Sähköposti ministeri Korkeaojalle

[Jorma Jaakkola]

141-ARTIKLAN VAIETTU TAUSTA

Suomen oli keväällä 1994 alistuttava komission vaietun julistuksen tulkintaan ja siirtää 141-tulkintaongelma tulevaisuuteen.


Nyt petossotku laukeaa ministeri Juha Korkeaojan käsissä!

Sitaatti Kuosmasen kirjasta,
luku 21.30 "EU alkaa vesittää", sivu 122</

" Vaikeuksia tuli myös muissa tukikysymyksissä. Niitä koskevat alkuperäiset vaatimuksemme jakaantuivat lukuisiin teknisluontoisiin positiopapereihin, joihin EU oli vastannut omilla positioillaan. Nämä oli nyt koottu yhdeksi paksuksi nipuksi, jossa olivat lisäksi mukana poliittisen sopimuksen muodostavat paperit. Komissiossa ryhdyttiin nyt tulkitsemaan tätä pakettia ikään kuin poliittiset sopimukset eivät vaikuttaisi mitään yksittäisiin teknisiin positioihin, joissa ratkaisuksi olisi siten tullut EU:n kanta.

Käytännössä se olisi merkinnyt, että, komission jäsenmaille antama lupaus kaikkien kansallisten tukien poistamisesta siirtymäkauden jälkeen olisi uitettu takaoven kautta sisään neuvottelutulokseen.

Muun muassa puutarhatuotanto ei olisi ollut oikeutettu pohjoiseen tukeen. Vaadittiin kova kiistely, ennen kuin komission maatalousosaston puolesta sopimustekstejä kirjoittavat virkamiehet tajusivat, että Suomi ei antaisi tällä tavalla vesittää poliittista sopimusta. Tässäkin asiassa kaikki ratkaisuvaiheissa mukana olleet tunnustivat Suomen olevan oikeassa.

Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.

--

Erotin tekstiä omiksi kappaleiksi, varsinkin viimeisen virkkeen, jotta lukijat huomaisivat paremmin asian ytimen:

Suomen KANSALLISET TUET eli maatalousartiklat siis kirjoitettiin liittymisasiakirjan SIIRTYMÄJÄRJESTELYJÄ koskevaan osaan!

Suomen uusi maatalousministeri, ken lieneekään, taisteleeturhaan tuulimyllyjä vastaan.
parasta olisi kertoa totuus liittymisneuvotteluista, vaikka se kuinka koville ottaisi.

[Hutkija]

Asiaan perehtyneenä voin sanoa, että komission tulkinta 141-asiasta on erittäin jyrkkä ja mitään  hyvää ei ole 141-neuvotteluista odotettavissa. Kiitos Jaakkolan Jormalle, kun uskaltaa tuoda näitä asioita julkisuuteen, vaikka tie on mutkainen ja mäkinen!

[jorma jaakkola]

'

Brysselissä tulkinnallista Etelä-Suomen maataloustukisopimusta neuvottelemassa ollut Pertti Salolainen on kertonut sopimuksen käskyttäjästä!


Pertti Salolainen Nykypäivä-lehden (24.3.2005, sivu 7) haastattelussa, toimittajan kysymys ja Salolaisen vastaus:

"Koiviston kerrotaan mahtikäskyllään saattaneen neuvottelut päätökseen.
-Pitää paikkaansa, että Koivisto antoi ohjeet, että nyt ratkaisu vain tehdään.
Senkin vuoksi osa yksityiskohdista jäi auki. Dramaattista se oli."

[jorma jaakkola]

 141-ARTIKLAN VAIETTU TAUSTA


141-artiklan laadinnan sanataistelusta kertovat virallista kieltä 1.3.1994 pidetyn maratonistunnon jälkeiset UM:n asiakirjat, joihin Antti Kuosmanen antoi vinkin tuhotussa kirjassaan ”Suomen tie EU:n jäseneksi”.
 

MISTÄ ONGELMAT JOHTUIVAT?

Antti Kuosmanen kertoo kirjassaan ”Suomen tie EU:n jäseneksi” vaiettua taustaa; maratonistunnossa syntyi sopimus, jossa osapuolet saivat haluamallaan tavalla tulkita sidesanaparia ”ja/tai” , josta kansallisen tuen kattavuus eli Etelä-Suomen 141-tuki jäi riippumaan.


MITEN ”JA/TAI”-TULKINTA SYNTYI?

Antti Kuosmanen kertoo yksityiskohtaisesti (1.3.1994) saavutetun tulkinnallisen sopimuksen luvussa ”Maratonin tulokset”, sivu 120):

”Seuraavaksi tulivat avainasemassa olevat kaksi lausetta.

Ensimmäisessä sanottiin: "Jäljelle jääviä vakavia vaikeuksia varten harkitaan turvautumista kansalliseen suoraan tukeen."

Toisessa sanottiin: "Suomen maatalouden yhteiseen maatalouspolitiikkaan integroitumisen helpottamiseksi koko maa saa pohjoista, kansallista ja/tai yhteisön tukea.
Kaikilla sanoilla ja välimerkeilläkin oli raskaasti ladattu merkityssisältö edellä olevissa lauseissa . Oikeastaan pitäisi tarkastella alkukielistä tekstiä, jotta vivahteet tulisivat esille. ("For the remaining serious difficulties, recourse to national direct aid will be considered. In order to facilitate the integration of Finland into the common agricultural policy, the whole of Finland will be eligible for Nordic, national and/or Community support.").

"For the…" merkitsi, että kyse ei ollut teoreettista vaan määritellyistä ja siis tunnustetuista vaikeuksista (tämä nyanssi ei ole helposti käännettävissä). Ilmaisu "will be" merkitsi, että harkinta tullaan suorittamaan; valinnanvaraa ei siis ollut. Parempi olisi kannaltamme ollut sanoa "permitted"(sallitaan) eikä "considered" (harkitaan), mutta näin pitkälle ei EU taipunut.
Toisessa lauseessa avainilmaisut olivat "integroiminen" (the integration) ja "ja/tai" (and/or) . Yritimme vaihtaa "integroimisen" "osallistumiseksi" (participation) , mutta se ei onnistunut. Kautta ja- ja tai-sanojen välissä oli kaikkein tärkein yksityiskohta. Tällä kieliopillisesti kyseenalaisella tempulla nimittäin kierrettiin tulkintaongelma siitä, voiko koko Suomessa soveltaa vakavien vaikeuksien voittamiseen tarkoitettua tukea. Edellähän totesin, että EU-puolella oli syntynyt väärinkäsitys, jonka mukaan emme tavoitelleetkaan Etelä-Suomeen muuta kuin joko LFA- tai pohjoista tukea. Kun lopulta jouduimme luopumaan tästä vaatimuksesta, olisi Etelä-Suomi ilman vakavien vaikeuksien tukea jäänyt vain EY:n maatalouspolitiikan tavanomaisten tukien varaan.

Ilmaisu " ja/tai " salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan.”


 KOMISSION VAIETTU JULISTUS

Torstaina 3.3.1994 komissiosta vuoti paperi, jossa oli otsikkona komission deklaraatio. Teksti koski maatalouden kansallisia tukia. Julistuksessa komissio vakuutti vanhoille EY-maille, että ne ovat siirtymävaiheen tukia ja alenevia.
Perjantaina 4.3.1994 Esa Härmälä teki asiasta raportin suppeaan jakeluun, jotta paniikkia ei päässyt syntymään. (Liikanen, Brysselin päiväkirjat, s. 196)

Antti Kuosmanen puolestaan kertoo (s. 122) , että julistus vesitti suomalaisten tulkinnan ja hermostutti suomalaisia, mutta ei koskaan joutunut julkisuuteen.


Suomen oli keväällä 1994 alistuttava komission vaietun julistuksen tulkintaan ja siirtää 141-tulkintaongelma tulevaisuuteen.


Nyt petossotku laukeaa ministeri Juha Korkeaojan käsissä!

[jorma jaakkola]

'

Karjalainen
Torstaina 6. huhtikuuta 2006


 MTK:n Esa Härmälä vaatii tukineuvottelujen pikaista aloittamista '
 Kapsäkki tärisee vaikka juna ei ole lähtenyt.

Helsinki
Kari Valtonen

Osoite:

http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=talous&Date=060406&Model=juttusivu.html&Story=2596702.txt&StDate=060406&StTime=00%3A00%3A00

[jorma jaakkola]

-------------------------- Alkuperäinen viesti ---------------------------

Otsikko:       141 neuvottelut lähestyvät
Lähettäjä:     "Jorma Jaakkola" <jorma.jaakkola@mbnet.fi>
Päiväys:       6.4.2006 13:40
Vastaanottaja: juha.korkeaoja@mmm.fi
--------------------------------------------------------------------------

Morjes Juha!


Tommi lähetti mulle tällaisen viestin ja toivoi, että lähestyisin sillä Sinua.

Lisäksi kerron:

Sain maanantaina kuulla, että valtioneuvoston arkisto on määrännyt maratonistunnon aikaiset hallituksen pöytäkirjat salaisiksi!!

Sinun on pyydettävä/saatava ne luettaviksesi! Niistä mitä ilmeisemmin ilmenee, miten neuvottelijat valtuutettiin tekemään 141-petos.



Tämän päivän Karjalaisessa on Härmälän haastattelu, jossa Esa kertoo jo totuuttakin:

"Oltiinko neuvotteluissa sinisilmäisiä?
-Tulos oli poliittinen kompromissi, joka varmaan tarkoituksellisestikin jätettiin tulkinnanvaraiseksi. Se oli se asia, minkä pohjalta ratkaisu syntyi.

Toinen sitaatti:

"MTK:n puheenjohtajan paikan tänään jättävä Esa Härmälä, 51, patistaa hallitusta käynnistämään pikaisesti neuvottelut EU:n kanssa ns. vakavien vaikeuksien tuen maksamisen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen. Härmälä ei kavahda käsityksiä, joiden mukaan EU:n komissio on tarjoamassa Suomelle niin kovia lääkkeitä 141-tuen osalta, ettei eduskuntavaaleihin valmistuva punamultahallitus niitä kestä. Komission virkakunta katsoo, että siirtymäaika on mennyttä. Siksi eteläistä Suomea koskevasta vakavien vaikeuksien tuesta olisi päästävä."


Luepa Härmälän vastaus Tommille,
 ja sitten Tommin kysymykseen liittyvä Esko Seppäsen kysymys komissiolle ja
lopuksi Fischlerin vastaus.
Lue tarkkaan Fischlerin vastauksen kaksi viimeistä kappaletta!



Terveisin Jorma



-------------------------- Alkuperäinen viesti ---------------------------

 Otsikko:       141 neuvottelut lähestyvät
Lähettäjä:     "Tommi Anttila" <tommi.anttila@satanen.com>
Päiväys:       5.4.2006 22:21
Vastaanottaja: "Jorma Jaakkola" <jorma.jaakkola@mbnet.fi>
--------------------------------------------------------------------------

Maaseudun Tulevaisuuden tämän päiväinen uutinen. Laitoin muistin virkistämiseksi alle Härmälältä saamani vastauksen ja EU-parlamentissa komissaarin antaman vastauksen Suomen 141 tuista.


--

Korkeaoja haluaa asettaa realistiset 141-tavoitteet
5.4.2006

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) on valmis avaamaan 141-neuvottelut kesällä. Kotiläksyt on kuitenkin sitä ennen tehtävä perusteellisesti niin ministeriössä kuin viljelijäväen keskuudessa.

"Pyrin välttämään sitä, ettei 141-artiklan suhteen syntyisi samaa tilannetta kuin lähdettäessä edelliselle kierrokselle. Suomen ja komission näkökulmat olivat aivan eri planeetalta."

Korkeaoja paljastaa MT:n haastattelussa, että jo ensimmäinen neuvottelu komissaari Franz Fischlerin kanssa kesällä 2003 osoitti hänelle heti lähtökohdan mahdottomuuden.

"Silloin lähdettiin tavoitteisiin, jotka osoittautuivat täysin epärealistisiksi ensimmäisen keskustelun ensimmäisellä minuutilla."

"Totta kai pitää olla tavoitteita mutta myös realistinen pitää olla. Tosiseikat kannattaa tunnustaa", hän muistuttaa.

Nykyinen komissaari Mariann Fischer Boel ei kiistä Suomen maatalouden asemaa, mutta tanskalaisena hän korostaa mahdollisimman vapaata kilpailua ja yrittäjyyttä, Korkeaoja arvioi.

Ministeri toivookin, että tuottajien etujärjestö MTK on valmis avoimeen ja realistiseen 141-kierrokseen. Sinänsä ministerillä ei ole vielä selvyyttä siitä, miten neuvotteluun lähtö tullaan juoksuttamaan.

"Asiakokonaisuus ja siihen liittyvät näkökulmat käydään ilman muuta läpi."

Startti on odottanut MMM:n 141- ja 142-raporttien valmistumista. MT:n tietojen mukaan molemmat tukijärjestelmien arvioinnit valmistuvat heinäkuun alkuun mennessä.

Toinen odotus päättyy jo torstaina, jos ja kun MTK:n valtuuskunta valitsee järjestölle uuden puheenjohtajan.

Päivitetty 5.4.2006

Powered by: navigo cms


--------------------------------------------------------------------------------

Terveisin
Tommi


----- Original Message -----

From: Härmälä Esa
To: 'Tommi Anttila'
Sent: Monday, November 29, 2004 11:26 AM
Subject: VS: ***SPAM*** Miten kommentoitte Fishlerin vastausta 141-tuen väliaikaisuudesta


Hyvä päätoimittaja

Suomi ei ole tietojeni mukaan milloinkaan tunnustanut komission tulkintaa siitä, että 141 oikeuttaisi vain väliaikaiseen tukeen. Tällaista tunnustusta ei MTK:n mielestä minkään hallituksen tule tehdäkään. Komission pyrkimys tulkita artikla vain väliaikaiseen tukeen oikeuttavana on ollut Suomen tiedossa noin vuodesta 1996, eikä Fischlerin vastaus ole siinä mielessä mitenkään uusi. Jos Maaseudun Tulevaisuus ei ole kirjoittanut tästä asiasta, kysynette syytä kollegaltanne päätoimittaja Lauri  Kontrolta.

Terveisin
Esa Härmälä

  -----Alkuperäinen viesti-----

  Lähettäjä: Tommi Anttila [mailto:tommi.anttila@satanen.com]
  Lähetetty: 28. marraskuuta 2004 21:48
  Vastaanottaja: esa.harmala@mtk.fi
  Aihe: ***SPAM*** Miten kommentoitte Fishlerin vastausta 141-tuen väliaikaisuudesta



  SataSeutu lehti pyytää teitä kommentoimaan MTK:n puheenjohtajana Frans Fishlerin 28.10.2004 EU-parlamentissa antamaa vastausta 141-tuen
väliaikaisuudesta.
Eu-kysymys alla liitteenä. Miksi tästä kuukausi sitten annetusta vastauksesta on Suomessa vaiettu. Miksi MTK tai Maaseuduntulevaisuus ei ole asiaa käsitellyt? Mitä tämä 141-tuen väliaikaisuus merkitsee Suomelle? Onko 141-tuen väliaikaisuus ollut pitkään tiedossanne? Suomessa on jatkuvasti puhuttu pysyvästä tuesta niin maatalousministeriön kuin MTK:n toimesta..

  Terveisin
  Tommi Anttila
  päätoimittaja
  SataSeutu
  Tulkkilantie 34
  32800 Kokemäki
  puh 040-7690599
  tommi.anttila@satanen.com
  tsto 02-5465067
  fax 02-5365068
  koti02-5460485

  KIRJALLINEN KYSYMYS P-2291/04
  esittäjä(t): Esko Seppänen (GUE/NGL)
  komissiolle
  Aihe: Maatalouden kansalliset tuet

  Suomen liittyessä EY:n jäseneksi liittymissopimuksen 142 artiklaan kirjattiin Suomelle lupa myöntää pitkäaikaisia kansallisia tukia "sen varmistamiseksi, että maataloutta pidetään yllä erityisillä alueilla". Sen lisäksi liittymissopimuksen 141 artiklaan kirjattiin komissiolle mahdollisuus antaa Suomelle lupa myöntää kansallisia tukia, jos liittymisestä "aiheutuu vakavia vaikeuksia". Kun on ilmennyt tällaisia vakavia vaikeuksia ja Suomen hallitus on pyytänyt lupaa maksaa kansallisia tukia, Suomelle on ilmoitettu, että tukien on oltava jatkuvasti alenevia ja määräaikaisia. Mihin olemassa olevaan säädökseen tällainen komission tulkinta perustuu?


  P-2291/04FI
  Franz Fischlerin
  komission puolesta antama vastaus
  (28.10.2004)


Liittymissopimuksen 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Toimenpiteiden, joiden tarkoituksena on helpottaa täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan, on katsottava määritelmänsä mukaisesti olevan luonteeltaan väliaikaisia. Kun vakavat vaikeudet ovat poistuneet ja täysimääräinen yhdentyminen on saavutettu, 141 artiklaa ei voida enää soveltaa.


Jotta voitaisiin ottaa huomioon rakennemuutosten aikaansaamiseen tarvittava aika sekä arvioida 141 artiklan mukaisten toimenpiteiden tehokkuus ja tällaisen tuen jatkamistarve, komission hyväksymien tukiohjelmien kesto on rajattu neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Komissio on aiemmin soveltanut tukien alentamista koskevaa vaatimusta, johon arvoisa parlamentin jäsen viittasi, ainoastaan suoraan tulotukeen. Rakennetuen pitäisi komission viimeisimmän 141 artiklaan perustuvan päätöksen mukaisesti itse asiassa kasvaa.

Komissio uskoo, että täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan voidaan helpottaa ainoastaan parantamalla
liittymisestä johtuvista vakavista vaikeuksista kärsivien maatilojen rakenteita. Suora tulotuki, jonka saamisedellytyksenä ei ole rakenteellisten parannusten tekeminen, tai alentamaton tulotuki saattaisivat toimia väärinä signaaleina ja hidastaa sopeuttamisprosessia.

Komission päätöksessä 2000/167/EY todetaan, että väliaikainen ja aleneva suora tulotuki voidaan nähdä rakennepolitiikan tarpeellisena lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että tuki ei haittaa tarpeellisten
rakennemuutosten tekemistä ja että se on ajallisesti rajattu.

Vuosien 2004-2007 tukiohjelmaan liittyvän valtiontuen N 518/2003
hyväksymisestä 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyssä päätöksessään komissio lisäsi, että suorien tulotukien asteittainen alentaminen edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on
siirtymätoimenpide.



----------------------------------------------------------------------------