Kuka oli laman "päämies"?

[Kalevi Kannus]

LAMAn jälkiajan"vastuunkantajat"?  [/b]

IKIOMA ilosanoma asuntoluottovelkaisille..:

pankkeja valvova Rahoitustarkastus on jo vuosia suorastaan vaatinut pankkeja suojautumaan luottotappioriskeiltä. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole kansalaisille tarjottu, vaikkakin se on Ratan sivuilta löydettävissä - harva tulee sitä etsineeksi. 

Suomeksi sanottuna, pankkien on pakko linkeissä tarkemmin selitettävällä tavalla suojautua mahdollisilta luottotappioriskeiltä muun muassa erilaisilla ns. luottojohdannaisilla.

Kyseessä on siis viranomaisten pankeilta edellyttämä luottovakuutus.
http://www.rahoitustarkastus.fi/NR/rdonlyres/007FA6C4-8D7E-4854-A9BD-6B8DEAE4A27C/0/K0332000tto.pdf

http://www.rahoitustarkastus.fi/NR/rdonlyres/10747EF5-8704-4AA3-BE34-B88DDC83840A/0/44astd1.pdf

LUOTTOJOHDANNAISTEN KÄSITTELY LUOTTOLAITOSTEN VAKAVARAISUUSLASKENNASSA JA SUURISSA ASIAKASRISKEISSÄ

Dnro 22/349/2000 1 (14)
RAHOITUSTARKASTUS Kannanotto K/33/2000/tto

Julkaisusarjat Tukitoimintojen osasto
5.12.2000

2. Mikä on luottojohdannainen?
Luottojohdannaiset on yleistermi niille erilaisille rahoitusinstrumenteille, joilla pyritään luottoriskin tehokkaaseen hallintaan. Instrumentteja käytetään lainoihin tai muihin omaisuuseriin liittyvän luottoriskin vähentämiseen tai ottamiseen taseen ulkopuolisilla tapahtumilla.
 
3. Mitä Rahoitustarkastus edellyttää luottojohdannaisten riskien hallinnalta?
Rahoitustarkastus edellyttää, että ennen luottojohdannaistoiminnan aloittamista luottolaitos on varmistunut siitä, että sillä on riittävät toimintaperiaatteet, valvonta ja resurssit luottojohdannaistoiminnan harjoittamiseen.
 
Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkijaryhmä
 
 

[Kalevi Kannus]

KUKA oli laman "päämies"?

Pentti Kouri:  Suomen omistaja ja elämäni muut roolit; ISBN 951-1-14214-3,  Kustannusosakeyhtiö OTAVA - 1996.

Pankkien kriisi, joka oli todellisuudessa rahakriisi, tuhosi Suomen talouden jo 80-luvulta lähtien. Kuka oli  "päämies". Vai oliko sellaista? Pentti Kouri on kysynyt sitä jo vuonna 1996, silloin julkaistussa kirjassaan. Kirja on "kadonnut" antikvaarien kokoelmiin...



Suomessa tuskailun kohteena ovat  ”Tiitisen listat”, eli lähihistoriaa ei ”virallinen Suomi” halua suurin surminkaan avata. Totuuden kaltainen kokonaisuus  on kerättävä löytöinä kirjallisuudesta.

TOINEN TODISTUS

Yleisesti tiedetään, että  pankkikriisin "hoitoon"  liittyy joukko salaisia neuvonpitoja ja salaisia sopimuksia.

Mauno Saari kirjassaan Minä, Christopher Wegelius; ISBN 951-20-4000-X, Gummerus kirjapaino, 1992, kertoo SKOPin Juhani Riikosen ja Suomen Pankin Matti Vanhalan erittäin salaiseksi määrätystä sopimuksesta:

- He sopivat, että Suomen Pankki pidetään herkeämättä ajan tasalla. Vanhala oli erittäin huolestunut siitä, että Suomen Pankki nyt joutuu, tai sen tulkitaan ryhtyneen Skopin tukijaksi ja lisäksi menettelytavoilla, josta muut pankit ja lehdistö tietysti riemastuvat. Mutta esitettyään huolensa Vanhala lupasi, että ”jos ulkomaisessa  fundingissa (rahoituksessa) esiintyy ongelmia, Suomen Pankki tulee huolehtimaan siitä, että riittävä funding on aina olemassa”.
- He haluavat (Suomen Pankki), että kaikki toimenpiteet, joita he mahdollisesti tekevät, ovat sellaisia, että markkinat eivät niitä voi nähdä Suomen Pankin toimenpiteinä ennen, nyt, eikä myöskään koskaan jälkeenpäin, salaisessa muistiossa lukee.

Niin kuin Viron patsaskiista osoittaa kansalliset traumat ja kärsimykset ovat syvällä kansakunnan muistissa. Suomessakaan politiikan etuvartion typerät lausunnot ja varsinkaan peittelyt ja valheet tositapahtumien muuttamiseksi eivät paranna haavoja, päinvastoin ne ovat tuskallista suolaa arpienkin alle.

.. työttömien joukkohaudat, hirressä roikkuvat yrittäjät; siis, kuolleet haudatkoon kuolleensa.

ELÄMME RIKOLLISEN OIKEUDEN AIKAA.

Tässä vielä ote Wegeliuksen päiväkirjasta:

-  Hän katsoo Riikosen ojentamaa paperia, jonka jokaisen kolmen liuskan oikeaan yläkulmaan on kirjoitettu ”SÄILYTETTÄVÄ KASSAKAAPISSA, EI SAA KOPIOIDA MISSÄÄN OLOSUHTEISSA” sekä päivämäärä. ../..

-  Paperin kulmaan on käsin kirjoitettu, että se on numero yksi. Kolmannella liuskalla lopussa on luettelo henkilöistä, joille on toimitettu oma numeroitu kappale. Kaikkiaan niitä on kaksitoista, kaikki miehiä. Kalevi Kauniskankaan numero on kakkonen ja Juhani Riikosen kolmonen.

-  Paperi on salainen, koska se sisältää Suomen Pankin ja Skopin välisen  epätavallisen sopimuksen ja sen lisäksi heidän sisäisen analyysinsä tilanteesta. Riikosen kirjoittama muistio kuvaa hänen ja Suomen Pankin Matti Vanhalan 13.12.1089 käymää keskustelua. ../..

Näin Cristopher Wegelius Mauno Saaren kirjassa, vuonna 1992...