PARAS-hankkeen tausta

[Jorma Jaakkola]

EY:n aluehistoria vuodesta 1985 Paras-lakiin

Tilapäiseksi säädetyn Paras-hanke-lain voimassaoloaika loppuu 31.12.2012.

Päivitetympää tietoa löytyy osoitteesta:

http://keskustelu.promerit.net/index.php/topic,1129.msg6226.html#msg6226

Vielä lisätietoa:

Nyt on tekeillä uusi laki, joka sisältyy Maastrichtin sopimuksen Sosiaalipolittiseen pöytäkirjaan.
pöytäkirjaan sisällytettiin kansanterveys.

Samaten Suomi hyväksyi jo v 1993 aqcuisen Kuntarahoituksesta.

Samalla Kuntarahoituksella (ylikansallisella lainalla) on velkaannutettu muuallakin kuin Suomessa  

Käyhän kotisivullani http://koti.mbnet.fi/jorjaa/

Myös linkistä Kuntauudistus eli http://www.koti.mbnet.fi/jorjaa/kuntauudistus.php
selviää EY:n aluepoliittisesta historia Strasburgissa lokakuussa 1985 tehdystä määräyksestä alkaen ja Suomen EY-sopeuttamislakeihin huhtikuusta 1991 alkaen.

Kokoelman lopusta löytyy Suomen EY-neuvottelujen taustan pdf-muotoisiin asiakirjakopioihin kaksi linkkiä.

[Jorma Jaakkola]

Ns. Pekkarisen kuntakartta



Tässä EY:lle esitetty NUTS 3-kartta, joka on englanninkieliseen muistioon liitetty päivättynä 22.7.1993.

[Jorma Jaakkola]

Tähän mennään:

Päivystyspalvelut halutaan samalle tasolle koko maassa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ehdottaa, että sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon että sosiaalitoimen päivystyspalveluista vastaisi vain noin 15 palvelujen järjestäjää.

Varsinaisen sairaala- ja laitospäivystyksen rinnalle pitäisi THL:n mukaan kehittää uudenlainen akuutin kotihoidon malli, jotta erityisesti vanhusväestö pystyisi selviytymään kotona nykyistä paremmin.

THL on selvittänyt päivystyspalvelujen järjestämistä ja selvityksen tuloksia pohditaan sairaanhoitopiirien johtajien tapaamisessa tänään Helsingissä.

Tällä haavaa sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykset on järjestetty hyvin kirjavasti eri puolilla maata, joten tasa-arvo toteutuu hyvin heikosti. Myös päivystysten järjestämiseen käytettävissä resursseissa on suurta paikallista vaihtelua.

(MTV3 - STT)

Lähde:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/03/1510921/paivystyspalvelut-halutaan-samalle-tasolle-koko-maassa

[Jorma Jaakkola]

Katso:

http://www.ostro.chamber.fi/_FileRoot/528970.pdf

Viime viikolla uutiset kertoivat, että Tanskassa kuntaliitokset tapahtuivat kivuitta, kaikki ovat tyytyväisiä.

Tanskassa terveyspalvelut ovat kuntajakoperusteena.

Huomattakoon, että esim. terveyspalvelut, energia, puhdas vesi ja jätehuolto ovat olleet 1980-luvulla salaisella ostoslistalla - siis kasvottomien ylikansallisten markkinavoimien nurkanvaltausten kohteena.

[Jorma Jaakkola]

Mitä PARAS-hankkeen taustalla?

Satakuntalaista kansanedustajaa Timo Kallia (kesk.) pidetään PARAS-hankkeen isänä. Se ei pidä paikkaansa.

PARAS-laki on todellisuudessa EU-sopeutuslaki.

EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasianministeriössä jo vuonna 1992.

Suomen EU-neuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä eli NUTS-jako.

Suunnitelma muotoutui seuraavaksi: 
NUTS I - 5 suurlääniä
NUTS II - 19 maakuntaa, jotka jo olivat olemassa EY:n EMOTR-rahojen jakamista,
  ja myöhempää EU-tukien jakoa, hallinnointia ja valvontaa varten
NUTS III - 88 pientalousaluetta, joista nyt tehdään PARAS-lain edellyttämät suurkunnat. Niiden tehtäväksi tulee peruspalveluiden "turvaaminen".

Silloinen sisäasianministeri Mauri Pekkarinen esitteli suunniltelmaa EY-ministeriryhmälle jo 17.1.1993.

Kuntakartta EU-neuvotteluja varten oli 22.7.1993 esillä EY-ministerirymän kokouksessa.

Katso ja tulosta kartta osoitteesta
http://www.promerit.net/EU.kuntakartta.html


Nämä paperit ovat olleet allekirjoittaneen hallussa vuoden 2000 alusta, joten tämän ketjun kirjoitukset perustuvat hankkeen kehittymisen seuraamiseen monen vuoden ajalta.

Kuntataloudet on tarkoituksella saatettu kestämättömään tilaan, vai voiko joku todellakin väittää, että kunnat vapaaehtoisesti liittyisivät yhteen.

Suurkunnista ei ole apua kuntalaisten peruspalveluiden takaamiseen.

Tiivistetysti voidaan sanoa:
Kyseessä on päätöksenteon siirtäminen perinteisen kuntademokratian ulottumattomiin.

Ykkösasia olisi valtionhallintotasoa kritisoiden puida, mitä kuntien alijäämäisen talouden takana on!

Lähihistorian taustoja löytyy osoitteesta:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0

Nöyrä toivomus: Viekää viestiä tiedoksi netin ulkopuolelle.

Hyviä lukuhetkiä allaolevien viestien lukemisessa!

18.1.2008 klo 15.13

Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(a)pp6.inet.fi

[Jorma Jaakkola]

Tähänkö Suomessa on tarkoitus mennä?

Ulkomaalaisten omistuksessa oleva lääkäritalo MedOne suorittaa koko maan terveyspalveluiden nurkanvaltauksen?

Uutinen:

Vantaa ulkoistaa kokonaisen terveyskeskuksen päivystyksen
Julkaistu 29.12.2007, klo 16.43 (päivitetty 29.12.2007, klo 20.32)

Vantaalla Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystys ulkoistetaan ensi vuoden alussa, jolloin päivystystoiminnasta vastaa yksityinen päivystys- ja hoivapalveluyritys MedOne. Kyseessä on terveysalan suurin ulkoistamisoperaatio.  
   
Suurin osa Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystyksen lääkäreistä on MedOnen palveluksessa. Tuntuva palkankorotus on houkutellut hoitajia ja lääkäreitä Vantaalla yksityiselle puolelle.

Koko terveyskeskuksen henkilökunnan ulkoistamisen toivotaan tuovan noin 900 000 euron vuosisäästöt, mikäli turhat lähetteet saadaan karsittua.[/b] Potilaat pyritään tutkimaan entistä tarkemmin jo päivystyksessä.

Vantaan terveyskeskuspäivystyksen ylilääkäri Jarmo Kantonen sanoo, että ulkoistamisella pyritään siihen, että potilaat saataisiin entistä paremmin hoidettua ja että henkilökunta olisi kaikki saman organisaation alla.

Sairaanhoitopiirin johto on huolestunut Vantaan ulkoistamisvillityksestä: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n varatoimitusjohtaja Seppo Kivinen pelkää, että potilaiden hoito saattaa jopa huonontua.

- Minua huolestuttaa potilaiden kannalta se, että tuleeko tänne rajapintoja, jotka huonontavat potilashoitoa. Sehän on se, joka näkyy ulospäin. Ja sitä ei saisi tapahtua. Se on huolestuttavin asia tällä hetkellä.

Tähän mennessä Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen hoitajista alle kymmenen on siirtynyt MedOneen. Yhteensä päivystyksessä tarvitaan noin 20 hoitajan työpanos.  <<

Ks osoite:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id78673.html

[Jorma Jaakkola]

MTV3:n 45 minuuttia teki asiasta ensimmäisen ohjelman marraskuussa 2005.


MTV3:n 45 minuuttia:
>> MedOne - keikkalääkärit kukkarollasi 
 
Joukko lääkäreitä perusti viisi vuotta sitten terveyspalveluja tarjoavan yrityksen nimeltä MedOne. Ensin he myivät keikkalääkäreitä, nyt on tarjolla kokonaisten terveyskeskusten ulkoistamispalveluita.

MedOne vastaa jo seitsemän terveyskeskuksen toiminnasta ja lisää on luvassa. Mutta kunnille ja veronmaksajille terveyskeskuksen siirtäminen yksityisen yrityksen ylläpitämäksi ei tule juurikaan omaa tuotantoa edullisemmaksi. Yksityistämisen syy on monin paikoin se, ettei julkisiin lääkärinvirkoihin riitä hakijoita.

MedOne puolestaan on ollut omistajilleen rahasampo. Ja se hamuaa lisää kuntien avoterveydenhuollon peräti 10 miljardin euron markkinoista.

Kuka omistaa MedOnen?

45 minuuttia pyysi MedOne -konsernin osakasluetteloita marraskuussa 2005 osakeyhtiölakiin vedoten. Osakeyhtiölain mukaan "osakeluettelo ja osakasluettelo on pidettävä yhtiön pääkonttorissa jokaisen nähtävänä. Jokaisella on, korvattuaan yhtiön kulut, oikeus saada jäljennös osakeluettelosta ja osakasluettelosta tai niiden osasta."

MedOne ensin kieltäytyi toimittamasta tietoja. "Ei varmaan kukaan halua julkisuutta näistä lääkäreistä. Tämä on tavallaan tämmönen professio, jossa halutaan tavallaan suojella sitä lääkärin yksityiselämää", toimitusjohtaja Pertti Karjalainen perusteli 45 minuutin haastattelussa 23.11.2005.

MedOne -konserniin kuuluu useita eri yhtiöitä. MedOne Group Oy omistaa MedOne Oy:n koko osakekannan ja MedOne Oy puolestaan omistaa koko MedOne Hoivapalvelut Oy:n osakekannan sekä enemmistön DocOne Oy:n osakekannasta.

45 minuuttia pyysi osakasluetteloita uudelleen joulukuussa ja helmikuussa lakiin vedoten. Yritys toimitti pyydetyt osakasluettelot 17.2.2006. Toimitusjohtaja Pertti Karjalaisen mukaan tiedot muuttuvat jopa päivittäin. <<

http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?425969

Kuka omistaa MedOne'n?

Googlettamalla löytyi USAn lippu osoitteesta:
http://www.medone.com/

[agrologi]

Julkinen sektori on salannut lähes kaikki saamansa tiedot, sekä kunnallisella että valtion tasolla. Professori Suikkasen (LY) mukaan tulevaisuudessa nykyiset julkishallinnon palvelut siirtyvät yhtiöiksi, kuten postista ja VR:stä on jo huomattu. Vähin erin mm. kunnallinen terveydenhuolto muuttuu yksityisvastaanotoiksi, jolloin mitataan asukkaiden taloudellinen asema, esim. "oikeus lääkäriin vai ei" sen perusteella pystyykö maksamaan yksityisvastaanoton lisätutkimuksineen. Samoin käy peruskoulujen ym., joten luultavasti oppivelvollisuus lopetetaan silloin.

EU:n aluepolitiikka on selvästi rajattu kolmion Turku-Tampere-Helsinki-Turku -kolmion sisäpuolelle. Vain tällä alueella saa mahdollisesti valtion rahoitusta sekä tiestö ym. palvelut säilyvät. Muu Suomi autioitetaan vähin erin, oli kyse sitten alue- tai maaseutupolitiikasta.

[Jorma Jaakkola]

KUNTIEN PAKKOLIITOSTEN TAUSTASTA


Nykyisessä kuntien talousahdingossa on kysymys EU:n aluehallinnon pakkototeuttamisesta. Allekirjoittaneella on Ulkoministeriön asiakirjoja, joista ilmenee, että Sisäasiainministeriössä oli jo 10.1.1993 valmis suunnitelma jakaa maa 88 kuntaan. Kuntajaon kartta oli esillä EY-ministeriryhmän kokouksessa 26.7.1993.  Esimerksi Satakunnan kartalle on nimetty Huittisten, Rauman, Porin ja Kankaanpään kaupungit.

Mitä hyötyä on liittää alijäämäisiä kuntia, sillä kuntaliitoksilla ei taloustilanne parane. Demokratia muuttuu näennäisdemokratiaksi, koska kuntapalvelut siirtyvät ulkomaalaisten sijoittajien rahastuksen piiriin, jossa palveluiden laskut kohoavat.

Kalevi Sorsan kirjasta UUSI ITSENÄISYYS", 1992, ilmenee totuus. Sivulta 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:
”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin näh­den. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtä­vä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romutta­mis- ja yksityistämispyrkimyksistä.”

Ks. tarkemmin "Suomalainen vaalipetos - Salaten ja valehdellen EU:hun"
http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html

Oliko 1990-luvun lama tarkoitus?

1990-luvun alussa tehdystä valtionlainasta, sen määrästä ja lyhentämisestä ei paljon puhuta. Vielä vähemmän tiedetään laman taustasta ja ns. Koiviston konklaavista, jossa presidentti Koivisto kyykytti Korkeinta oikeutta väärästä päätöksestä, jossa valuuttalainaa ottanut yrittäjä oli voittanut pankin. On pöyristyttävää, että hyvinvointivaltion ja oikeudenmukaisuuden puolustamista markkinoiva presidentti Tarja Halonen on päättänyt salata Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen seminaarin (6.5.1992) asiakirjat, jotka mitä todennäköisemmin ovat merkittävää todistusaineistoa siitä, miten Suomen taloutta saatettiin katastrofiin, josta ei vieläkään ole päästy eroon.


Elinkaarimalli taivaan lahjana

Sven Olof Jakobssonin kirja ”Salainen asiakirja No 1” kertoo, mihin talousahdingolla pyritään. Valtion ja kuntien talousrasitusten lievittämiseksi on kehitelty niin kutsuttu PPP, Public-Private Partnership –yksityisrahoitusmalli. Se on keino kuntien kytkemiseksi ulkomaalaisen rahavallan liekaan. PPP:stä on muotoutunut myös suomalaisempi käsite, Elinkaarimalli, vaikka itse asian sisältö on useammalle "kadunmiehelle" ja myös poliitikolle täysin outo. Se on ymmärrettävää, sillä julkista keskustelua vältetään, jottei rahoitusmalli herättäisi turhia epäluuloja.

Kunnat ovat tähän asti itse tuottaneet hyvinvointipalvelut, mutta epävarmat talousnäkymät ja valtion tekemät päätökset ovat heikentäneet kuntien tulopohjia rajusti. Alijäämäisestä taloudesta huolimatta pitää kansalaisille tarjota lainmukaiset palvelut. PPP iskee tähän rakoon. Rahapulassa kamppailevien kuntien mielestä Elinkaarimalli koetaan kuin taivaan lahjana, mikä on tarkoituskin. Se tarjoaa julkisiin rakennushankkeisiin yksityisen kokonaisrahoituksen sillä periaatteella, että rahoittaja omistaa rakennuskohteen, esimerkiksi koulun, sairaalan tai vanhainkodin, ja rakentamisen suorittaa rahoittajan kanssa yhteistyötä tekevä kumppani.

”Taivaan lahjana” voi olla esimerkiksi projektiyhtiö Arandur, jolle kunnan tai kuntainliiton ei tarvitse rahoittaa hanketta kertamenona, vaan maksaa ainoastaan vuokraa palvelusopimuksen ajan.

Rakennuskohde on mahdollista lunastaa kesken sopimuskauden, mikä tuskin on mahdollista huomioiden kuntien yhä tiukkenevan taloustilanteen. Mutta sopimuskauden päätyttyä se on viimeistään tehtävä. Ellei näin käy, jää kohde ja sen toiminta ulkomaalaisen rahoittajan/sijoittajan haltuun ja silloin rahastus on sen mukaista.

Nykyisiä Suomen päättäjiä ei taloustilanne askarruta 30 vuoden kuluttua.

Kysymys kuuluu; tuleeko valtion lainata lapsiltamme rakentaakseen esimerkiksi moottoriteitä tänään?

Ainakin seuraaviin investointikohteisiin on päätetty soveltaa PPP-mallia: Järvenpää-Lahti moottoritie, Kilon sosiaali- ja terveysasema, Partaterän jätevedenpuhdistamo ja Tapiolan terveysasema.

Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(a)pp6.inet


Muokattu 18.1.2008 klo 12:46