Pankkien pelinhenki - salaaminen ja peittely

[hiekkanen]

Pankkien ylivalta- mielivalta kuriin!

Toimittaja  Mikko Kortelainen kirjoitti siis Rakennuslehdessä pankkien härskiydestä. Jutussa lausui kantansa myös Rahoitustarkastuksen päälakimies Markku Lounatvuori. Muun muassa näin.

"Lounatvuoren mukaan juridiikka toimii oikeudenkäynneissä pankkien eduksi".

Sitten ns. Koiviston konklaavin on kirjoittamaton mutta määrävä "laki" ollut että
"pankin pitää voittaa asiakkaansa oikeusasiassa".  Tämän kuuluisan lauseen ja aatteen arkkitehti oli siis silloinen presidentti Mauno Koivisto. Yhdessä Linnaan kokoontuneiden valittujen kanssa...

Niin vahva tämä Lainsäädännön Ulkopuolella oleva Säädös on, että pääsäännön mukaan yli 15 vuoden ajan asiakas on hävinnyt, jos vastapuolella on huseerannut pankkilaitos. Ja, nekin tapaukset, joissa pankki on kärsinyt ns. rökäletappion --- hävinnyt siis perinjuurin --  ja niitäkin on --- niin millä lopputuloksella?
Sellaisella, jonka allekirjoittanut on saatettu (mm. viranomaisten mielivallalla) kärsimään. Hävinnyt pankkilaitos on päästetty "ryöstämään" vastapuolen voittopotti omien ja itse aiheutettujen liiketappioidensa paikkaamiseen!

Mutta. Muutama sana RATAn päälakimiehestä Markku Lounatvuoresta. Hän siis toteaa em:ssa Rakennuslehden haastattelussa, että "oikeudenkäynneissä juridiikka toimii pankkien eduksi".

Kuinka ollakkaan, selasin erästä oikeusasioiden oppikirjaa vuodelta 1993 (ARKIPÄIVÄN OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ)
Siinä s.165 on otsikko KULUTTAJANSUOJA PANKKITOIMINNASSA. Otsikon alla teksti:

"Kesällä 1992 Pankkitarkastusviraston kiireet jatkuvat. Pankeissa tapahtuu suuria asioita. Lounatvuori kauhistelee vain sitä, miten yksittäiset ihmiset jätetään selviytymään yksin veloistaan aika kylmästi, mutta pankkeja pelastetaan valtavin uhrauksin."

Lähde: Arkipäivän oikeuskäytäntöä, WSOY 1992, ISBN 951-0-18233-8

Milloin Koiviston konklaavi kokoontui? 6.5.1992. Ja mitä siinä ohjeistettiin? Että "pankkien pitää voittaa oikeusriidassa asiakasta vastaan"...

Ainakin se näyttää ilahduttavalta asialta, että RATA:n (silloisen Pankkitarkastusviraston) lakimies Markku Lounatvuori on selkeällä linjalla.

Vuonna 1992 hän kauhisteli yksittäisten ihmisten kohtelua pankkien kynsissä, ja mainitsee senkin, että pankkeja pelastettiin valtavin uhrauksin...
Vuonna 2007 hän toteaa samansuuntaisesti, mitä oikeuskäytäntöön tulee.

Kun itse hiljaittain pyysin RATAlta "tilastoa" miten ja milloin olen itse kääntynyt RATAn taholle ongelmissa vastapuolen röyhkeää pankkilaitosta koskien, päälakimies Markku Lounatvuori vastasi. Asiallisesti  ja sillä tavalla, että minun ei tarvinnut tuntea mitään ala-arvoista asemaa. Hän allekirjoittaa asaikairjan: kunnioittavasti, vaikka kyseessä oli allekirjoittanut, rupusakkiin kuuluva, osuuspankin velkavankina ulosotossa kituva uhri!

Toivoa sopii, että yhä useammin näkyisi sellaista selkeää linjaa, mitä Lounatvuori osoittaa mm. pankkien asiattomiin menettelyihin. Suomessa on saatava oikeutta. Myös sitä, jossa pankit vastaavat siinä missä vastata pitää. Pankkimielivallan uhrien ääni ja kärsimys HUUTAA edelleen Suomessa. Pankeilla ei voi olla mitään "erillisoikeutta" päästä pakoon mm. oikeusmurhiaan. Rahan vallan kumartaminen on rikos.

Maijaliisa Hiekkanen

[hiekkanen]

Uutinen 27.2.2007

Kivelän homekiistan jälkipuintia...

Jo Yli 10 vuotta jatkunut Kivelän hometalokiista on edennyt  ja laajentunut jälkipuintiin.

A) Hometalon välittäjäpankin asianajaja vastaa kunnianloukkausrikossyytteisiin 18.4.2007 Äänekosken KäO:ssa.

B)  Asianajotoimisto (em.) taas on haastettu Suomen Valtion kanssa yhteisvastuulliseen korvausvastuuseen (453.000 e)  Helsingin käräjäoikeudessa, liittyen hometaloprosessin lainvastaisiin virka-ja asianajomenettelyihin, tuottamuksiin, vahinkoihin.

C)  Sitten, Vaasan hovoikeus ryhtyi jo toistamiseen kurinpalautusmenettelyyn Äänekosken KäO:n virheiden vuoksi. KäO, esteellinen kätäjätuomari ryhtyi virhemenettelyyn 2.3.2006. Vaasan HO kumosi ratkaisut 15.6.2006 ja palautti jutut KäO:lle käsiteltäväksi, huomauttaen että siinä on laillisesti meneteltävä. KäO ei kuitenkaan HO:n ratkaisusta mitään piitannut, ja sama (esteellinen) tuomari ryhtyi 25.8.2006 tekemään TAAS kansliatuomion ratkaisuja, samanlaisia kuin 2.3.2006.  Ja TAAS jutun kantaja; asianomistaja joutui käynnistämään valitusprosessin.... ja TAAS Vaasan HO palautti 20.2.2007 tuomioilla jutut takaisin KäO:lle....
Kantaja on odottanut yli 14 kk, että päästäisiin itse asian käsittelyyn! Käräjäoikeus ja Hovioikeus ovat pelanneet kuin tuomioistuin-lentopalloa: juupas-eipäs-juupas-eipäs! Kyseessä on kansalaisen ”simputus”!

Kyseessä on tässä asianomistajan vireille nostama väärennysrikossyytteiden asia (vastaajina hometalon välittäjäpankin henkilöt). Tämän rikosepäilyn tutkintaa ”kierrätettiin” 8 vuotta, neljässä eri poliisipiirissä (Äänekoski, Jyväskylä, Tampere, Jämsä) – ja kun se palasi takaisin Äänekoskelle, forum delicti, rikoskomisario J.P. Teki 18.7.2006 päätöksen, ettei tutki (pankin henkilöitä) koskevaa epäilyä...Tutkinnasta hän oli kieltäytynyt myös 1998-99, tekemällä kolme päätöstä.
   Jyväskylän tutkinnanjohtajana 2000-2001 toiminut Tarmo Lamminaho sanoi toukokuussa 2001: pitäisihän meidän ihmisten asioita tutkia, ettei meistä tulisi itsestämme asianosaisia. Filosofia ei toiminut. Heinäkuussa 2001 hän keskeytti tutkinnat, pankin henkilöiden osalta. Sanoi: minua painostettiin...

Ja nyt: Tarmo Lamminaho, nykyisin LSLH:n ylikomisario, rikostentorjuntaosastolla, on yksi niistä kolmesta poliisista, jotka on haastettu Suomen valtiota koskevassa korvausasiassa. Niin kauan, ja liian monet virkamiehet ovat antaneet julki näyttöjä, kuinka he suojelivat osuuspankin asemaa, etua ja ekonomiaa.

Ei ihme, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomen valtiolle runsain määrin langettavia tuomioita: prosessien pitkityksestä, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkaamisista! 

Tässä tapauksessa näkyy pöyristyttävä näyttö oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin rikkomisesta, perusoikeus 21 §. Pankin henkilöitä ei ole tahdottu saattaa vastuuseen esitutkinnan ja virallisen syyttäjän taholla! Sitten KäO ei anna oikeutta asianomistajan ajamassa syyteasiassa, vaikka HO selvästi niin osoittaa. Mikä etuoikeus pankkien taholla on päästä vastuitaan pakoon? Onhan Kivelän hometalotuottamus niin suuri ja laaja vahinko syyttömille talon ostajille, että ns. ”sokea Reettakin sen näkee, ja ”kuuro Römpän ukko” kuulee laittomuudet.

Asia antaa paljon aihetta jatkossa. Kantaja, asianomistaja on jo riita-asian jutuissa voittanut osuuspankin ja hometalon myyjän. Kun viranomais-ja asianajomielivallalla ”voitot” ja se asema on romutettu, lopuksi virheistä kantaa vastuuta Valtio ja Asianajotoimisto.

27.2.2007  Maijaliisa Hiekkanen, juttujen kantaja

[hiekkanen]

Uutinen 27.2.2007

Keskisuomalainen asianajotoimisto on haastettu Suomen valtion kanssa yhteisvastuullisiin vahingonkorvauksiin 22.2.2007 Helsingin käräjäoikeudessa. Korvausvaatimus lainvastaisten virkamenettelyjen ja – asianajomenettelyjen tuottamista vahingoista. Haasteen jättämisaikana korvausvaatimus 453.000 euroa. (Asianajotoimiston asianajaja taas on haastettu vastaamaan kunninaloukkausrikossyytteistä Äänekosken KäO:ssa 18.4.2007.)

Kyseessä on ns. Kivelän hometalojutun jälkipyykki. Uhrit (Hiekkaset) voittivat koko juttupaketin ns. toisella kierroksella 2002-2003.  Ulosottoviraston ja pankin asianajotoimiston yhteisellä mielivaltahankkeella kirjaimellisesti kumottiin lainvoimaisten tuomioiden oikeusasema; heidät ryöstettiin puille paljaille! Lainvoimaisesta saatavasta (= kauppahinta korkoineen, 80.000 euroa maaliskuussa 2003) ei saatu euron senttiäkään. Em. asianajaja kirjoitti 26.3.03, ettei ”myyjä edes aio suorittaa mitään..”  Vouti ei ryhtynyt kaupanpurkua täytäntöönpanemaan,   eikä valvonut lainvoimaisia saatavia.  Myyjä  päästettiin pakoon vastuitaan... sitten  pankki ryösti (Hiekkasille maksettavaksi tuomitut) vahingonkorvausvarat omien luottotappioidensa paikkaamiseen, mm. hometaloluottojen korkoihin yli 8.600 euroa. (Äänekosken KäO:n tuomiot 1199,1196/10.6.2002, Vaasan HO 625/19.5.03)
    Jo neljä vuotta ovat uhrit odottaneet tämän vääryyden korjaamista. Tuhannet kansalaiset ovat kauhistelleet tätä  oikeuden vääristelyä; viranomaisten puolueellisuutta pankkia kohtaan. Viranomaiset (mm. KäO)  ovat estäneet Hiekkasia saamasta käsiteltäväksi näitä jatkovahinkoja. Valtion vastuu virkamiesmenettelyjen tuottamuksista on kiistaton. Sama pätee asianajovirheisiin. Virkamiehellä enempää kuin asianajajalla ei ole oikeutta rikkoa perusoikeus 2,6, 21 § säädöksiä, saati muita alempia lakeja.
     
Adekvaattiset jäljet ja vastuutahot ovat ilmeiset. Äänekosken KäO teki tuomiovirheen 28.1.2000, ryhtyi kansliatuomion ratkaisuun laajassa hometalojutusssa. Valitusasiassa Vaasan  hovioikeus ryhtyi kurinpalautukseen; syksyllä 2001 koko juttupaketti aloitettiin ”aakkosista” käräjäoikeudessa. Tällä toisella kierroksella ostajat (Hiekkaset) voittivat jutut. Jutun käsittelyyn syntyi n. 3 vuoden aiheeton pitkitys ja kasvavat vahingot, (= perusoikeus 21 § rikkomus).
    Tuomiovirhe (A)  tammikuussa 2000 käynnisti vahinkotrendin, joka kaupanpurun (B) täytäntöönpanotilanteessa  2003 sinetöityi lopulliseksi vahingoksi: ostajille syntyi uusi laajentuva vahinko: aiheeton menettämisseuraamus.  KäO:n tuottamus oli  myös tämä: se hylkäsi ostajien vaatimuksen saada hometalon myyjän omaisuus takavarikkoon 28.1.2000. Niinpä myyjä vuonna 2001 hävitti omaisuutensa: myi asunnon, osti toisen. Uusi asunto oli/on piippua myöten osuuspankin rahoittama, myydyn asunnon pääomat ovat teillä tietymättömillä, esitutkinta salailee seikkoja. Myyjä siis hävitti kaikki ne varat, jotka sai kaupassa Hiekkasilta, teki itsensä ”maksukyvyttömäksi”... Asianajotoimisto oli petkuttanut niin Hiekkasia kuin käräjäoikeuttakin:  salannut sen,, ettei kaupanpurkua voisi tehdä,  koska myyjän omaisuus oli kankkulan kaivossa, (uusi) asunto pantattu pankille! Hiekkaset saatettiin kestämään turha oikeudenkäynti!
   
Ulosottovirasto harjoitti törkeää puolueellisuutta. Tuomoissa 1199 KäO, 625 HO, ostajilla ei todettu mitään virhettä kaupassa tai luottoasiassa. Heillä oli lainvoimaisten tuomioiden mukaisesti yli 110.000  saatava kiinteistöä koskien (kauppahinta + vahingonkorvaukset). Pankilla oli (samaa kiinteistöä koskien)  33.000 saatava + soviteltu tuottokorko, ei oikeuta prime-eikä viivästyskorkoon. Hiekkaset olivat siis ekonomisesti nettosaajia, perusteiden tasolla voittajia. Vouti taas valvoi  kiihkeästi tuottamuspankin etua, aeemaa ja ekonomiaa!  Alkeellisinkin matemaattinen kyky, ja oikeustaju oli voudilta hukassa. Kyseessä on räikeä mielivalta, perusoikeusrikkomus.  Hiekkasten kohtelu (=saattaminen hometalon lopulliseen velkavankilaan – sen perästä, että he 7 vuotta kestäneen, ja kaksi kierrosta kärsityn käsittelyn jälkeen olivat juttujen voittajia) ei ole MINKÄÄN VALTAKUNNAN OIKEUTTA.

Jutun kantaja vaatii riita-asian juttujen voittajana  lainvoimaisten tuomioiden mukaista oikeusasemaa. Sekä tuotettujen vahinkojen, pitkitusten ja aiheettomien menettämisseuraamusten korvausta laillisine viivästyskorkoineen. Yli 10 vuoden aikana vahingot ovat kumuloituneet maksimaalisiksi.
      Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot Suomen valtiolle, mm. pitkitetyistä prosesseista ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkaamisista velvoittavat Suomen valtiota korjauksiin. Tämä juttupaketti edustanee räikeimpitä näyttöjä mm. viranomaisten mielivallasta  ja puolueellisuudesta pankkilaitosta kohtaan.  Jutussa on haastettu kuultavaksi mm. kaksi käräjätuomaria, kolme rikospoliisia, kihlakunnanvouti, kaksi asianajajaa.                 
27.2.2007   Maijaliisa Hiekkanen

[NovaPatria]

Tarvitseeko tätä edes kysyä? TOTTA KAI! On vastaukseni.

[Kalevi Kannus]

PANKIT PERIVÄT LAMAVELKOJA PERUSTEETTA?

Virkamiehen lainmukainen vastuu, lain määräämän virkatoimen noudattamatta jättämisestä:

Viite: Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 27.2.2007, 0457, dnro 1771 ja 1861/2/05:
Korkein hallinto-oikeus on velvoittanut pankin antamaan asiakkaalleen kaikki häntä koskevat tiedot – maksutta. KHO:n päätös koskettaa kymmeniätuhansia velallisia ja heidän takaajiaan…

Olettamus:
Ulosottomies ei ota hakijalta haltuunsa velallisen vaatimaa, ulosottoperinnässä olevan velan saamistodistetta.

Kysymyksiä virkamiehelle:

*  Tekeekö ulosottomies virkavirheen?
*  Velallisen vaatimat asiakirjat saattavat paljastaa, mikäli ne tulevat  julki tai niitä ei löydy, hakijan  rikoksesta johtuvan perusteettoman perinnän. Osallistuuko ulosottomies tällöin rikoksen peittelyyn jättäessään saamistodisteen haltuunoton?
* Onko velallisen tehtävä  ilmoitus ulosottomiehen laiminlyönnistä virkatehtävää hoitaessaan, jos niin minne?
*  Onko syyttäjä velvollinen ottamaan mainitun teon tutkittavaksi ja syytettäväksi,  kun se tulee syyttäjänviraston tietoon?

Mitäpä jos selvitettäisiin PITÄÄKÖ PANKKIKRIISISTÄ edelleen vaieta,
eli antaa ”kuolleiden haudata kuolleensa”?
*  Mitä liittyy "pankkien kriisin" jälkihoitoon .. muutakin kuin mystinen pankkituki..?
*  Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä on tehnyt  selvityksen hyvin varustetuissa kirjakaupoissa saatavilla olevana kirjana: Laman ja Rahan Pelurit, "Pankkikriisi" ja sen hoitoon liittyvä salainen pankkituen etupiirijako on Suomen taloushistorian suurin, toistaiseksi selvittämätön, oikeuspoliittinen puhallus. On uskottavissa, että kirjassa esitetyillä perusteilla käräjäoikeuksiin  on tulossa vahingonkorvaushaasteita Suomen valtiota vastaan; missä kihlakunnissa - jää nähtäväksi.

Kirja/selvitys  on myynnissä, sekä kirjakaupoissa mm. Akateemisessa kirjakaupassa ja kirjastoissa ISBN 978-952-99691-1-1
Suoramyynnissä - > http://www.promerit.net/lamanpelurit.html