Kreikka tiellä velkasaneeraukseen

[Yrjö Saraste]

Kreikan todennäköinen joutuminen velkajärjestelyyn ajaa korkoja ylöspäin muissa kriisimaissa ja vaikeuttaa Portugalin tukipakettia. Velkajärjestelyyn voivat ajautua myös Portugali ja Irlanti eikä Espanjakaan ei ole täysin turvassa.

Kreikan velkojen osuus bkt:sta on nousemassa 150 prosenttiin. Luokituslaitos Moody'sin mukaan maan on vaikea selviytyä ilman velkojen uudelleenjärjestelyä. Tuotantorakenteensa ja heikon kilpailukyvyn vuoksi maa ei kestä lyhytaikaisista lainoista maksettavaa yli 20 prosentin korkotasoa. Valtion omaisuuden 50 miljardin euron realisoinnista ja säästötoimista saatava apu tulee liian hitaasti.

Saksan liittokansleri Angela Merkel vihjasi pari viikkoa sitten, että Kreikan hallittu velkajärjestely voi olla vaihtoehto. Nyt monet suomalaisekonomistit epäilevät Portugalin ja Irlannin seuraavan mukana (KL 20.4.). MIT-yliopiston professorin Bengt Holmströmin mukaan tukirahoituksen ja kriisimaiden vyönkiristyksen malli ei toimi. Se ajaa maat ahdinkoon, jossa ne eivät pysty maksamaan lainojaan. Puheenjohtaja Timo Soinin (ps) tavoin Holmström pistäisi kriisimaita luotottaneet pankit vastuuseen ja lykkäisi pankkien pääomittamisen niiden kotivaltioille (HS 20.4.).

EU:n, EKP:n ja toimitusministeristöksi muuttuvan Suomen hallituksen linja on ollut toinen. Velkasaneerausta on pidetty kauhistuttavana, Lehman Brothers-pankin kaatumiseen verrattavana, vaihtoehtona. Linjan perusteluna on pidetty sitä, että euromaiden väliaikaisessa rahoitusmekanismissa ERVV:ssa ei ole välineitä pankkien ja sijoittajien vastuunkannolle. Vasta vuoden pysyvässä vakausmekanismissa tämä on huomioitu.

Maailmalla velkasaneerauksia on ollut viime vuosikymmeninä yli 50. Onnistuneissa järjestelyissä kriisivaltioiden velkavastuista on osa leikattu. Rahoittajat ovat hyväksyneet ne välttääkseen suuremmat tappiot. Latinalaisessa Amerikassa 1980-luvulla Yhdysvallat pakotti Brady-mallilla suuret pankkinsa sopuratkaisuun Meksikon ja eräiden muidenkin velkasaneerauksissa. Argentiina teki vuonna 2002 yksipuolisen velkasaneerauksen. Maa toipui viidessä vuodessa, mutta kärsii yhä luottamuspulasta lainamarkkinoilla.

Mitä Kreikan velkasaneerauksesta seuraisi? Kreikan valtion velkakirjoja on etenkin Saksan Commerzbankilla, Ranskan Crédit Agricolella ja Belgian KBC:llä. Johtaisiko Kreikan saata-vien leikkaus sijoitussalkkujen dramaattisiin uudelleenjärjestelyihin, koska sama voisi toistua muuallakin?

Oma valtiovarainministeriömme ennustaa muistiossaan silloin massiivista siirtymää Saksan valtion lainapapereihin.