Suomen kirkko EU-integraationeuvottelukunnassa

[Jorma Jaakkola]

Antti-Pekka Pietilän kirjoitus 16.11.2010

Kirkko käy omaa sisällissotaansa

 http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Kolumnit/Kirkko-kay-omaa-sisallissotaansa

[Jorma Jaakkola]

Alla olevan linkin kotisivusta ei Suomen kansalaiset taida tietääkään...

Siellähän hymyilee suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon korkea-arvoinen esikuva. Eikä tässä vielä kaikki!

Enää ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomessa dominoivista vähemmistöistä on tullut enemmistöjä.
 
"Finland will have a president who can be said to have actively worked for the gay and lesbian rights!"

Klikkaa ja ihmettele!
http://gaytoday.badpuppy.com/garchive/world/020800wo.htm

Klikkaa myös Eva Isakssonin sivun linkki

http://www.helsinki.fi/~eisaksso/tarja.html

[Jorma Jaakkola]

Satakunnan Kansa uutisoi (pe 22.1.2010, s. 4) Kankaanpään piispantarkastuksesta...

Väliotsikko:
”Onko Homous syntiä?

Piispa Mäkinen vieraili torstaina myös Kankaanpään yhteislyseossa nuorten tentattavana. Hän toivoi saavansa kysymykset ilman ennakkosensuuria. Lukiolaiset halusivat kuulla piispan mielipiteen muun muassa naispappeudesta. He myös kysyivät, onko homous syntiä.

-Kyse on ihmisten seksuaalisuudesta. Kaikki sellainen seksuaalisuus, jossa toista käytetään hyväksi tai alistetaan on väärin ja syntiä, muotoilee Mäkinen.”

--

Piispa Kari Mäkinen vastasi kysymykseen oudolla tavalla.
Vai kirjoittiko toimittaja Päivi Leppilampi omiaan?

[Jorma Jaakkola]

Rovasti Osmo Ojansivu purkaa tuntojaan Alueviestin haastattelussa 13.1.2010:

Alueviestin uutisen internet-osoite:
http://www.alueviesti.fi/pdf_files/201001130826120.2.pdf

Laske etusivulta hissillä sivulle 9 tai klikkaile ylhäällä pdf-sivulle 4.

[Jorma Jaakkola]

Rovasti Osmo Ojansivu purkaa tuntojaan Alueviestin haastattelussa 13.1.2010:

"Tyrvään seurakunnan kirkkoherran tehtävistä syyskuun 2008 alussa eläkkeelle jäänyt rovasti Osmo Ojansivu toteaa, että pappeus on elinikäistä. Nyt Osmo vaikuttaa huojentuneelta ja onnelliselta mieheltä, mutta myöntää, että aikanaan päätös eläkkeelle jäämisestä oli vaikea, mutta terveydelliset syyt pakottivat tekemään ratkaisun, joka syntyikin sitten kahden kuukauden aikana. Tuolloin miehelle rakasta seurakuntaa repi myös naispappeuskiista ja Osmo koki, että hän on puun ja kuoren välissä.
- Toimintaohjeet tulivat ylemmältä taholta, en olisi voinut tehdä toisin. Minulle oli kova paikka, kun jouduin tekemään kipeitä ratkaisuja. Olin itse valinnut kyseiset papit tehtävään ja pidin, kuten pidän yhäkin, heitä hyvinä pappeina. Ihmiset erilaisine ajatuksineen lähestyivät minua ja pyysivät, jopa vaativat, tekemään ratkaisuja. Kuka puoleen, kuka toiseen. Minun kirkkoherrana piti kuitenkin toimia piispainkokouksen ohjeiden mukaan, sitä kaikki eivät tuntuneet käsittävän. Tunsin itseni hyvin yksinäiseksi, Osmo sanoo hiljaa."

--

Edellä oleva sitaatti on Sastamalassa (ent. Vammala) ilmestyvästä Alueviesti-lehdestä 13.1.2010, sivulta 8, otsikkona:

Rovasti Osmo Ojansivu:
”Eläkkeellä olen enemmän pappi, ainakin lähempänä ihmistä”

Kirkkoherra Ojansivu oli sairauslomalla, joka kypsytti eläkkeelle lähtöä.

Yllä oleva Ojansivun tunnustus kertoo, etteivät Tyrvään seurakunnassa erittäin pidetyt papit Jari Rankinen ja Markus Malmivaara olleetkaan Ojansivun kiusaajia. Kiusaaja olikin Turun piispa Kari Mäkinen.

Satakunnan Kansa kertoi hiljattain Turun piispan Kari Mäkisen on ratkaisseen Vammalan naispappeuskiistan.

Aamulehden toimituksellisesta artikkelista kertoo yllä mainittu Jari Rankinen Kotimaa-lehden 
http://www.kotimaa24.fi/blogit/uusimmat/article/?id=4299&bid=68

Sitaatti:
"Muutama viikko sitten Aamulehden sunnuntailiitteessä oli artikkeli arkkipiispan vaalista, joka on helmikuussa. Artikkelissa kerrottiin yhden ehdokkaista, Turun piispan Kari Mäkisen, olevan toiminnan mies, joka uskaltaa tehdä ratkaisuja ja vie asiat määrätietoisesti loppuun. Esimerkkinä mainittiin Vammalan seurakunta: Kari Mäkisen kerrottiin ratkaisseen naispappeuden ympärillä käydyn kiistan tässä seurakunnassa. Olen seurannut kiistaa läheltä."


Lisää Rankisen blogissa
http://www.kotimaa24.fi/blogit/uusimmat/blog/?bid=68

[ipronin]

Alla olevan linkin kotisivusta ei Suomen kansalaiset taida tietääkään...

Siellähän hymyilee suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon korkea-arvoinen esikuva. Eikä tässä vielä kaikki!

Enää ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomessa dominoivista vähemmistöistä on tullut enemmistöjä.
 
"Finland will have a president who can be said to have actively worked for the gay and lesbian rights!"
Kuuluuko ko. henkilö kirkkoon?

Klikkaa ja ihmettele!
http://gaytoday.badpuppy.com/garchive/world/020800wo.htm

Käsitykseni mukaan tasavallan presidentti Tarja Halonen liittyi ev.lut. kirkkoon jo heti tultuaan valituksi presidentiksi tai sitten aika nopeasti virkaan astuttuaan. Sitähän pidettiin silloin vähän tekopyhänä tekona.

[Jorma Jaakkola]

Suomen Kirkon yhteyksistä Euroopan unioniin

 kertoo Antti Kuosmanen kirjassa: Suomen tie EU:n jäseneksi.

Luku 5.3. Neuvotteluorganisaatiot

Sitaatti sivulta 35:

"Laajempien yhteiskunnallisten piirien informoimista varten oli lisäksi koottu integraationeuvottelukunta, jossa oli jäseninä yhteiskunnan eri alojen instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen johtoa aina puolueista kirkkoihin asti." [/font]

[Jorma Jaakkola]

Jatkoa neuvottelukunnasta Kuosmasen kirjasta sivulta 35:


"Neuvottelukunnalla ei ollutkaan mitään tekemistä neuvottelutavoitteiden asettamisen tai itse neuvottelujen kanssa. Se oli sielunhoito-organisaatio. Samaa tarkoitusta palveli jonkinlaisena jäänteenä varhaisemmilta ETAakin edeltäneiltä ajoilta henkiin jäänyt niin sanottu laajennettu valmistelujaosto, jota vain ei ilmeisesti ollut hoksattu tai hennottu lakkauttaa. Siinä oli pitkälti samojen tahojen edustajia kuin varsinaisissa valmistelujaostoissakin."


Erikoista tekstiä.

Kirkko eli hengellinen omatunto ilmeisesti haluttiin mukaan, ettei Suomen EY-jäsenyysprosessin laittomuuksiin puututtaisi.

[Jorma Jaakkola]

Suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa kirkkoon

Peruskoulujen opetussuunnitelmaa uudistettiin vuonna 1985.
Keskeistä oli muuttaa Suomea "kansainväliseksi" ja "suvaitsevaksi".

Piispat siis olivat mukana Euroopan yhdentymisessä, joten uudistaminen tapahtui myös evankelis-luterilaisessa kirkossa:

1. Alettiin korostamaan suvaitsevaisuutta ja ekumeniaa,

2. Tasa-arvon nimissä tuli naispappeus

3. Virsikirja uudistettiin, jolloin mm. virsi 440 "Jo vääryys vallan saapi" jätettiin pois.

4. Tehtiin uusi Raamatun käännös, mutta pastoraaliohjetta ei huomattu muuttaa.

5. Piispainkokouksen määräyksen seurauksena kirkkoherrat eivät - parinkymmenen vuoden ikäisen vakiintuneen käytännön jälkeen - enää saaneet tehdä kirkollisten toimitusten työvuorolistoja mielensä mukaan. Tästä seurasi, että yhtäkkiä syntyi naispappeuden vastustajia.

6. Viimeisin uudistus on käynnissä:
Homot pitäisi vihkiä, tai ainakin siunata avioliittoon.
Jos tähän ei suostu, potkaistaan kieltäytyvä pappi pois kirkon tehtävistä?

[Jorma Jaakkola]

Alla olevan linkin kotisivusta ei Suomen kansalaiset taida tietääkään...

Siellähän hymyilee suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon korkea-arvoinen esikuva. Eikä tässä vielä kaikki!

Enää ei tarvitse ihmetellä, miksi Suomessa dominoivista vähemmistöistä on tullut enemmistöjä.
 
"Finland will have a president who can be said to have actively worked for the gay and lesbian rights!"

Kuuluuko ko. henkilö kirkkoon?

Klikkaa ja ihmettele!
http://gaytoday.badpuppy.com/garchive/world/020800wo.htm

[Jorma Jaakkola]

Suomen Kuvalehti Nro 21 28.5 1966, sivu 37:

Arkkipiispa MARTTI SIMOJOKI:
Pappi ei ole yksityisyrittäjä


"- Papiksi vihkimisen yhteydessä olemme tehneet papinvalan, jossa olemme luvanneet »uskollisesti ja puhtaasti pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja evankelis-luterilaisen kirkon siihen perustuvassa tunnustuksessa niin että en julista ja levitä enkä suosi sitä vastaan sotivia oppeja». Tämä on kaikkia pappeja velvoittava lähtökohta. Olemme seurakunnan ja kirkon palvelijoita emmekä mitään yksityisyrittäjiä ja seurakunnalla on oikeus odottaa että pysymme seurakunnan yhteisen uskon pohjalla. Mitä sitten tulee epäilyksiin, jotka kohdistuvat kristillisen uskon ja tunnustuksemme eri kohtiin, on huomattava, että sana epäilys ei ole niin yksiselitteinen. Uskonasiat on jatkuvasti ja yhä uudelleen itselleen selvitettävä. Luulen että jokainen pappi niin kuin jokainen kristitty ihminen joutuu elämässään paljon taistelemaan ja hänelle tulee uutta valoa jatkuvasti. Vastaukset eivät ole meille kerralla valmiita. Mutta jos nyt joku papinvirkaan vihitty henkilö tulisi näissä uskon taisteluissa sellaiseen lopputulokseen, että hän joutuisi kieltämään kristinuskon perustotuudet, minun mielestäni hänen olisi sen jälkeen eettisesti väärin toimia pappina.

[Jorma Jaakkola]

Raamatun pastoraaliohjeet

löytyvät Raamatusta Paavalin 1. kirjeestä Timoteukselle, luvusta 3:

Kyseistä Raamatunkohtaa tarkastellaan seuraavassa kolmesta eri Raamatunkäännöksestä.

I Vuonna 1992 käyttöön otetun Raamatunkäännöksen mukaan

Paavalin 1. kirje Timoteukselle, luku 3:

Seurakunnan johtajan ominaisuudet

 1 Tämä sana on varma: joka pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, tahtoo jaloon työhön.
 2 Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen ja taitava opettamaan, 
 3 ei juomiseen taipuvainen, ei väkivaltainen eikä rahanahne, vaan lempeä ja sopuisa.
 4 Hänen on pidettävä hyvää huolta perheestään, kasvatettava lapsensa tottelevaisiksi ja saavutettava kaikkien kunnioitus.
 5 Jos joku ei osaa pitää huolta omasta perheestään, kuinka hän voisi huolehtia Jumalan seurakunnasta?
 6 Hän ei saa olla vastakääntynyt, jotta hän ei ylpistyisi eikä joutuisi tuomittavaksi paholaisen kanssa.
 7 Hänen on nautittava myös ulkopuolisten arvonantoa, jottei hänestä puhuttaisi pahaa ja jottei hän lankeaisi paholaisen virittämään ansaan.

Seurakunnan palvelijoiden ominaisuudet

 8 Myös seurakunnanpalvelijoiden on oltava arvokkaita ja vilpittömiä. He eivät saa käyttää liikaa viiniä eivätkä tavoitella omaa hyötyään.
 9 Heidän tulee tuntea uskon salaisuus ja pitää omatuntonsa puhtaana.
 10 Myös heidät on ensin tutkittava, ja kun heidät on todettu moitteettomiksi, he saavat ryhtyä hoitamaan tehtäväänsä.
 11 Samoin tulee naisten olla arvokkaita, eivätkä he saa puhua muista pahaa. Heidän on oltava raittiita ja kaikessa luotettavia.
 12 Seurakunnanpalvelijan on oltava yhden vaimon mies, ja hänen on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja perheväestään.
 13 Ne, jotka hoitavat virkansa hyvin, saavat arvostetun aseman ja voivat rohkeasti julistaa uskoa Kristukseen Jeesukseen.


II Kirkolliskokouksen vuonna 1938 käyttöön ottaman suomennoksen mukaan

Paavalin 1. kirje Timoteukselle, luku 3:

Seurakunnan kaitsija

 1 Varma on, tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.
 2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,
 3 ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, 
 4 vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina;
 5 sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?
 6 Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi:
 7 Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan.

Seurakuntapalvelijat

 8 Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä,
 9 vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa. 
 10 Mutta heitäkin koeteltakoon ensin, sitten palvelkoot, jos ovat nuhteettomat.
 11 Samoin tulee vaimojen olla arvokkaita, ei panettelijoita, vaan raittiita, uskollisia kaikessa.
 12 Seurakuntapalvelija olkoon yhden vaimon mies, lapsensa ja kotinsa hyvin hallitseva.
 13 Sillä ne, jotka ovat hyvin palvelleet, saavuttavat itselleen kunnioitettavan aseman ja suuren pelottomuuden uskossa, Kristuksessa Jeesuksessa.


III Vuoden 1911 Raamatusta

Tästä käännöksestä käy ilmi, että kanttori, suntio ja haudankaivaja eivät ole seurakunnan palvelijoita.
Piispalla tarkoitetaan, paitsi piispaa, myös seurakunnan johtajaa eli kirkkoherraa. Seurakunnan kaikki palvelijat ovat pappeja.

Paavalin 1. kirje Timoteukselle,  3 luku:

Opettajain oikiat ominaisuudet.

 1. Se on totinen sana: jos joku piispan wirkaa pyytää, hän hyvää työtä halajaa.
 2. Niin pitää siis piispan oleman nuhteettoman, yhden emännän miehen, walppaan, raittiin, siwiän, wierasten holhoojan, opettawaisen;
 3. ei juomarin, ei tappelijan, ei ilkiän woiton pyytäjän, waan armeliaan, ei riitaisan eikä ahneen;
 4. joka oman huoneensa hywin hallitsee, jolla kuuliaiset lapset owat, kaikella kunniallisuudella
 5. (mutta jos joku ei taida omaa huonettansa hallita, kuinka hän Jumalan seurakunnan taitaa hallita?)
 6. ei äsken kristityn, ettei hän paisuneena laittajan tuomioon lankeisi.
 7. Mutta hänellä pitää myös hywä todistus oleman niiltä kuin ulkona omat, ettei hän laittajan pilkkaan ja paulaan lankeisi.
 
 8. Niin pitää myös seurakunnan palwelijat toimelliset oleman, ei kaksikieliset, ei juomarit, ei häpeällisen woiton pyytäjät;
 9. jotka uskon salaisuuden puhtaasta omastatunnosta pitäwät;
 10. jotka pitää ensin koeteltaman, ja palwelkaan sitte kuin he nuhteettomiksi löydetään.
 11. Heidän emäntänsä pitää myös siwiät oleman, ei laittajat, maan raittiit, kaikista uskolliset.
 12. Seurakunnan palwelijat olkoon yhden emännän miehet, jotka heidän lapsensa ja oman huoneensa hywin hallitsewat.
 13. Sillä jotka hywin palwelewat, heillensä hywän menestyksen ansaitsewat ja suuren wapauden uskosta, joka on  Kristuksesta Jeesuksesta.