Haastetta kansanedustajaehdokkaille

[Jorma Jaakkola]

141-tukien takana on VAALIPETOS, jonka valtionhallinnon asiakirjat todentavat.

[/font]

Haaste koskee myös nettikirjaani, jota parasta aikaa - kokonaisuudessaan - päivitetään osoitteeseen:
http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html

Hyvät lukijat!
Viekää tietoa netin ulkopuolelle, ns. kahvipöytäkeskusteluihin.

[Jorma Jaakkola]

141-tukien takana on VAALIPETOS, jonka valtionhallinnon asiakirjat vuodelta 1994 todentavat.
Tein tämän alustukseni haastaakseni  kansanedustajaehdokkaat keskusteluun ja selvittämään 141-artiklan (Etelä-Suomen maatalouden) tukien jatkoa vuoden 2007 jälkeen.
[/b]

Komission lakitekstin, päätös  C(2004)475 16.3.2004, mukaan Suomen oli toimitettava yksityiskohtainen raportti 30.6.2006 mennessä.
Komissio ei ole vastannut Suomen raporttiin.

Komission 16.3.2004 antamaan tylyyn 141-artiklan jatkoa koskevaan lakitekstiinliittyvät asiat löytyvät osoitteesta
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=12.0

Onko hankala asia siirretty eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan? 

Komission 16.3.2004 notifioiman 141-artiklan jatkoa koskevan päätöksen C(2004)475 4 artiklan teksti on kirjoitettu ministeri Korkeaojan  vaatimuksesta:

>>4 artikla
Suomen on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2006 yksityiskohtainen kertomus tällä päätöksellä hyväksyttyjen toimenpiteiden soveltamisesta ja siitä, miten ne ovat vaikuttaneet Suomen maatalouden yhdentymiseen yhteiseen maatalouspolitiikkaan.<<

Huom!
Yo. tekstistä Korkeaoja on jättänyt sanan yhdentymiseen edeltä pois sanan täysimääräiseen.

Kysyin maatalouskomissaarilta vastausta ko. artiklan tekstin mukaan toimitetusta Suomen raportista.
Sain komission maatalousosaton pääjohtaja Demartyltä kirjeen.

Ministeri Korkeaoja kommentoi Kokemäellä  la 10.3. allekirjoittaneelle Demartyn kirjeen tekstiä seuraavasti:
"Demarty on harkinnut kirjeen jokaisen sanan."


Tässä Demartyn kirje, joka on kursivoidulla ja lihavoidulla tekstillä suomeksi käännettynä:

       EUROPEAN COMMISSION
       DIRECTORATE-GENERAL FOR AGRICUL TURE AND RURAL DEVELOPMENT
   
   Directorate H. Agriculturallegislation
   H.2. Competition

   Brussels,
   G:\secr\aeO7\kh\FinlandWaria\Letter to
   Jaakkola.doc
   CAB/ A/242
   D-5305


Subject: Your message of 29 January 2007 to Mrs. Fischer Boel conceming Article 141 of the Act of Accession.

Aihe: 29.1.2007 viestinne rouva Fischer Boelille koskien liittymissopimuksen artiklaa 141.


Dear Mr. Jaakkola,
Hyvä herra Jaakkola,

Thank you for your message of 29 January 2007, which I am answering on behalf of Mrs. Fischer Boel.
Kiitokset koskien 29.1.2007 viestiänne, johon vastaan rouva Fischer Boelin puolesta.

You ask when the Commission would reply to Finland's report conceming the implementation of Article 141 and what level of subsidies would the Commission accept in Finland on the basis of that Article.
Kysytte milloin komissio vastaa Suomen raporttiin koskien artikla 141 toimeenpanemisesta ja minkä tason tukia komissio hyväksyy Suomessa artiklan perusteella.

The report you refer to is an analysis by the Finnish authorities conceming the application and impact of measures under Commission Decision C(2004)475 in Finland. The purpose of the report is to give my services the necessary information to verify that the measures authorised in the above Decision have been applied correctly and to assess the effect of these measures. The report claes not concem any measures beyond 2007. My services will contact the Finnish authorities if they consider that more information or clarification is needed conceming the implementation of the above Decision.
Raportti, johon viittaatte on Suomen viranomaisten analyysi koskien toimia ja toimenpiteiden vaikutusta komission päätöksen C(2004)475 johdosta Suomessa. Raportin tarkoitus on antaa hallinnolleni tarvittava informaatio sen vahvistamiseksi, että em. päätöksen voimaansaattamat toimenpiteet on viety käytäntöön oikein sekä näiden toimenpiteiden arvioimiseksi. Raportti ei koske vuoden 2007 jälkeisiä toimenpiteitä. Hallintoni ottaa yhteyden Suomen viranomaisiin mikäli he ovat sitä mieltä, että lisäinformaatiota tai selvennystä tarvitaan em. päätöksen toimeenpanemiseksi.


As to future support under Article 141, my services cannot give any comments on the issue at this stage.
Mitä tulee tulevaisuuden tukeen artiklan 141 mukaisesti, hallintoni ei voi kommentoida asiaa tässä vaiheessa.

Yours sincerely

Jean-Luc DEMARTY
Director-General   




Mr. Jorma Jaakkola
Kyttäläntie 1198
FIN-32910 Kauvatsa as.

Commission europeenne. B-1049 Bruxelles I Europese Commissie. B-1O49 Brussel- Belgium. Telephone: (32-2) 2991111.




[/size]

[agrologi]

Vuonna 1994 kansalta salattiin kaikki tärkeät, vaikuttavat tekijät, jotka tarkemmin Anne Kosken väitöskirjassa. Nyt ne huomataan jälkeen päin, mm. 141- ja 142-tukien loppuminen sekä kaikkien EU:lta tulevien maatalous- ja aluekehitystukien vähentäminen vuosittain aj. 2007-2020, jolloin ne lopetetaan kokonaan. Minustakin ministeri Korkeaojan kannattaa ehdottomasti paljastaa nämä maanpetturit, sillä hän ei kuulu niihin.

Katri Aalto, agrologi (AMK)
Itsenäisyyspuolueen ehdokas 49/Satakunnan vaalipiiri
katriaalto@gmail.com

[Jorma Jaakkola]

Ihmettelen, miksi ministeri Korkeaoja ei ole kertonut vuoden 1994 neuvotteluista. Korkeaoja on ollut tietoinen 141-artiklan taustoista jo syksystä 2003 lähtien, jolloin SataSeutu-lehti on kertonut ko. artiklan tulkinnallisuuteen johtaneet yksityiskohdat.[/font]

141:n tulkinnallisuuteen johtaneet yksityiskohdat, joihin professori Lahti viittaa, löytyvät seuraavasta kirjoituksestani:

141-ARTIKLAN VAIETTU TAUSTA

141-artiklan laadinnan sanataistelusta kertovat virallista kieltä 1.3.1994 pidetyn maratonistunnon jälkeiset UM:n asiakirjat, joihin Antti Kuosmanen antoi vinkin tuhotussa kirjassaan ”Suomen tie EU:n jäseneksi”.

MISTÄ ONGELMAT JOHTUIVAT?

Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan ”Suomen tie EU:n jäseneksi” vaiettua taustaa; maratonistunnossa syntyi sopimus, jossa osapuolet saivat haluamallaan tavalla tulkita sidesanaparia ”ja/tai” , josta kansallisen tuen kattavuus eli Etelä-Suomen 141-tuki jäi riippumaan.

MITEN ”JA/TAI”-TULKINTA SYNTYI?

Antti Kuosmanen kertoo yksityiskohtaisesti (1.3.1994) saavutetun tulkinnallisen sopimuksen luvussa ”Maratonin tulokset”, sivu 120):

”Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.

Ensimmäisessä sanottiin: "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

Toisessa sanottiin: "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.
Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa . Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").

"For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut. Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut.
Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroiminen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or) . Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation) , mutta se ei onnistunut. Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

Ilmaisu " ja/tai " salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan.”

 KOMISSION VAIETTU JULISTUS

Torstaina 3.3.1994 komissiosta vuoti paperi, jossa oli otsikkona komission deklaraatio. Teksti koski maatalouden kansallisia tukia. Julistuksessa komissio vakuutti vanhoille EY-maille, että ne ovat siirtymävaiheen tukia ja alenevia.
Perjantaina 4.3.1994 Esa Härmälä teki asiasta raportin suppeaan jakeluun, jotta paniikkia ei päässyt syntymään. (Liikanen, Brysselin päiväkirjat, s. 196)

Antti Kuosmanen puolestaan kertoo (s. 122) , että julistus vesitti suomalaisten tulkinnan ja hermostutti suomalaisia, mutta ei koskaan joutunut julkisuuteen.

Suomen oli keväällä 1994 alistuttava komission vaietun julistuksen tulkintaan ja siirtää 141-tulkintaongelma tulevaisuuteen.

Nyt petossotku laukeaa ministeri Juha Korkeaojan käsissä!

Minusta Korkeaojan pitäisi kertoa totuus ennenkuin menettää kasvonsa.

[Arto Lahti]

Suomen maatalous on - kotitaustastani johtuen - minulle tärkeä asia, joten aion selvittää 141-artiklaan liittyviä asioita.

Ihmettelen, miksi ministeri Korkeaoja ei ole kertonut vuoden 1994 neuvotteluista. Korkeaoja on ollut tietoinen 141-artiklan taustoista jo syksystä 2003 lähtien, jolloin SataSeutu-lehti on kertonut ko. artiklan tulkinnallisuuteen johtaneet yksityiskohdat.

[Jorma Jaakkola]

Sitaatti tulevan raporttini "Lukijalle"-osuudesta:

>>Vuonna 2007 tapahtuu 141-artiklan ”jatkoneuvotteluissa” sellaista, että niin tämä päivä, tulevaisuus, kuin myös Mauno Koiviston presidenttiaika ja Suomen EY-maatalousneuvottelija Esa Härmälän aika (vuosilta 1992-1994) kohtaavat.

MTV3:n nettiuutiset 21.01.2007 18:13 toivat kiistellyn 141-artiklan ajankohtaiseksi:

”Virrankoski: Kansalliset maataloustuet vaarassa
Europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski ennustaa, että Suomen on vaikea saada jatkoa maatalouden kansalliselle 141-tuelleen.

Suomen kansalliset maataloustuet ovat vaarassa, varoittaa europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski. Virrankoski sanoi Kannonkoskella, että Suomella on vaikea neuvotteluasema hakea
jatkoa Etelä-Suomen maatalouden kansalliselle 141-tuelle.

Virrankoski totesi maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin haluavan lähtökohtaisesti lopettaa tämän tuen kokonaan. Tuen jatkosta neuvotellaan tänä vuonna. Seuraavaksi kohteena olisi
Pohjois-Suomen 142-tuki, Virrankoski ennusti.

- Lopettamalla Etelä-Suomen tuki valmisteltaisiin maaperää Pohjois-Suomea koskevan 142-tuen lopettamiselle, jolloin koko maataloutemme joutuisi uhanalaiseen asemaan, Virrankoski arvioi.”

Raportistani käy ilmi, ettei Suomella ole edes neuvotteluasemaa 141-artiklan jatkosta, joten maatalousministeriä on asiasta turhaa syyttää.

Valtiosääntöoikeuden professori Antero Jyränki pohtii perustuslain rikkomisen sanktioimista kirjassaan Valta ja vapaus, Talentum 2003, sivulta 4:

"Suomalaisessa oikeuskulttuurissa riittää monissa tapauksissa perustuslain noudattamisen tehosteeksi julkisen arvostelun uhka. Riski joutua julkisen moitteen kohteeksi ehkäisee perustuslain sivuuttamista. Kansalaisten oikeus poliittisen vallan käyttäjien julkiseen arvosteluun on tullut vallanalaisten vastarintaoikeuden tilalle - myös valtiojärjestyksen noudattamisen takeena. Siinä mielessä julkisella keskustelulla ja arvostelulla on valtiosääntöoikeudellisten normien toiminnassa olennaisen tärkeä merkitys."
"... jos siinä havaitaan jotain poikkeuksellista - tuoreeltaan julkisesti keskustella. Asioitten sivuuttaminen vaieten merkitsee niiden hyväksymistä. Julkisten vastaväitteiden puuttumisella on oikeudellistakin merkitystä."

Toistaiseksi valtiopetoksellisesta toiminnasta kerrottaessa vastaväitteet puuttuvat, eli valtiojohto vaikenee.

Hyvä lukija, hyväksytkö Sinä – myös vaikenemalla - Suomen valtiojohdossa tapahtuneen/tapahtuvan epädemokraattisen päätöksenteon?

Näin eduskuntavaalien alla ja 141-artiklan jatkoa odotellessa on syytä nostaa lähihistorian asiat julkiseen keskusteluun.<<

141-artiklan epämääräisyydet on ennen kaikkea valtiosääntöoikeudellinen asia.

Maanomistajien perustuslaillisia oikeuksia rajoittajat kansalliset lait vaativat perustuslain kiireellisessä voimaansaattamisjärjestyksessä eduskunnan 5/6 enemistön.
Mutta Suomen maataloustuottajien toimintaa säätelevä EY-lainsäädäntö voimaansaatettiin 2/3 enemmistöllä! 

[Jorma Jaakkola]

141-tukien takana on VAALIPETOS, jonka valtionhallinnon asiakirjat todentavat.

Tein tämän alustukseni haastaakseni  kansanedustajaehdokkaat keskusteluun ja selvittämään 141-artiklan (Etelä-Suomen maatalouden) tukien jatkoa vuoden 2007 jälkeen.
[/b]
Komission lakitekstin, päätös  C(2004)475 16.3.2004, mukaan Suomen oli toimitettava yksityiskohtainen raportti 30.6.2006 mennessä.
Komissio ei ole vastannut Suomen raporttiin.

Komission 16.3.2004 antamaan tylyyn 141-lakitekstiinliittyvät asiat löytyvät osoitteesta
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=12.0

Onko hankala asia siirretty eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan?

Alempana  (JK:na) tässä alustuksessa on jo joulukuussa lähettämäni sähköposti maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelille.

Ehdin jo 29.1.2007 lähettämään toisenkin sähköpostin (I am waiting...), koska vastausta ei kuulunut.

Lopultakin - eilen 26.2.2007 - sain komissiosta 16.2.2007 päivätyn kirjeen oikein vanhanaikaisella postilla.

Lähettäjänä on komissaari Mariann Fischer Boelin puolesta:
Jean-Luc DEMARTY
Direktor-General

Terveisin
Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(at)pp6.inet.fi

JK:
Aihe: Questions regarding article 141
Lähettäjä: "Jorma Jaakkola"
Päiväys: 18.12.2006 21:28
Vastaanottaja: Mariann.Fischer-Boel@ec.europa.eu

Ms. Mariann Fischer Boel
Commissioner of Agriculture
European Commission
Rue de la Loi 200,
B-1049 Brussels
Belgium

I have two questions regarding article 141:

1. When is the comission due to reply to Finland's report (submitted by 30.6.2006) regarding the implementation of article 141 beyond year 2007?

2. What level of subsidies is the commission prepared to accept for Finland based on article 141?

Merry Christmas and Happy New Year 2007!

Yours sincerely,

Jorma Jaakkola