EIT-tuomarin valintapaneelin puheenjohtaja EN-virkaan

[Vega]

NovaPatrialle:

Vastaus löytyy tämän keskusteluketjun vastauksen # 4 viitteestä: http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=434.msg1039#msg1039

Vakiintuneen tavan mukaan asiasta tehokkaasti vaiettu, kuten häpeällisistä asioista yleensä.

[NovaPatria]

Kuka on se ulkopuolinen asiantuntija jos EIT on saastutettu?

[Vega]

Kun on vankka näyttöpohja organisaatiossa olevasta ongelmasta

(tässä tapauksessa organisaatio Suomessa oleva rakenteellinen korruptio) ei ole rakentavaa lähteä ongelman esiintuonutta osapuolta kohtaan ala-arvoistavaan keskustelutapaan, jolla vakiintuneella käytännöllä vain pyritään harhauttamaan keskustelu asian viereen (keskusteluhan lähti rakenteellisen korruption ilmentymästä tapaus Hirvelä-Ertman) ja joka käytäntö on osoitus ongelman laajuudesta ja vakavuudesta, vaan järjestelmävirhe tulee poistaa ja organisaatio uudelleen organisoida; uudelleen opettaa.

Organisaatiosta tulee poistaa elähtäneet ja vallankäytön sokaisemat prosessorit, jotka eivät enää pysty uudelleen oppimaan ja organisoitumaan.

Jäljelle jäävät prosessorit uudelleen opetetaan, aloittamalla uudelleen opetus organisaation vastuullisimmista prosessoreista, jotka sitten uudelleen opettavat organisaationsa muut tasot.

Organisaation sisäinen uudelleen opetus tulee olla kattava, jokaista prosessoria koskeva, jotta organisaatio pystyy uudelleen organisoitumaan ja sopeutumaan toisiin verkostoina toimiviin jo uudelleen organisoituneisiin organisaatioihin.

Yksinkertaistettuna:
"Iso-veli Martti" myöntää Suomen oikeuslaitoksen olevan mätä ja että julkisiin tuomarivirkoihin hakeutuu kompetenssiltaan vajaimmat.

Tyhmyys ja valta on katastrofaalinen yhtälö, kuten Suomessa vallitseva oikeuspoliittinen tilanne osoittaa.

Ratkaisuksi "iso-veli" esittää rakentavaa vuoropuhelua, kuitenkaan esittämättä miten tämä vuoropuhelu olisi mahdollista toteuttaa. "Vuoropuhelu" yritykset kun ovat lähinnä monologia, vastapuolen, jos ylipäätään vaivautuu vastamaan, vastaillessa asian vierestä (puhutun ja kirjoitetun ymmärtämisen taitoa ei löydy edes korkealta valtion hallinnosta) tai vastatessa vakiintuneen tavan mukaan "asiassa ei ole tullut esiin mitään sellaista että..."

Koska lainkäyyttö toteutuu 19.01.07 tällä foorumilla ( http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=421.new#new ) esittämäni ja Kari Uotin 12.02.07 blogissaan vahvistaman mukaan, ei asioita enää voida hoitaa Suomen sisäisenä asiana, vaan kuten 10.02.07 esitin, tarvitaan ulkopuolista asiantuntija apua.

[sapelinkalistaja]

Martille, Otolle ja  rva Hiekkaselle,

Puhuttaessa EIT-tuomarin ja Ey-virasta olen ymmärtänyt, että nimenomaan EIT-tuomarin virkaan valitulla Hirvelällä on ollut jotain epäselvyyksiä hänen CV-luettelossaan. Eli on kyseen alaistettu hänen riittävä pätevyytensä kyseiseen virkaan.

Ilmeisesti ei ole todistettu, että hänen ansioluettelonsa on aivan sellainen kun hän on sen halunnut esittää! Jos siis meiltä lähetetään syystä tai toisesta ei parasta tai pätevintä tämäntapaiseen työhön vaan jollekin taholle sopivin niin eikö tällainen menettely anna kuvaa jostain salakähmäisestä pelistä. Ja kun valitsija lautakunnan puheenjohtaja lähtee seuraavaan kansainväliseen virkaan, tulee naiviimmankin kansalaisen mieleen epäillä jotain yhteyttä asioilla olevan. Tulee mieleen, että siinä autetaan toinen toistaan valta asemaan, työn laatu ei ole tärkeintä, vaan se kuka on määrätyssä asemassa.

Siinä ei siis koulutuksella parhaimmilla papereilla ja ansioilla ole merkitystä, vaan sopivilla suhteilla, eikö totta?Totta on ettei tälläisella keskustelupalstalla valittamisella ole paljonkaan merkitystä, mutta onhan se pienoinen varaventtiili. Ja on ehdottomasti positiivista huomata, että kuitenkin on ihmisiä vaikka vain muutama, jotka ovat huolissaan asioiden huonosta hoidosta ja kaikenlaisesta vallassa olijoiden suosimasta epärehellisyydestä. 

Kuitenkin kuten ennen sanottiin "rehellisyys maan perii" tässä tilanteessa alkaa kysellä miten kauan se vie, että totuus tulee julki, seuraava sukupolviko siitä tiedosta vasta pääsee selville?

Minustakaan ei tähän asiaan liity rouva Hiekkasen sinänsä epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti yksityiskohtineen, koska siinä puhutaan kotimaan sisällä tapahtuneista asioista. Moneen kertaan saman asian esittäminen turruttaa palstan lukijat, eikä herätä enää myötätuntoa.
 Hänen ehkä pitäisi selvittää ( jos se olisi mahdollista), että miten kyseinen tuomari on virkaansa päässyt, onko tutkinnot suoritettu rimaa hipoen, niin ettei pätevyyttä sitten tosipaikan tulle löydy kunnollisen päätöksen tekemiseen, vai onko tosiaan jonkin asteisella "hyvä veli lahjonnalla" jotain osuutta asiaan.

[Martti]

Kertokaapa nyt, hyvä rouva Hiekkanen, miten minä olen yrittänyt keskustelua toppuutella? Mielestäni olen varsin selväsanaisesti ainoastaan perännyt vähän tähänastista avarakatseisempaa keskustelua.

En minä vähättele kokemuksianne. En vain jaksa oikein ymmärtää, miten niistä keskusteleminen tällä yleensä varsin samansuuntaisesti ajattelevien osallistujien foorumilla vaikuttaisi oikeuslaitoksen mädännäisyyttä vähentävästi.

Ystävällisin terveisin
Martti
(puskasta edelleen...)

[Martti]

Onpahan kirjoitukseni nyt käsitetty pahan kerran väärin (sikäli kuin OTO:n vaikeaselkoisesta kirjoituksesta olin ymmärtävinäni)! Toki epäkohtia saa ja pitää tuoda esille mutta eihän tilanne siitä muutu jos muutamaa yksittäistapausta täällä pienen lukijakunnan silmien alla repostellaan - 33 kirjoittamiseen osallistunutta jäsentä näyttää tällä hetkellä olevan. Se, mitä tarkoitin, oli ajatus siitä, että kansalaisvaikuttamisella voisi yrittää vaikuttaa syihin sen asemesta, että valitetaan seurauksista. Saahan seurauksista valittaa mutta johtaako se yksin mihinkään?

[sapelinkalistaja]

Arvoisa Martti

Siis mikä houkuttelisi maassamme valmistuvat huippukyvyt vakinaisille paikoille maan oikeusjärjestelmässä? Tai sen puoleen mihin tahansa virkaan tai toimeen, jossa ollaan ihmisten hyvinvoinnin ja oikeuksien kanssa tekemisissä?
Eli mikä on se määräävä tekijä joka saa kenenkin "tikittämään"? Miten olisi valta ja raha? Ovatko ne nykypäivän ainoat arvostetut suureet?

Eli kun pääset valtaan voit hankkia itsellesi rahaa makeaan elämään ja muista viis. Silloin luulen, että jos pelkkää omaa etuaan ajavat pääsevät valtaan valehtelemalla ja pettämällä toisten samaan yrittävien tukemana meidän on turha odottaa, että mikään palkka maailmassa houkuttelisi rajattuihin kotimaan virkoihin ja pohtimaan oikeuden mukaisia päätöksiä toisten hyväksi.

Kaipa tämä hyvän ja pahan taistelu tulee aina jatkumaan niin kauan kun ihmiskunta maapallolla elää. Kunkin yksilön  moraali on varmasti riippuvainen pitkälti oman aikakauden arvostetuista asioista.  Jos valehtelemalla ja "filunkia" käyttämällä pääsee valtaan ja asemaan ja juuri siihen mitä eniten arvostetaan juuri nyt, miksi ei sitten toimisi juuri niin?

Sitten se "rupusakki" eli siis ne opinnoissaan heikommin menestyneet ovat näiden valtaa käyttävien talutusnuorassa ja saavat pelätä jokapäiväisen leipänsä ja lastensa leivän puolesta, vai mitä?
Totuus ei pala tulessakaan,sanoi vanha kansa, mitenkähän on tuomitseeko historia joskus nämä tämän päivän "huijarit"?

[Vega]

"Martin" puheenvuoro on erittäin paljastava!

Universaalinen toiminta tapahtuu saman- ja eritasoisten organisaatioiden interaktion kautta. Organisaatiossa tapahtuu prosessivirheitä, jolloin organisaatio tulee uudelleen organisoida; uudelleen opettaa. Globaalisella tasolla organisaatioiden välistä interaktiota ylimpänä edustaa valtioiden välinen ja alemmalla tasolla valtion sisäisten organisaatioiden toiminta.

Valtion sisäisessä organisaatiohierarkiassa ylimpänä on valtion johto, sitten tulevat eri virkamies- ja viranomaisorganisaatiot ja alimpana toimii perheorganisaatio. Valtion toimintaa voidaankin yksinkertaistetusti verrata perhedynamiikkaan. Perheessä vanhemmat ovat "valtion johto" ja lasten ikälähtöisesti erilaiset sisarussuhteet edustavat muita organisaatiotasoja.

"Iso-veli Martin" perusongelmasta harhauttava syyttelypainotteinen ohjeistus, jossa koetetaan selittää nykytilannetta mahdollisilla tuomareiden kompetenssiongelmilla ja ohjeistaa aktiivisia ja ongelmat tiedostavia kansalaisia passiiviseen kritiikittömyyteen, todistaa, että kirjan Laman ja Rahan Pelurit paljastama pankkipuhallus todellakin oli keskusjohtoinen ja että presidentti Mauno Koiviston 06.05.1992 järjestämä oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus "Koiviston konklaavi" liitti oikeuslaitoksen entistäkin kiinteämmäksi osaksi kokonaisvaltaisesti ohjattavaa valtionhallintoa ja organisoi tuomarikunnan muiden viranomaisten tavoin toimimaan poliittisen valtaeliitin johdon ja valvonnan alaisuudessa.

Tästä on seurannut, kuten asiantuntijat ovat todenneet, että poliittisen valtaeliitin lisääntynyt mahdollisuus itse määrittää valtansa rajat on vienyt vallankäytöstä avoimmuuden ja romahduttanut kansalaisten ja oikeushenkilöiden luottamuksen oikeuslaitokseen sekä myös muihin lainkäyttö- ja hallintovaltaa käyttäviin viranomaisiin ja että vallitsevassa tilanteessa Suomessa kansalaisille vallan väärinkäytöksiä vastaan annettava oikeussuoja on paljolti sama kuin Euroopan entisissä sosialistissa maissa.

Käytäntö on johtanut siihen, että suomalaiset voivat huonosti ja jopa vauvaikäiset kärsivät vakavista mielenterveysongelmista (HS 10.02.2007).

Perhetasolla kuvattuna ollaan tilanteessa, jossa perhe voi huonosti ja alkaa sisäinen syyttely ja ongelmien peittelyyn ulkopuolisilta tähtäävä kieltäminen puhua asioista. Syyttely ja ongelmien peittely ei kuitenkaan johda mihinkään rakentavaan, vaan kriisiperhe tarvitsee ulkopuolista asiantuntijoilta saatavaa ammattiapua.

Avun luonne korreloi ongelmien vakavuuteen; opastavasta ohjauksesta pakkokeinoihin. Suomen sisäiset ongelmat ovat nyt sitä luokkaa, etteivät ne hoidu sisäisellä syyttelyllä ja peittelyllä, jonka "Martti" nyt on aloittanut, vaan tarvitaan ulkopuolista ammattiapua. Tämä pakkokeinoihin perustuva opastava avunanto lienee jo alkanut

(Viite: EY-tuomioistuimen "kutsuttuna" tekemä käynti Suomeen toukokuussa 2006).

[Martti]

Arvoisa Kalevi Kannus,
en suinkaan halunnut riitauttaa mielipiteitänne vaan ainoastaan hieman epäillä sitä käsitystä, että Ertmanin nimityksellä ja Hirvelän valinnalla olisi jotain yhteyttä - tätä kuitenkin ymmärsin Teidän tarkoittaneen HeSa:n nimitysuutisen esille ottaessanne. UM:n virkamiehethän aika ajoin vaihtavat toimipaikkojaan, välillä kotimaahan, välillä ulkomaille.

Perustelette näkemyksenne pätevästi ja vaikka joissakin asioissa saatan olla eri mieltä, se lienee hyväksyttävää - eri argumentit saattavat johtaa erilaisiin lopputuloksiin. Ei tämäkään foorumi olisi näin elävä, jos kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä.

Olen kuitenkin foorumin kirjoituksia lukiessani ollut havaitsevinani, että varsin yleisesti ollaan tyytymättömiä oikeuslaitoksen toimintaan. Olisiko syytä ryhtyä keskustelemaan siitä, mikä on johtanut tällaiseen kansalaisia epätyydyttävään tilanteeseen? Oikeuslaitoshan muodostuu siinä työskentelevistä ihmisistä ja jos oikeuslaitos on mätä ja korruptoitunut, siihen lienee syynä se, että sen palvelukseen on hakeutunut (tai päätynyt) lakimieskunnan heikompaa ainesta. Tunnettua on, että useissa maissa tuomarinura on pitkän lakimiesuran kunniakas päätös; Suomessa ei näin taida olla. Onko syy koulujärjestelmässämme, lakimieskoulutuksessa vai siinä, että oikeuslaitos itsessään ei kykene tarjoamaan riittävästi houkutuksia taitaville ja moraaliltaan korkeatasoisille lakimiehille, jotka mieluummin hakeutuvat esimerkiksi liike-elämän palvelukseen? Vaikuttaako resurssien jatkuvasta vähentämisestä aiheutuva työmäärän ja -paineiden lisääntyminen niin, että oikeuslaitokseen päätyvät vain ne , jotka eivät muualle pääse - ja joilla ei sitten olekaan edellytyksiä vastata vaativan työn asettamiin haasteisiin? Olisiko tässä suhteessa kansalaisvaikuttamiselle tilausta - positiivisessa hengessä, ei jatkuvasti kritisoiden?

[KKs]

Kysymyksessä taitaa olla normaali virkakierto; muistelisin, että Suomen tuomari kansainvälisessä rikostuomioistuimessa oli aikanaan Suomen EN-edustustossa suurlähettiläänä ja siirtyi siitä UM:n oikeudellisen osaston päälliköksi, josta virasta lähti ICC:iin. Tie kulki siis toisin päin.

Arvoisa "Martti". Omasta mielestäni en arvostele ns. virkakiertoa. Jo toki työn ja virkatehtävien vaihtumisessa on jopa inhimillistä ja toivottavaa antaa kokemukselle ja virkaiän aikana pätevöitymiselle ARVO. Olen sentään itsekin ollut urakehityksessä osallisena...

Mutta, mutta, hommassa haisee ja pahasti. Vuoropuheluni (nyt sairastuneen) oikeuskansleri Paavo Nikulan kanssa osoitti EIT-tuomari Päivi Hirvelän  valintaprosessin raadollisuuden. Aluksi Nikula kertoi ITSE suoritaaneensa Hirvelän CV-vertailun ja todenneen Hirvellän kelvolliseksi. Myöhemmässä viestissään hän kertoikin, että IRMA ERTMAN toimi "valintapaneelin" virkavastuullisena puheenjohtajana. Nikulan osuus tapauksen ASIALLISESSA kysely/selvittelyssä oli SEKAVA.

Itse Ertman ei ole vaivautunut kommentoimaan kysymyksiäni. Toki kokemuksesta tiedän ettei virkakoneesta hevin RAHVAALLE vastaillakaan.
Siis, YDINkysymys on: Miten tällainen virkanainen, jolla yhteisöllisiin asioihin on hälläväliä asenne ja ilmeisesti halveksii taustojen selvityksiä, voi ylipäätään edustaa Suomea ja suomalaisia siinä KORKEASSA virassaan, johon hän on nyt "näkymättömän käden" ohjastamana menossa? Ainakaan minun luottamustani hän ei nauti.

Ei ole mielestän löysästi sanottu, jos totean, että suomalaisessa virkailijakunnassa on melkoinen joukko, joiden oikeusmoraalikäsitteissä lienee toivomisen varaa ja korjaamisen tarvetta.

Nimittäin, suomalaisenkin demokratian tukipilareita ovat henkilöresursseina

* oikeudenpalvelijat
* laillisuusvalvojat, syyttäjät
* poliisit
* sosiaalityöntekijät, -virkailijat
* EU:n ja EY:n virkailijat

Jos ja kun nämä ryhmäkunnat umpioituvat, salaavat, peittelevät ja valehtelevat kansalaisiin päin .. kehityksen suunta ei ole inhimillinen; tästä toimintamallista elävänä esimerkkinä ovat totalitaarivaltiot .. ennenpitkää niiden struktuuri luhistuu ja on luhistunut sisältäpäin; mutta ennen sitä niin kovin monta syytöntä on kärsinyt ja ajautunut toivottommuuden tilaan tai menettänyt henkensä. Nämä tahot toimivat "oikeuden" mukaisesti, mutta eivät lain mukaisesti.

Valitettavasti em. ryhmäkunnissa on vallitsevana: kollektiivisen tyhmyyden tahdonvallan alla -toimintamalli.  Se, jos mikä on surullista.

Kalevi Kannus

[Martti]

Sen verran täsmennystä, että kyllähän Suomen pysyvän edustuston päällikön virka on Suomen ulkoministeriön virka eikä mikään "Euroopan neuvoston korkea virka". Kysymyksessä taitaa olla normaali virkakierto; muistelisin, että Suomen tuomari kansainvälisessä rikostuomioistuimessa oli aikanaan Suomen EN-edustustossa suurlähettiläänä ja siirtyi siitä UM:n oikeudellisen osaston päälliköksi, josta virasta lähti ICC:iin. Tie kulki siis toisin päin.

[Kalevi Kannus]

EIT-tuomari Päivi Hirvelän "valintapaneelin" puheenjohtaja IRMA ERTMAN menee suojattinsa
mukana Euroopan neuvoston korkeaan virkaan .. että silleen.

EU-Suomen virkavalinnat ovat sitä sorttia, että hirvittää... Näin juttujen nuotta on aukoton.

Tässä Hesarin uutinen.