Vallankaappauksen ja valtiopetoksen peittely

[KKs]

Palatsivallankumouksessa  PÄÄMINISTERIKSI noussut MATTI VANHANEN SAA vapaasti VALEHDELLA?

Susan paljastaa: "Kuulin Matin puheluita".  Pääministeri Matti Vanhanen sitävastoin on Ilta-Sanomissa sanonut , ettei hänen ex-naisystävällään Susan Kurosella ollut mahdollisuutta kuulla hänen työpuheluitaan. Iltalehden hiihtolomalta tavoittama Kuronen oli eri mieltä.  "Olen esimerkiksi istunut Matin vieressä useaan kertaan autossa, kun hän on puhunut työhönsä liittyviä puheluita", Kuronen sanoo .. katso ILTALEHDEN juttu  22.2.2007

Eräiden otsikkouutisten mukaan jotkut "turvallisuusasiantuntijat" on todenneet ettei pääministeri Vanhanen ole (naisystäviensä osalta) suinkaan turvallisuusriski..

Mitenkähän lienee, kun nämä "poreallas"-tapaamiset ovat olleet kiihkeimmillään juuri Vanhasen toimiessa "euroopan presidenttinä"?

Viestintäholtittomuus lienee "maantapa"; Paavo Lipposen kännykkä- ja lapsenvahti-kuviot, Ilkka Kanervan tekstiviestitykset ja nyt pääminisateri, "euroopan presidentti" Matti Vanhasen, mielestäni skandaalin käryinen käytös... Siis, millään ei ole mitään väliä?

On myös syytä kysyä: Oliko pääministeri Vanhasella, varsinkin "euroopan presdentti"-vaiheessa turvamiehet seurana näillä kyseenalaisilla romantiikan retkillä?

ILTALEHTI 23.2.2007;
[b]Koulutusta ja opastusta[/b]
   Valtioneuvoston tietoturvasta ja jäsenten turvallisuudesta vastaa valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö. Hän kouluttaa ministerit ja heidän avustajansa turva-asioissa, ja ministereillä on myös kirjalliset turvaohjeet.
   Tarvittaessa myös Suojelupoliisi varoittaa ja opastaa valtionhallinnon avainhenkilöitä.
   Kaiken koulutuksen ja opastamisen jälkeen olisi epätodennäköistä, että Vanhanen tai kukaan muukaan ministeri puhuisi valtion turvallisuuden kannalta aroista asioista puhelimessa.
   - Kaikki valtioneuvoston jäsenet saavat ohjeistuksen puhelimen käytössä. Lähtökohta on, että puhelu on aina kuunneltavissa, sanoo valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö Timo Härkönen.
   - Sama koskee tekstiviestejä ja sähköposteja. Jos joku niiden sisällön haluaa selvittää, niin se varmasti onnistuu.

Härköseltä pitää kysyä: Onko pääministeri Vanhasta varoitettu?

[Kalevi Kannus]

Lainaus Journalisti-lehdestä:
"IRAKGATE" – mitä medialta jäi kertomatta

Pekka Ervasti päättää vauhdikkaan kirjansa "Irakgate" vihjaukseen: "Irakgaten arvoitus, kuten kaikki suuret arvoitukset, näyttää jäävän vaille lopullista ratkaisua. Se sopii monille".

Voisiko "Irakgaten" ratkaisematon arvoitus olla se, miksi media pääosin tuki Paavo Lipposta myös sen jälkeen, kun julkistettu aineisto osoitti, että juuri hänen lausuntojensa todenmukaisuus oli kaikkein kyseenalaisin?

Yhdysvallat tiedusteli vuoden 2002 lopulla noin 50 valtiolta haluja osallistua Irakin kriisin jälkihoitoon, jos tilanne päätyy sodaksi. Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (UTVA) muotoili Suomen vastauksen 4.12.2002. Se korosti kriisin ratkaisemista YK:n päätöslauselman 1441 pohjalta, turvallisuusneuvoston päättämällä tavalla. Kaikki osallisuus mahdollisen sodan jälkeisiin toimiin kytkettiin YK:n ja vain YK:n toimintaan.

Viisi päivää myöhemmin pääministeri Paavo Lipponen selosti Suomen näkemyksiä Washingtonissa ensin presidentti Georg W. Bushille ja sitten varapresidentti Richard Cheneylle. ../..

Katso koko juttu: http://www.journalistilehti.fi/journalisti/arkisto/132004/lyhy/Muut129040.htm

 "Erkon tallin" mediakäräjät on osallinen v. 2000 perustuslain ensimmäisen vaaleilla valitun pääministerin syrjäyttämiseen; vallankaappauksen ja valtiopetoksen peittelyyn .. Toki rikoksena valtiopetos ei vanhene. Surullista on minkälaiseen journalismiin ja median moraaliin kansalaiset joutuvat tyytymään.

Journalisti -lehti: Vuotojahdista:
"Oppositiojohtajana ja pääministerinä Jäätteenmäki on viljellyt pitkin kevättä puolitotuuksia tai valheita Irak-kiistan ympärillä", väitti Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen 20.6.2003, Jäätteenmäen jouduttua eroamaan pääministerin paikalta. Virkkunen oli osin oikeassa, mutta moralisoinnista vei terän se, että maan suurin sanomalehti oli katsonut läpi sormien Lipposen ja Tuomiojan pitkin kevättä viljelemiä puolitotuuksia tai valheita. Median suhtautumisessa toisaalta demarijohtajien, ja toisaalta Jäätteenmäen vilppiin on dramaattinen ero.