:n voimassaoleviin sopimuksiin on määräyksiä liittymisasiakirjassa. Yleisenä sääntönä voidaan pitää sitä, että yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat EY:n ulkosopimukset liittymisasiakirjan perusteella sitovat Suomea jäsenyyden voimaantulosta osana EY:n voimassaolevaa oikeutta ja että Suomelle syntyy jäsenyyden voimaantulosta oikeudellinen velvoite liittyä ulkosopimuksiin, joiden sopimuspuolina ovat EY:n ohella myös jäsenvaltiot.
   Eduskunnan hyväksyminen tullaan aikanaan valtiosäännön mukaisesti pyytämään EY:n ulkosopimuksille, joiden sopimuspuoleksi Suomi liittyy. EY:n oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti Suomen on EU:n jäsenyyden toteutuessa mukautettava omat valtiosopimuksensa jäsenyyden vaatimusten mukaisesti. Käytännössä mahdolliset ristiriidat poistetaan irtisanomalla tai muuttamalla aikaisempia valtiosopimuksia tarvittavilta osin. Liittymisasiakirja sisältää määräyksiä eräistä sopimuksista, jotka Suomen on irtisanottava jäsenyyden voimaantuloon mennessä. Niitä selostetaan jäljempänä jakson 5 yhteydessä. Suomen valtiosopimusten mukauttamisesta EU:n jäsenyyteen johtuvat sopimustoimet on tarkoitus valmistella syksyn 1994 aikana ulkoasiainministeriön toimesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Ainakaan edellä mainittuja sopimuksia
•   Pariisin rauhansopimus
•   Ahvenanmaan linnoittamattomuussopimus ja
•   V-sopimus
ei ole mukautettu tai irtisanottu liittyessämme EU:hun. Käsillä näyttääkin olevan Suomen harkittu huijaaminen, jonka kohteina ovat EU:n komissio ja EU:n jäsenvaltiot kuin myös ne valtiot, joiden kanssa olemme sopimussuhteessa kuten Venäjä ja joiden välisiä  sopimuksiamme emme ole mukauttaneet tai irtisanoneet, sekä myös Suomen kansa.

On selvää, että Venäjän sopimuksessamme ei ole pykälää , jossa sanottaisiin selvästi ettemme voi liittyä Natoon., Onko V-sopimus este riippuu siitä, mitä sanalla este tarkoitetaan ja miten sen toinen sopijapuoli eli Venäjä tulkitsee. Siitä riippumatta minkälaisia sopimuksia meillä Venäjän kanssa on tai ei ole, niin maantieteelle emme voi mitään kuten Paasikivi ja Stalin ovat todenneet. Ilman V-sopimustakin meidän suomalaisten tulisi ymmärtää Talvisodan ja Jatkosodan kokemuksiin viitaten, että Venäjä ei koskaan tule sallimaan missään olosuhteissa sitä, että Suomea voitaisiin käyttää hyökkäysalustana sitä vastaan.

Venäjä on ottanut virallisestikin kantaa  Nato-jäsenyyteemme ja viimeksi ulkoasiainministeri Ilkka Kanervan vierailulla Moskovaan Venäjän ulkoasianministeri Lavrov totesi Natosta kysyttäessä, että Venäjä ei näe tarpeelliseksi jakolinjojen muodostumista Eurooppaan. Venäjän pääesikunnan päällikkö vierailullaan  Suomeen totesi mm, että Suomen Natojäsenyys ei ainakaan paranna Suomen turvallisuutta. Selvää tekstiä ja niin, että sen tyhmemmänkin pitäisi ymmärtää.

Venäjän virallinen kannanotto sopimuksiimme tuli selvääkin selvemmäksi Lavrovin kannanotossa, jossa hän edellytti, että Suomen hallitus ja päättäjät kunnioittavat tekemiään kansainvälisiä sopimuksiaan.

Suomea rasittaa siis ainakin edellä kerrotut kansainväliset sopimukset, joista EU- kumppanimme eivät ole ja ole olleet tietoisia. Olemme toimineet kuin myyjä, joka on huijannut ostajaa myydessään kiinteistön, johon liityviä rasitteita ei ole kertonut ostajalle. Ostaja on toiminut hyvässä uskossa luullen ostaneensa rasitteista vapaan kiinteistön. Myyjä on toiminut harkitun petollisesti ja kauppa voidaan purkaa.

On aivan selvää, että kun V-sopimus tehtiin, niin tuolloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto veti venäläisiä höplästä, koska hänellä oli jo silloin tavoitteena Suomen liittyminen EU:hun, ja tuo liittyminen olisi ristiriidassa juuri solmitun V-sopimuksen kuin myös Pariisin rauhansopimuksen  sekä Ahvenanmaan linnoittamattomuussopimuksen kanssa.

Olemme nyt huonommassa asemassa kuin marraskuussa 1939. Nyt me olemme rikkoneet useita kansainvälisiä sopimuksia eikä mikään toinen valtio, EU tai Natokaan varmastikaan tule avuksemme kriisiä selvittämään. Siperia tulee meitä karmealla tavalla  opettamaan, kuten Esko Aho on filosofoinut. “Pacta sunt servanda” eli “sopimuksia on noudatettava” tulee meitä puremaan.

Jali Raita, diplomi-insinööri
Somerolla 16.7.2007

[Info]

SUOMI fuskaten ja huijaten Euroopan Unionin jäseneksi.

Euroopan Unionin jäsenyyden vaikutus Suomen oikeusjärjestykseen ja päätöksentekojärjestelmälle.

Suomen oikeusjärjestykseen siirrettiin osa yhteisön oikeutta jo ETA-sopimuksella.

.. Suomen on EU:n jäsenyyden toteutuessa mukautettava omat valtiosopimuksensa jäsenyyden vaatimusten mukaisesti. Käytännössä mahdolliset ristiriidat poistetaan irtisanomalla tai muuttamalla aikaisempia valtiosopimuksia tarvittavilta osin. Liittymisasiakirja sisältää määräyksiä eräistä sopimuksista, jotka Suomen on irtisanottava jäsenyyden voimaantuloon mennessä..

.. Suomen valtiosopimusten mukauttamisesta EU:n jäsenyyteen johtuvat sopimustoimet on tarkoitus valmistella syksyn 1994 aikana ulkoasiainministeriön toimesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Onko näin toimittu?

SUOMI on ulkopolitiikan osalta menettänyt  suvereenin valtion itsenäisyyden.

.. Suomelle syntyy jäsenyyden voimaantulosta oikeudellinen velvoite liittyä ulkosopimuksiin, joiden sopimuspuolina ovat EY:n ohella myös jäsenvaltiot.

Suomen ulkopolitiikan johdolla on mahdollisuus  tehdä vain ”sinunkauppoja”, sekä osallistua ”kansantanhujuhliin”; Eduskunta voi seurata tapahtumia voimattomana sivusta.

<a href="http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex4000.sh?${APPL}=veps7099&${BASE}=veps7099&${THWIDS}=232.11/112562&${TRIPSHOW}=html=vex/vex5000+form=vex5000&${THWURLSAVE}=11/114912&${savehtml}=/triphome/bin/vexhaku.sh%3Flyh=HE" target=_blank>
Laki luettavissa eduskunnan tiedostossa:[/url]