EU-komission tyly 141-lakiteksti

141-artiklan tyly jatkosopimus

Maaseudun Tulevaisuus on maaliskuussa 2004 jättänyt uutisoimatta 141-artiklan tylyn jatkosopimuksen, joka koskee aikaa vuoden 2007 jälkeen.

Oliko alla olevan uutisointi (141-artiklan jatkosta tiedottaminen) Esa Härmälän käynnistämä näytelmä?

Miten ministeri Korkeaoja sai estettyä komission juristien muotoilun, josta Härmälä oli huolestunut?

Sisällysluettelo:

1. MTK huolissaan 141-tuen ehdoista, uutinen 14.3. 2004 klo 23.51
2. STT 15.3.2004 klo 10.04
3. MTV3 16.3.2004 klo 18.05
4. MMM:n tiedote 141-tuesta, uutinen 16.3.2004
5. Maaseudun Tulevaisuus 17.3.2004
6. MTK-E-Pohjanmaan tj Yrjö Ojaniemen tiivistelmä lakitekstistä
7. Komission lakiteksti

Uutistekstien lihavoinnit, kursivointi ja alleviivaukset kirjoittajan.

1. MTK huolissaan 141-tuen ehdoista

14.03.2004 23:51

MTK on huolissaan Etelä-Suomen maatalouden 141-tuen ehdoista. Tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden mukaan EU:n komissio on tekemässä muutoksia muotoiluun tuen jatkuvuudesta.

MTK:n johto on tänään menossa tapaamaan pääministeri Matti Vanhasta (kesk.). Puheenjohtaja Esa Härmälä vaatii hallitusta tekemään kaiken mahdollisen, jotta 141-tuen jatkoa heikentävä muutos estetään.

MTK:n saamien tietojen mukaan komissio aikoo lisätä 141-tuen jatkoa koskevaan kohtaan varauman "jos sopivaa" tai jotakin sitä vastaavaa.

Härmälä sanoo Maaseudun Tulevaisuudessa, että nämä kaksi sanaa eivät saa olla lopullisessa tekstissä mukana.

- Nyt on välttämätöntä, että hallitus ja komissio palauttavat tekstin oikeaan ja Suomelle oikeudenmukaiseen muotoon. Muuten kaksi lisäsanaa voi romuttaa syksyn neuvottelujen tuloksen, Härmälä varoitteli.

141-tuen jatkosta sovittiin lokakuussa maatalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) ja maatalouskomissaari Franz Fischlerin välisissä neuvotteluissa.

2. MTK huolestunut 141-tuen ehdoista

15.03.2004, klo 10.04

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on huolissaan Etelä-Suomen maataloutta koskevan 141-tuen ehdoista. Maaseudun Tulevaisuus kertoo maanantaina, että EU:n komissio on tekemässä muutoksia muotoiluun tuen jatkuvuudesta.

MTK: n puheenjohtaja Esa Härmälä vaatii hallitusta tekemään kaikkensa tuen jatkoa heikentävän muutoksen estämiseksi. MTK: n johto aikookin tänään tavata pääministeri Matti Vanhasen (kesk.).

Järjestön saamien tietojen mukaan komissio aikoo lisätä 141-tuen jatkoa koskevaan muotoiluun varauman "jos sopivaa" tai jonkin sitä vastaavan ilmaisun. Härmälän mukaan näitä sanoja ei saa lopullisesta tekstistä löytyä.

- Nyt on välttämätöntä, että hallitus ja komissio palauttavat tekstin oikeaan ja Suomelle oikeudenmukaiseen muotoon. Muuten kaksi lisäsanaa voi romuttaa syksyn neuvottelujen tuloksen, Härmälä varoitteli. .

Härmälän mukaan komissio on nyt joko syömässä sanojaan tai hallitus ei syksyllä antanut sopimuksesta oikeanlaista kuvaa.

Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) ja maatalouskomissaari Franz Fischler sopivat tuen jatkosta lokakuussa. Komissio oli vaatinut tuelle takarajaa neljän vuoden päästä, mutta taipui muotoiluun, jonka mukaan tuen jatkaminen onnistuu vuoden 2007 jälkeen.

Sopimuksen mukaan Suomi toimittaa komissiolle vuonna 2006 raportin. Tämän perusteella tehdään ratkaisuja tulevista tukitasoista ja niiden muutoksista.

Sopimuksen kansallinen soveltaminen on osoittautunut vaikeaksi, sillä tuottajajärjestöt hylkäsivät hallituksen esityksen ja hallitus päätti asiasta lopulta yksin. Tukiratkaisu aiheutti MTK:ssa lisäksi sisäisiä ristiriitoja tukien leikkausten ulottuessa koskemaan myös pohjoista aluetta.

3. Etelä-Suomelle 141-tukea vuoteen 2007 asti

Julkaistu MTV3:n sivulla 16.03.2004 18:05

Maatalouden kansallista 141-tukea voidaan myöntää yhteensä noin 650 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana.

EU:n komissio on hyväksynyt Etelä-Suomen maatalouden kansallisen 141-tuen vuosille 2004-2007. Tuen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen päätetään uudelleen, kun Suomi on antanut seurantaraportin vuonna 2006. Investointeihin ja maatilojen rakenneuudistuksiin voidaan myöntää yhteensä 420 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Lisäksi ympäristöinvestointeihin on ohjattavissa 225 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on tyytyväinen EU:n komission hyväksymään 141-sopimukseen ja sen sanamuotoihin. Korkeaoja kertoi illansuussa STT:lle, että komission hyväksymä sopimus vastaa 141-tuesta tehtyä poliittista sopimusta ja Suomen syksyllä tekemään esitystä. Myös 141-tuen jatkoa koskeva muotoilu tyydytti Korkeaojaa.

Komission juristit kaavailivat viime metreillä Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoa koskevaa uutta muotoilua, joka olisi Korkeaojan mukaan merkinnyt isoa muutosta verrattuna siihen, mitä hän ja maatalouskomissaari Franz Fischler olivat sopineet.

-Ensimmäistä kertaa 141-sopimukseen on tehty kirjaus siitä, millaisella menettelytavalla tuki jatkuu, Korkeaoja korosti.

-Me omalta puoleltamme sitoudumme käyttämään hyväksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kaikki keinot täysimääräisesti. Määräajoin tarkistetaan, mitä vaikutuksia tällä on ollut. Sen jälkeen komissio tekee päätöksen sovellettavista tukitasoista ja menettelyistä, Korkeaoja selvitti.

Pitkään jatkuneen 141-tukiväännön jälkeen Korkeaoja oli helpottunut.

-EU:n komission 141-vahvistusta on odotettu kovasti. Nyt kun meillä on sekä 141-vahvistus että EU:n maatalouspolitiikkauudistuksen päätökset, päästään toimeenpanon suunnitteluun. Sekin on iso haaste, mutta se on kotimaista askaretta, hän sanoi.

(MTV3-STT)

4. MMM:n tiedote

Helsinki 16.3.2004

Komissio päätti Etelä-Suomen kansallisesta tuesta

EU:n komissio päätti tänään maatalouden uuden 141-tukijärjestelmän yksityiskohdista. Päätös on nelivuotinen, kuten edellinenkin 141-päätös. Komission päätöksen perusteella Suomi voi myöntää korotettuja investointitukia kotieläintalouteen sekä asteittain alenevia kansallisia suoria tukia kotieläintaloudelle ja puutarhatuotannolle vuoden 2007 loppuun saakka. Lisäksi sovittiin kasvinviljelyn tuesta, joka maksetaan ympäristötuen kansallisena lisäosana.

Suomen ja komission välisissä neuvotteluissa Luxemburgissa lokakuussa 2003 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys siitä, miten liittymissopimuksen 141 artiklan mukaista Etelä-Suomen ns. vakavien vaikeuksien kansallista tukea jatketaan vuoden 2003 jälkeen. Suomi ilmoitti tukiohjelman komissiolle marraskuussa 2003 tuottajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on tyytyväinen komission päätökseen, joka on viime syksynä tehdyn poliittisen sopimuksen mukainen.

-Nyt meillä on työkalut tehdä kotimaan ratkaisuja ja viedä asioita eteenpäin. Aikaisemmissa päätöksissä 141-tuesta ei ole ollut kohtaa jatkuvuudesta, tämä on olennaisen tärkeä asia tässä päätöksessä, hän sanoo.

Kun otetaan huomioon LFA-tuen korottaminen vuodesta 2005 lukien, niin vuonna 2007 Suomi voi maksaa Etelä-Suomen maataloudelle kansallista tukea yhtä paljon kuin vuonna 2003. Korkeaoja toteaa, että päätöksen perusteella voidaan vihdoin viimeistellä tukijärjestelmän kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat, jotta mm. investointitukien ja nuorten viljelijöiden tukien haku voidaan avata. Korkeaojan mukaan Suomelle on tärkeää, että päätökseen sisältyy myös kirjaus menettelystä, jonka mukaisesti tukijärjestelmän jatkumisesta vuoden 2007 jälkeen sovitaan.

Lisätietoja:
maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

5. Komissio siunasi 141-ratkaisun muutoksitta

Maaseudun Tulevaisuus 17.3.2004 Bryssel- Helsinki (MT)

Päätökseen on kirjattu jatkoneuvottelut vuonna 2007

Kauan odotettu 141-ratkaisu sai eilen viimeisen naulaniskunsa, kun EU:n komissio hyväksyi Suomen kanssa neuvottelun paketin. Päätöksen johdannossa komissio velvoitetaan käymään Suomen kanssa neuvottelut Etelä- ja Länsi-Suomen maataloudesta vuonna 2007.
Komissaarien viikoittainen kokous eli kollegio siunasi 141-artiklan jatkumisen kyseisen vuoden loppuun. Asia käsiteltiin niin sanottuna A-kohtana, mikä tarkoittaa, että siitä ei enää keskusteltu. Maa- ja metsätalousministeriön esitys hyväksyttiin näin ollen muutoksitta.
Se on meidän esityksen mukainen. Olen kovasti huojentunut - tämä oli aikamoinen prosessi, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) MT:lle eilen tuore päätös kädessään.

Jatkomenettely nyt kirjattu

Korkeaoja ja komissaari Franz Fischler neuvottelivat ratkaisun päälinjat valmiiksi lokakuussa Luxemburgissa. Silloin sovittiin, että Suomi esittää kertomuksen kesällä 2006 sen hetken tilanteesta. Fischler muistutti siihen, että tilanteeseen tarvitaan myös komission selvitys, ja tästä olimme yhtä mieltä, hän kertaa.

Eilisessä päätöksessä asia on kirjattu niin, että Suomi esittää ensin selvityksen. Jos Suomi (sen jälkeen) esittää pyynnön artiklan 141 jatkamisesta, komissio arvioi Suomen pyynnön artiklan 141 kannalta ja päättää sitten vuoden 2007 jälkeen sovellettavista tukitasoista ja menettelyistä.
Eroa entiseen on Korkeaojan mukaan se, että 141-neuvotteluissa ei seuraavilla kierroksilla enää tarvitse lähteä liittymissopimuksen tilanteesta asti liikkeelle. Nyt hahmottui yhteinen toimintamalli, mitä pidän erittäin tärkeänä.
Suomen velvoite on toteuttaa ensin yhteisen maatalouspolitiikan keinot täysimääräisesti. Komissio tarkastelee määrävälein, mitä mahdollisia välineitä sen lisäksi tarvitaan.
Juha Korkeaoja sanoo haluavansa vielä keskustella Fischlerin kanssa, millaisia mittareita seurannassa käytetään, ettei niistä enää tarvitsisi kiistellä. Käytännössä tämän pitää tapahtua ennen ensi lokakuuta, jolloin maatalousasioista vastaava komissaari vaihtuu.

Ei yllätyksiä C-alueelle

C-alueen korotetut investointituet, jotka noudattavat samaa linjaa A- ja B-alueiden investointipolitiikan kanssa, ovat vielä komission tarkistettavina. Nyt kun 141-artiklan jatko sai myönteisen päätöksen, Korkeaoja ei odota 142-muutoksien tuottavan enää mitään yllätyksiä.
Sen sijaan kansallisesti meillä riittää yhteistä tehtävää. On capin uudistus, ympäristötuki ja lfa kokonaisuudessa on vielä paljon yhteensovittamista.
141-ratkaisun yksityiskohtien hiominen vei tällä neuvottelukierroksella ennätysmäisen pitkään.
Ensin maa- ja metsätalousministeriössä ei löytänyt asiasta yhteistä linjaa tuottajajärjestöjen kanssa. Suomen hallitus toimitti esityksen komissioon tammikuun lopussa, minkä jälkeen komissio vielä käänteli ja väänteli pakettia pitkälti toista kuukautta. Virallinen tiistain päätös on vasta, kun se ilmestyy EU:n virallisessa lehdessä.

Kaija-Leena Runsten

6. Komission 141-lakitekstin tiivistelmä

Komission päätöksessä eräät tekstimuotoilut ovat huolestuttavia.

Lakitekstin lukemisen helpottamiseksi tiivistelmä on laadittu seuraavalla tavalla:

1. Kursiivi teksti on suoraa lainausta komission 141-jatkon lakitekstistä.

2. Lakitekstistä on vahvennettu muutamia olennaisia kohtia tekstin havainnollistamiseksi, vahvennuksia ei ole alkuperäistekstissä.

3. Muu teksti on MTK-E-Pohjanmaa toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemen kommenttitekstiä tuoreeltaan maaliskuussa 2004.

LAKITEKSTIN YDINASIOIDEN TIIVISTELMÄ:

Kohdassa 13 komissio toteaa, että ” tukikelpoisuusperusteet täyttävän viljelijän on voitava hakea ja saada Suomen viranomaisilta investointitukea määrä, joka mahdollistaa riittävät investoinnit ja tekee tulotuen tarpeettomaksi niin pian kuin mahdollista.”

Kohta 48 täydentää tätä vielä seuraavasti: ”Suomi on antanut takeet siitä, että suoraa tulotukea maksetaan viljelijöille vain, jos rakennetuki pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön.”

Tulotuen osalta kohdassa 46 komissio lausuu seuraavaa: ” Kokemuksen perusteella väliaikainen ja aleneva suora tulotuki voidaan nähdä rakennepolitiikan hyödyllisenä lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että tuki ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että se on rajoitettu kestämään vain tarvittavan ajan.”

Kohdassa 47 todetaan varsin tylysti: ”Suorien tulotukien asteittainen alentaminen edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.[/b]”

141-tuen jatkoa koskeva kirjaus kohdassa 54 ei anna takeita jatkosta: ”Jos Suomi esittää tämän lisäksi pyynnön 141 artiklan mukaisen tuen jatkamisesta vuoden 2007 jälkeen, komissio arvioi tällaisen pyynnön 141 artiklan kannalta ja päättää vuoden 2007 jälkeen sovellettavista tukitasoista ja menettelyistä mainitun kertomuksen ja muiden soveltuvien tietojen perusteella ottaen huomioon yhteisön politiikan ja vuoden 2006 jälkeen voimassa olevien uusien maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanossa saavutetun kehityksen.[/i]”

Artiklaan 142 viitataan kohdassa 32: ” Liittymisasiakirjan 141 artiklassa todetaan, että jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa sen jälkeen kun 138, 139, 140 ja 142 artiklan määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä on sovellettu täysimittaisesti, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan.”

Kasvinviljelyn kansallisessa tuessa päätös mahdollistaisi vielä vuonna 2004 entisen järjestelmän, mutta määräraharajoitteella (art. 2, kohta 7) : ” Tätä artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen asetuksessa (EY) No 1257/1999 tarkoitettuihin maatalouden ympäristösitoumuksiin. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen maatalouden ympäristösopimuksiin, jotka on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 2004, jos kyseisille sopimuksille on maksettu lisäkannustimia päätöksen 97/428/EY säännösten mukaisesti.”

ProMerit.net - arvojen puolesta