Suomen perustuslain EU-mukauttamisen historia

[Jorma Jaakkola]

´

Suomen perustuslain EU-mukauttamisen historia


Joidenkin tietojen mukaan Euroopan unioni kirjoitetaan tulevan eduskunnan hyväksymänä ensimmäistä kertaa Suomen perustuslakiin.

Se ei pidä paikkaansa.

- Euroopan unioni nimittäin kirjoitettiin ensimmäisen kerran Suomen valtiopäiväjärjestyksen 54 §:ään 31.12.1994!

- Eduskunnan valta karsittiin jo 17.1.1992!

Tässä tietoa antavassa ketjussa on Suomen perustuslain historiikki vuosina 1992, 1993, 1994 ja 1999 tapahtuneista perustuslain muutoksista, joilla eduskunnan ja presidentin päätösvalta karsittiin ja siirrettiin kansainväliselle toimijalle.

Ongelmana Suomen perustuslain muutosten tarkasteluun on se, että tietolähteinä olevia Suomen Laki II -kirjoja tarkasteltavilta vuosilta 1991-1994 on ollut vaikea löytää.

--

Lue myös tämä aiheeseen liittyvä info:
Presidentin valta karsittiin jo 15.12.1993
http://keskustelu.promerit.net/index.php/topic,1233.0.html

[Jorma Jaakkola]

'
Suomen perustuslain EU-mukauttaminen

Jokainen lukutaitoinen kansalainen toteaa otsikon asian lukemalla ja vertailemalla muutamia Hallitusmuodon (HM) ja Valtiopäväjärjestyksen (VJ) pykäliä seuraavista opuksista:

Suomen Laki II 1991
Suomen Laki II 1992
Suomen Laki II 1993
Suomen Laki II 1994
Suomen Laki II 1995

Vertailtavat pykälät ovat:

1. VJ 66 §, VJ 67 § ja VJ 69 §.

Kyseisten pykälien sisältöjen merkityksen ja tekstien muutos tapahtui säästöpäätösten voimaansaattamiseksi poikkeuslakina jo 17.1.1992 ja vahvistettiin lopulta,
ks. laki nro 818/28.8.1992.

2. Hallitusmuodon 33 §:n (presidentin valtaoikeudet) muutos.

HM 33 § (1919) sisältö muutettiin totaalisesti lisäämällä pykälään 33 a §.

Laki on nro 1116/10.12.1993.

HM 33 a § -lisäyksellä puututtiin myös eduskunnan toimivaltaan seuraavalla virkkeellä:

"Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansainväliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään."

Herää kysymykset;
- miten valtiopäiväjärjestyksessä säädetään?
- missä valtiopäiväjärjestyksessä?

HM 33 §:ään lisätty virke viittaa VJ 54 §:n (puhemiehen tehtävät) lisäyksiin, jotka voimaansaatettiin samaan aikaan 10.12.1993:

3. VJ 54 §:n :

VJ 54 a §
VJ 54 b §
VJ 54 c §

Laki on nro 1117/10.12.1993.


Eikä tässä kaikki, nimittäin puhemiehen pykälän

4. VJ 54 § tekstejä rukattiin vielä kerrran ennen ns. Suomen EU-jäsenyyttä.

Rukatut/lisätyt kohdat ovat:

VJ 54 a §
VJ 54 b §
VJ 54 c §
VJ 54 d §
VJ 54 e §
VJ 54 f §
VJ 54 g §

Laki on nro 1551/31.12.1994.

Tässä laissa Euroopan unioni kirjoitettiin ensimmäistä kertaa Suomen perustuslakiin, jolloin eduskunnan valta alistettiin EU:lle.

--

Kova kiire oli, kun uudenvuoden aattona piti laki vahvistaa!

Vielä:

5.  HM 1 §:n ja HM 2 §:n alkuperäiset tekstit ovat ennen jäsenyyttä muuttuneet ja menettäneet merkityksensä.
Niihin oli syntynyt ns. valuvirhe.

[Jorma Jaakkola]

Presidentin valtaoikeudet

Hallitusmuodon alkuperäinen (HM 1919) 33 § määritteli presidentin valtaoikeudet:

”HM 33 §.
Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat.”
Lähde: Suomen Laki II 1990)

Siis presidentti määräsi ulkopolitiikasta.

Hallitusmuodon 33 §:ään tehtiin 10.12.1993 lisäys, kohta a:

”33 a §.
Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.
Valtioneuvosto määrää, sen estämättä, mitä 33 §:ssä säädetään, 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.”
Lähde Suomen laki II, 1996, Suomen Hallitusmuoto 33 a §, (Laki 1116/10.12.1993)

Siis valtioneuvosto eli hallitus sai ulkopolitiikassa presidentiltä diktaattorin valtaoikeudet. Kohta HM § 33 a nimittäin vei sisällön presidentin valtatoikeuksilta.

Eduskunnan valta puolestaan karsittiin tekstillä "siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään".

Missä valtiopäiväjärjestyksessä?

Vastaus:
1. Valtiopäiväjärjestyksen (VJ) 66, 67 ja 69 pykälien sisältöön vaikuttavissa teksteissä (ks. alempaa).
2. Puhemiehen pykälään (VJ 54 §:ään lisätyillä kohdilla (ks. alempaa).

[Jorma Jaakkola]

Perustuslain 1§ ja 2§ muutosten historia


Pykälän 1 muutokset:

Suomen laki II 1994:

Suomen Hallitusmuoto 17.7.1919/94

1 §.

Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö on vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.


Suomen laki II 1995:

Suomen Hallitusmuoto (17.7.1995/969)

1 §.
Suomi on täysivaltainen tasavalta, jonka valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden
ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomen kansanvaltainen valtiosääntö on vahvistettu tässä hallitusmuodossa ja muissa perustuslaeissa.


Suomen perustuslaki 2000 (11.6.1999/731):

Valtiojärjestyksen perusteet

1 § Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
      
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.


Muutosehdotus (2011):


1 §



Katso rinnakkain olevien pykälien vertailu;
"Lihavoitu teksti lisätään.."






Pykälän 2 muutokset:

Suomen laki II 1994:

Suomen Hallitusmuoto 17.7.1919/94


2 §.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Suomen laki II 1995:

Suomen Hallitusmuoto (17.7.1995/969):

2 §.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.


Suomen perustuslaki (11.6.1999/731)

Valtiojärjestyksen perusteet

2§ Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

--

Pykälästä 1 katoaa "Suomi on täysivaltainen tasavalta".

Täysivaltaisuuden siirto tapahtuu kansainväliselle toimijalle pykäliin 94 ja 95 tehdyillä lisäyksillä:
"... Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle."

[Jorma Jaakkola]

Eduskunnan vallan karsiminen


Suomen laki II 1994:

Valtiopäiväjärjestyksestä

4 a luku. Euroopan talousaluetta koskevien yhdentymisasioiden ennakkokäsittely (10.12.1993/1117)


54 a §. (10.12.1993/1117)

Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, josta päätetään Euroopan talousalueen sekakomiteassa tai EFTA -valtioiden pysyvässä komiteassa ja joka Suomessa olisi saatettava voimaan lailla tai joka muutoin vaatisi eduskunnan hyväksymistä. Tällainen asia (yhdentymisasia) otetaan ennakkokäsittelyyn siten kuin tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.


54 b §. (10.12.1993/1117)

Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.


54 c §. (10.12.1993/1117)

Puhemies toimittaa yhdentymisasiassa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän säädösehdotuksineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa. Ennakkokäsittely voi jatkua, kunnes asianomainen kansainvälinen toimielin on päättänyt ennakkokäsittelyn kohteena olevan asian.

Valtioneuvoston on annettava ennakkokäsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista kansainvälisissä toimielimissä sekä ilmoitettava suurelle valiokunnalle hallituksen kanta yhdentymisasiassa.

Suuri valiokunta voi tarvittaessa antaa yhdentymisasiassa lausunnon valtioneuvostolle. Ennakkokäsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo yhdentymisasian laadun vaativan.

--

Suomen laki II 1995:

4 a luku. Euroopan unionin asioiden käsittely
(31.12.1994/1551)


54 a §. (31.12.1994/1551)

Pääministerin tulee antaa etukäteen suurelle valiokunnalle sekä Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta ulkoasiainvaliokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa esille tulevista asioista.

Pääministerin tulee antaa viipymättä eduskunnalle tai asianomaiselle valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsitellyistä asioista.

Asianomainen valiokunta voi saamiensa tietojenjohdosta tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle.


54b §. (31.12.1994/1551)

Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päättää Euroopan unionin neuvosto ja joka muutoin valtiosäännön perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan. Tällainen asia käsitellään eduskunnassa siten kuin jäljempänä tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään, jollei erityisistä perustuslain säännöksistä muuta johdu.

Samoin käsitellään myös sellainen 1 momentissa tarkoitettu asia, josta Euroopan unionissa päättää komissio tai muu toimielin neuvoston sille siirtämän toimivallan nojalla taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.


54c §. (31.12.1994/1551)

Puhemiesneuvosto voi päättää 54b§:ssä tarkoitetun asian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.


54d §. (31.12.1994/1551)
 
Puhemies toimittaa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän ja sen tarkoittaman ehdotuksen käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa. Jos asia koskee Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kirjelmä ehdotuksineen toimitetaan suuren valiokunnan asemesta käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokunnassa.

Käsittely voi jatkua, myös välillä toimitetuista edustajainvaaleista huolimatta, kunnes asia on päätetty Euroopan unionissa.

Valtioneuvoston on annettava käsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasianvaliokunnalle on myös ilmoitettava valtioneuvoston kanta asiassa. Suuri valiokunta tai ulkoasianvaliokunta voi tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle.


54e §. (31.12.1994/1551)

Suuren valiokunnan tulee pyynnöstään ja muutenkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys asioiden valmisteluista Euroopan unionissa 48§:n 2 momentissa mainittua asiaryhmää lukuun ottamatta. Valiokunta voi tarvittaessa antaa lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta kuitenkaan ei tee päätöstä asiasta.

54f §. (31.12.1994/1551)

Euroopan unionin asioiden käsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo asian laadun vaativan.
Ulkoasianvaliokunnan jäseniin nähden on voimassa, mitä 48§:n 4 momentissa säädetään.


54g §. (31.12.1994/1551)

Mitä 54a ja 54f §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti niiden sopimusten, joihin Euroopan unioni perustuu, muuttamista käsittelevässä Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssissa esille tuleviin ja käsiteltyihin asioihin.

--
Tähän väliin on paikallaan laittaa osoite seuraavan muutoksen yksityiskohtaisiin perusteluihin:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?{KEY}=HE+1/1998+Yksityiskohtaiset+perustelut+3/3
--

Suomen perustuslaki (11.6.1999/731):

8 LUKU
Kansainväliset suhteet

93 §  Toimivalta kansainvälisissä asioissa

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.

Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.


94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.


95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen

Valtio sopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella.

Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.


96 § Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun

Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.

Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.

97 §  Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.

Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.

--

Lakiesitys vuonna 2011:

Vertaa pykäliä 94 ja 95; lihavoitu teksti lisätään.



--

Lopuksi:

Kuten edellä olevasta Suomen perustuslain muutosten kronologiasta käy ilmi, oli 31.12.1994 säädetty valtiopäiväjärjestys jo valmiiksi EU-mukautettu perustuslaki.

Eduskunnan hyväksymässä ja tällä hetkellä lepäämässä olevassa lakiesityksessä ei ole kysymys Euroopan unionin mainitsemisesta, vaan Suomen perustuslain globalisoinnista.
Nimittäin Suomen perustuslaki 2000 (11.6.1999/731) pykäliin 94 ja 95 on lisätty teksti "... Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle."

Tämä voi merkitä esim. Naton tai Maailman Pankin toimivaltaa Suomessa.

[Jorma Jaakkola]

'
Eduskunnan valta karsittiin jo tammikuussa 1992

Suomen perustuslaki vaikeutettuine  perustuslainsäätämisjärjestyksineen (VJ 67 §) oli ongelma ulkopolitiikasta määränneelle (Ks. HM 33 §, Suomen laki II 1992) presidentti Mauno Koivistolle.

Niinpä 1990-luvun lama tehtiin tarkoituksella ja Eduskunnan valta karsittiin laman johdosta tehdyllä poikkeuslailla jo 17.1.1992.

Samalla saatiin tie EU-jäsenyyden hyväksymiseen, paitsi että Suomen Markan poistamiseen Hallitusmuodon 72 §:stä ei koskaan annettu eduskunnalle lakiesitystä.

Eduskunnan vallan karsiminen on luettavissa Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momenttiin tehdyssä muutoksessa.
Tietolähde; Suomen laki II.

VJ 69 § ennen muutosta tammikuussa 1992:

“69 § 1 mom

   Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään“.

VJ 69 § muutettuna:

   ”Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 §:n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818).“

PeVL 7/HE 234/1991

Eduskunnan silloisen perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä (PeVL 7/HE 234/1991), nimenomaan koskien esityksen kohtaa VJ 69 §:n muutoksesta on minimaalinen. Valiokunta hyväksyy muutosesityksen lyhyimmällä mahdollisella lausunnolla:
“Kuten hallituksen esityksessä.“

Näin vähäeleisesti siis poistettiin maininta pykälästä 67, eli määräykset menettelystä, kun poikkeuslaki vaikuttaa perustuslakeihin. Samalla muutoksella perustuslakeihin vaikuttava poikkeuslaki voitiin irrottaa omaksi erilliseksi päätökseksi, jossa riitti poliittisen määräenemmistön päätös.

[juha@karkkainen.com]

Hei Jorma, Jos haluat kirjoittaa artikkelin tästä aiheesta, ota yhteyttä.  toimitus@magneettimedia.com. Lehti leviää lähes 350 000 talouteen joka viikko.

[Jorma Jaakkola]

Mitä lukikaan hallituksen esityksessä, kun Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n muutos tehtiin vuonna 1992?


HE 234/1991 vp, etusivu:

“Esityksen pääasiallinen sisältö“

   “Esityksessä ehdotetaan valtiopäiväjärjestyksen muuttamista siten, että lakiehdotusten lepäämäänjättämismahdollisuudesta ja verolakien erityisestä säätämisjärjestyksestä luovuttaisiin. Ehdotus valtion menojen säästämistä koskevaksi laiksi, joka heikentäisi toimeentulon lakisääteistä perusturvaa, voitaisiin kuitenkin edelleen jättää lepäämään. Tätä poikkeusta lukuun ottamatta eduskunnan enemmistö voisi säätää tavalliset lait ilman, että kolmasosan suuruinen vähemmistö, 67 kansanedustajaa, voisi kuten nykyisin viivyttää lakien lopullista hyväksymistä. Samalla poistetaan verolakien monimutkainen jako eri käsittelyjärjestystä vaativiin ryhmiin niin, että myös veroista säädettäisiin tavallisen lain käsittelyjärjestyksessä. Uudistus toteutettaisiin poistamalla valtiopäiväjärjestyksestä lähes kaikki lepäämäänjättämistä ja kaikki verolakien erityistä säätämisjärjestystä koskevat säännökset.

   Uudistus jättäisi ennalleen ne määräenemmistösäännökset, jotka koskevat perustuslain muuttamista tai siitä poikkeamista, Ahvenanmaan itsehallintoa, kirkkolakia ja kansanedustajien palkkiota.
(Huomaa: Muutoksen ei esityksen mukaan pitänyt kohdistua poikkeuslakimenettelyyn!, kirj. huomautus)

   Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä maaliskuuta 1992."
 
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi hallituksen esityksestä  vähäeleisen lausunnon (PeVL n:o 7/HE 234/1991), koskien  nimenomaan esitystä VJ 69 §:n muutoksesta:
“Kuten hallituksen esityksessä.“

Noin vähäeleisesti poistettiin perustuslaillinen menettely poikkeuslain koskettaessa perustuslakeja.

Esityksen läpimeno oli katsottu varmaksi, koska alla oleva selonteko annettiin eduskunnalle 9.1.1992 ja eduskunta äänesti laista 17.1.1992.

Valtioneuvoston selonteko – 9.1.1992, EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle:

Perussopimuksien voimaansaattaminen (= Suomen liittymislain voimaansaattaminen, kirj. huomautus)

”EY:n perussopimukset sisältävät määräyksiä, jotka poikkeavat Suomessa useista perustuslain tasoisesta säännöksestä. Valtiosopimuksen määräyksen poiketessa perustuslain tasoisesta säännöksestä, voidaan valtiopäiväjärjestyksen 69 pykälän mukaan soveltaa ns. supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä. Voimaansaattamislaki hyväksytään tällöin päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tarvitse julistaa kiireelliseksi, eikä sitä voida jättää lepäämään.

Valtiosopimusten voimaansaattamisen yhteydessä ei tähän mennessä ole jouduttu samalla muuttamaan perustuslakien sanamuotoa. EY:n jäsenyysvelvoitteista seuraisi sellaisia poikkeuksia perustuslain säännöksistä, että syntyisi tarve muuttaa myös perustuslakien sanamuotoa.”


Vielä kaksi sitaattia VJ 69 §:n muuttamisesta (HE 234/1991):

”Tulkintaongelman ohella lepäämäänjättämiskieltojen nykyiset rajaukset vaikeuttavat sellaisia laajoja lainsäädäntöuudistuksia, joihin sisältyy osaksi lepäämäänjättämiskiellon alaisia, osaksi niiden ulkopuolella olevia säännöksiä. Tämä on hankaloittanut erityisesti Euroo­pan talousalueeseen liittymisen valmistelua. Sama vaikeus koskenee vastaisuudessakin integraatioon liittyviä lainsäädäntöhankkeita.”

”Tavoitteena on korostaa puolueiden ja muiden yhteenliittymien vapaan kilpailun periaatetta ja purkaa enemmistön päätöksenteolle asetetut tarpeettomat esteet.”

--

Suomen Valtiosäännössä (1919) "enemmistön päätöksenteolle asetetut tarpeettomat esteet" eli vaikeutettu perustuslain säätämisjärjestys (VJ 67½) oli säädetty siksi, ettei perustuslakia jatkuvasti muuttettaisi eduskunnan valtasuhteiden muuttuessa.

Mahtaa vanhoja kommunisteja harmittaa, kun eivät huomanneet liittää SÄÄSTÖLAIELLA Suomea osaksi Neuvostoliittoa, tarkoituksella tehdyn laman varjolla ...

[Jorma Jaakkola]

 
SÄÄSTÖLAEILLA EUROOPPAAN


Helsingin Sanomien uutinen 18.1.1992 (Toimittaja Anna-Riitta Sippola)

Otsikot:

”Hallitus esittää siirtymistä enemmistöparlamentarismiin

67 kansanedustajaa voi estää lakisääteisen perusturvan heikentämisen"

Sitaatti:

"Suomi siirtyi perjantaina askeleen kohti enemmistöparlamentarismia, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksen lepäämäänjättämissäädösten pysyvästä purkamisesta. Hallitus sopi muutosesityksestä viime vuoden lopulla Sdp:n kanssa.

Esitys merkitsee sitä, että kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettävät lait hyväksytään suoraan yksinkertaisella enemmistöllä, eikä kolmasosan vähemmistö voi nykyiseen tapaan äänestää niitä lepäämään yli yksien valtiopäivien.”

Sitaatti:

"Verolait mukana

Lepäämäänjättämismahdollisuus jää voimaan sellaisten valtion menoja säästävien lakien osalta, jotka koskevat ”toimeentulon lakisääteistä perusturvaa”. Lakiesityksen perusteluissa tällaisiksi tuloiksi mainitaan muun muassa vammaistuki, rintamamiestuki, ja -lisä, asumistuki, työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansion sidotun päivärahan perusosa, opintoraha, toimeentuloraha ja elatustuki.

Perusturvaa koskevia esityksiä ei voida kuitenkaan äänestää lepäämään, jos ne liittyvät eduskunnan hyväksyttäviksi tuleviin valtiosopimuksiin. On mahdollista, että Eta-säännöstö tai EY-direktiivit sisältävät esityksiä, joita ei voi jättää lepäämään.”

Lisää sitaatteja:

”Eduskunta hyväksyi kompastellen säästölakeja helpottavan muutoksen

Keskustan  Anttila oli sotkea hallituksen ja Sdp:n sopimuksen. Anttilan ilmoitus melkein pudotti sosiaalidemokraatit penkeiltään. Uusi hallituksen esitys ja sen kiireellinen käsittely olivat nimenomaan ehtona sille, että Sdp suostui hyväksymään väliaikaisen muutoksen. Kolmas ehto oli perusoikeusuudistuksen hyväksyminen lopullisesti seuraavassa eduskunnassa.”

”Eduskunta hyväksyi perjantaina äänin 144-28 valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen, joka helpottaa säästölakien säätämistä.”